Maaseudun kehittämistä koskevat Euroopan unionin strategiset suuntaviivat

Neuvosto vahvistaa strategisissa suuntaviivoissa Euroopan unionin (EU) ensisijaiset tavoitteet, jotka pyritään toteuttamaan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) avulla. Neuvosto pyrkii muun muassa varmistamaan maaseudun kehittämistoiminnan johdonmukaisuuden muiden unionin politiikkojen ja erityisesti koheesio- ja ympäristöpolitiikan kanssa ja tukemaan yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) täytäntöönpanoa ja siihen liittyvää rakenteiden uudistamista.

SÄÄDÖS

Neuvoston päätös 2006/144/EY, tehty 20 päivänä helmikuuta 2006, maaseudun kehittämistä koskevista yhteisön strategisista suuntaviivoista (ohjelmakausi 2007–2013) [Ks. muutossäädökset].

TIIVISTELMÄ

Euroopan unionin (EU) pinta-alasta 92 prosenttia on maaseutualuetta. Nämä alueet tuottavat 45 prosenttia EU:n arvonlisästä ja työllistävät 53 prosenttia väestöstä. Maaseutualueiden olosuhteet vaihtelevat suuresti, mutta yleensä tulot asukasta kohden ovat maaseudulla noin kolmanneksen unionin keskiarvoa alhaisemmat, naisten työllisyysaste pienempi ja palveluala vähemmän kehittynyt.

Maaseutualueilla on sen vuoksi tulevina vuosina haasteita, jotka liittyvät kasvuun, työllisyyteen ja kestävään kehitykseen. Uudella ohjelmakaudella on mahdollisuus suunnata uudesta maaseuturahastosta myönnettävää tukea näihin tavoitteisiin. Näihin haasteisiin vastaamiseksi tarvitaan alakohtaisia ja alueellisia tukitoimia.

Maaseudun kehittäminen ja unionin yleiset tavoitteet

Maaseudun kehittämispolitiikassa keskitytään kolmeen avainalueeseen: elintarviketalous, ympäristö sekä maaseutuväestö. Tulevissa strategioissa ja ohjelmissa noudatetaan neljää toimintalinjaa, jotka ovat

Maaseudun kehittämistä koskevat EU:n ensisijaiset tavoitteet ohjelmakaudella 2007–2013

Neuvosto esittää EU:n ensisijaiset tavoitteet ja määrittää kunkin tavoitteen ohjeelliset avaintoimet. Unionin ensisijaiset tavoitteet otetaan huomioon jäsenvaltioiden kansallisissa strategiasuunnitelmissa ja maaseudun kehittämisohjelmissa.

Ensisijainen tavoite 1: Maa- ja metsätalousalan kilpailukyvyn parantaminen

Tavoitteena on lisätä Euroopan elintarviketalouden dynaamisuutta. EU aikoo muun muassa tukea tietämyksen siirtoa, edistää innovointia ja vahvistaa fyysisiä ja inhimillisiä pääomainvestointeja. Tällaisia avaintoimia voisivat olla muun muassa

Ensisijainen tavoite 2: Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen

Toimintalinjaan 2 osoitetuilla määrärahoilla pyritään suojelemaan EU:n luonnonvaroja ja maaseutualueiden maisemia erityisesti biologisen monimuotoisuuden, luonnonarvoiltaan arvokkaiden järjestelmien säilyttämisen, veden ja ilmastonmuutoksen aloilla. Unioni tukee muun muassa

Ensisijainen tavoite 3: Maaseutualueiden asukkaiden elämänlaadun parantaminen ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistamiseen kannustaminen

EU:n tavoitteena on työllisyyden edistäminen ja talouskasvua koskevien edellytysten parantaminen. Tällä alalla avaintoimia voisivat olla muun muassa

Ensisijainen tavoite 4: Paikallisten valmiuksien kehittäminen työllisyyden parantamiseksi ja elinkeinoelämän monipuolistamiseksi

Leader-toimintalinjaan osoitetuilla määrärahoilla pyritään kehittämään hallinnointia ja hyödyntämään maaseutualueiden omaa kehityspotentiaalia. Kyse on horisontaalisesta lähestymistavasta, jossa yhdistyvät kaikki kolme tavoitetta: kilpailukyky, ympäristö ja elämänlaatu / toiminnan monipuolistaminen. Tällaisia avaintoimia voisivat olla muun muassa

Ensisijainen tavoite 5: Ohjelmien johdonmukaisuuden varmistaminen

Jäsenvaltioiden olisi kansallisia suunnitelmia laatiessaan varmistettava, että toimintalinjojen väliset synergiat maksimoidaan ja mahdolliset ristiriitaisuudet vältetään.

EU luo lisäksi puitteet hallinnon kehittämiselle ja toimien toteuttamiselle muun muassa perustamalla eurooppalaisia ja kansallisia verkostoja. Näillä verkostoilla edistetään esimerkiksi maaseutupolitiikan suunnittelua ja hallinnointia koskevien hyvien käytäntöjen ja asiantuntemuksen vaihtoa.

Ensisijainen tavoite 6: Unionin välineiden keskinäinen täydentävyys

Rakenne-, työllisyys- ja maaseudun kehittämispolitiikkojen välisen synergian luomiseksi jäsenvaltioiden on varmistettava, että Euroopan aluekehitysrahastosta, koheesiorahastosta, Euroopan sosiaalirahastosta ja Euroopan kalatalousrahastosta rahoitettavat toimet täydentävät toisiaan ja ovat johdonmukaisia tietyllä alueella ja tietyllä toiminta-alalla.

Eri rahastoista rahoitettujen toimien väliset rajat ja yhteensovittaminen määritellään kansallisissa strategiasuunnitelmissa.

Uusien haasteiden kohtaaminen

Tässä käsiteltyä päätöstä muutettiin vuonna 2009, jotta strategisissa suuntaviivoissa otettaisiin huomioon uudet haasteet, joihin unionin on vastattava. Niitä ovat seuraavat

Näillä tavoitteilla on monialainen ulottuvuus, ja ne voidaan siten sisällyttää jäsenvaltioiden kansallisten strategioiden painopisteisiin. EU kannustaa jäsenvaltioita esimerkiksi

Viitteet

Asiakirja

Voimaantulo

Täytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioissa

EUVL

Neuvoston päätös 2006/144/EY

-

-

EUVL L 55, 25.2.2006

Muutossäädökset

Voimaantulo

Täytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioissa

EUVL

Neuvoston päätös 2009/61/EY

19.1.2009

-

EUVL L 30, 31.1.2009

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Neuvoston asetus (EY) N:o 1698/2005, annettu 20 päivänä syyskuuta 2005, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen [EUVL L 277, 21.10.2005] Asetuksella luodaan ainutlaatuinen maaseudun kehittämispolitiikan rahoitusväline: Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto).

Viimeisin päivitys 30.06.2011