Sivusaaliit ja poisheitetty saalis
Komissio sitoutuu kehittämään pitkän aikavälin politiikkaa, jolla kannustetaan ei-toivottujen sivusaaliiden vähentämistä ja poisheittämisen lopettamista kalastuksessa. Kyseessä on merkittävä suunnanmuutos, jonka tavoitteena on löytää soveltuvia ja käytännössä toteuttamiskelpoisia ratkaisuja, käyttäytymismalleja, tekniikoita ja välineitä haluttuihin tavoitteisiin pääsemiseksi.
ASIAKIRJA
Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille, annettu 28. maaliskuuta 2007 - Ei-toivottujen sivusaaliiden vähentämistä ja poisheittämisen lopettamista Euroopan kalastuksessa koskeva politiikka [KOM (2007) 136 lopullinen - Ei julkaistu EUVL:ssä].
TIIVISTELMÄ
Ei-toivotut sivusaaliit * ja poisheittäminen * ovat suuri ongelma eurooppalaisessa kalastuksessa. Mereneliösaaliita heitetään takaisin mereen lähinnä kahdesta syystä.
Ensimmäisenä tulevat taloudelliset syyt. Kalojen hinta vaihtelee suuresti riippuen niiden koosta, laadusta ja lajista. Taloudelliset houkuttimet poisheittämiseen ovat näin ollen suuret, sillä varastotilat aluksilla varataan eliöille, joiden myyntiarvo on korkea.
Toinen syy liittyy joihinkin kalastusalalla noudatettaviin sääntöihin. Nämä koskevat aluksesta purkamisen vähimmäiskokoja ja suurimpia sallittuja saaliita (TAC).
Poisheittämisen laajuus
Tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean (STECF) mukaan poisheitettyjen ja ei-toivottujen sivusaaliiden osuus vuosina 2003-2005 oli merestä, kalastuksesta ja trooleista riippuen 20-60 prosenttia saalismääristä.
Poisheittämisen seuraukset
Ei-toivotuista sivusaaliista ja niihin liittyvästä poisheittämisestä on vakavia seurauksia. Näitä ovat
Useimmiten pyydetyt ja pois heitettävät kalat tai äyriäiset ovat jo kuolleita tai niiden henkiinjäämismahdollisuudet ovat hyvin pienet.
Välineet ja toimenpiteet
Ei-toivottujen sivusaaliiden vähentämiseen ja poisheittämisen asteittaiseen lopettamiseen tarvitaan välineiden ja toimenpiteiden yhdistelmiä, joita on mukautettava tapauskohtaisesti kunkin kalastuksen mukaan. Poisheittämiskiellolla lisätään kalastajien vastuuta ja ohjataan heitä tulossuuntautumiseen. Tätä varten on otettava huomioon muun muassa kalastuksen käytännölliset ja taloudelliset realiteetit. Uuden politiikan välineitä ovat seuraavat:
Samalla alueellisilla kalastusjärjestöillä on keskeinen asema pantaessa täytäntöön lisätoimenpiteitä poisheittämisen lopettamiseksi. Joitakin toimenpiteitä voitaisiin mahdollisesti rahoittaa Euroopan kalatalousrahastosta.
Valvonta
Vaikka poisheittämiskiellon noudattamisen valvominen ja laittomien poisheittämisten lopettaminen onkin selvästi vaikeaa, komissiolle on tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi erittäin tärkeää, että sääntöjä noudatetaan.
Tarkkailijajärjestelmät ovatkin tässä tärkeässä asemassa, ja niiden on oltava osa laajempaa järjestelmää, johon kuuluu
Myös aluksesta purettuja saaliita, joita ei voida myydä, on seurattava tarkasti, jotteivät ne tuota kalastusaluksille voittoa, johon nämä eivät ole oikeutettuja. Kaikkien laivastojen tiedot on kerättävä yhteen ja analysoitava, jotta voidaan toteuttaa tarvittavat toimenpiteet siinä tapauksessa, että sääntöjä ei ole noudatettu.
Sosioekonomiset vaikutukset
Lyhyellä aikavälillä tämä toimenpide saattaa lisätä nettokustannuksia ja tulonmenetyksiä. Muut vaikutukset voivat näkyä siinä, että alukset joutuvat joidenkin kalastusalueiden sulkemisen vuoksi siirtymään muualle tai matkaamaan kauemmaksi kalastusmatkoillaan.
Pitemmällä aikavälillä on nähtävissä kuitenkin lukuisia taloudellisia etuja, jotka liittyvät kalakantojen paranemiseen laadullisesti ja määrällisesti.
Taustaa
Tiedonanto koskee ensisijaisesti poisheittämisen ongelmaa, ja siinä luonnostellaan laajoja suuntaviivoja, joiden avulla vähennetään ei-toivottuja sivusaaliita ja lopetetaan saaliiden heittäminen mereen. Vuodesta 2008 alkaen laaditaan asetuksia, jotta toimenpide kattaa kaiken kalastuksen yhteisössä.
Keskeiset termit
Viimeisin päivitys 18.10.2011