Järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin torjunta: Eurojustin ja Euroopan oikeudellisen verkoston asema

Komissio on arvioinut Eurojust-yksikön perustamisesta tehdyn päätöksen (Eurojust‑päätöksen) täytäntöönpanoa. Tutkittuaan asiaa se ehdottaa sekä Eurojustin kansallisten jäsenten että kollegion toimivallan laajentamista. Sen tavoitteena on myös selkeyttää ja yksinkertaistaa tämän oikeudellisen yhteistyön yksikön ja sen kumppaneiden (Euroopan oikeudellisen verkoston, Europolin, OLAFin, Frontexin ja EU:n ulkopuolisten maiden) välisiä suhteita.

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille, annettu 23 päivänä lokakuuta 2007, Eurojust ja Euroopan oikeudellinen verkosto järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin torjunnassa Euroopan unionissa [KOM(2007) 644 lopullinen – Ei julkaistu EUVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Eurojust on lujittanut jäsenvaltioiden välistä oikeudellista yhteistyötä ja toteuttanut lukuisia huomattavan menestyksekkäitä operatiivisia toimia. Arvio päätöksen 2002/187/YOS täytäntöönpanosta on myönteinen, mutta täytäntöönpano on edelleen vaihtelevaa. Eurojustin menestyksekäs kehittäminen edellyttää sen jäsenten (joita kutsutaan kansallisiksi jäseniksi) ja kaikista kansallisista jäsenistä muodostuvan kollegion toimivallan selkeyttämistä ja vahvistamista.

Komissio kannattaa Eurojust-päätöksen muuttamista, jotta Eurojust voi kehittää yhteistyömahdollisuuksiaan ja kohentaa asemaansa keskeisenä toimijana järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin torjunnan alalla Euroopassa.

Kansallisten jäsenten toimivallan laajentaminen

Kunkin kansallisen jäsenen asemasta ja toimivallasta päättää sen nimittävä jäsenvaltio. Tästä syystä kansallisten jäsenten toimivaltuudet ovat epäyhtenäiset, mikä estää nykyään niiden täysipainoisen yhteistyön. Jäsenvaltiot eivät myöskään anna kansallisille jäsenille todellista vaikutusvaltaa. Vain harvat kansalliset jäsenet voivat osallistua yhteisten tutkintaryhmien perustamista koskeviin neuvotteluihin ja käyttää oikeudellista toimivaltaa lähtömaassaan.

Jatkuvuuden ja tehokkuuden lisäämiseksi jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä Eurojustin kansallisten jäsenten ja kollegion toimivaltuuksien täsmentämiseksi ja määriteltävä yhteinen toimivaltuuksien vähimmäistaso.

Eurojustin operatiivisen toimintakyvyn parantamiseksi jäsenvaltioita kehotetaan toimittamaan tietonsa Eurojustille nopeammin sekä vahvistamaan kansallisia toimistojaan. Lisäksi niiden on käytettävä kansallisia asiantuntijoita.

Mahdolliset muutokset kansallisten jäsenten toimivallan lisäämiseksi

Komissio ehdottaa Eurojust‑päätöksen muuttamista siten, että kansalliset jäsenet voivat

Komissio tutkii pidemmällä aikavälillä keinoja vahvistaa kansallisten jäsenten toimivaltuuksia aloitettaessa Euroopan unionin (EU) taloudellisiin etuihin kohdistuvia rikoksia koskevia rikosoikeudellisia menettelyjä.

Kollegion toimivallan laajentaminen

Kollegiolla ja kansallisilla jäsenillä on samat toimivaltuudet. Vaikka kollegio ratkaisee toimivaltaristiriidat ja päättää, mikä samaa henkilöä koskevista eri jäsenvaltioiden antamista pidätysmääräyksistä pannaan täytäntöön, sen ratkaisut eivät sido jäsenvaltioita. Kollegion toimivaltaa on laajennettava ja sen välittäjän roolia jäsenvaltioiden välisissä ristiriitatilanteissa vahvistettava. Jäsenvaltiot tuovat asioita kollegion käsiteltäväksi ainoastaan saadakseen neuvoja ristiriitatilanteissa noudatettavista menettelyistä.

Komissio sitoutuu tutkimaan edellytykset, joiden nojalla kollegio voisi

Eurojustin, Euroopan oikeudellisen verkoston ja yhteystuomareiden väliset suhteet

Euroopan oikeudellinen verkosto (EJN) helpottaa jäsenvaltioiden välistä oikeudellista yhteistyötä erityisesti EU:n jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmiä koskevan internetsivustonsa ansiosta. Oikeudellisen verkoston ja Eurojustin keskinäistä yhteistyötä on kuitenkin edelleen parannettava. Komissio toivoo, että kukin Eurojustin jäsen nimeää kansallisen yhteysviranomaisen, joka toimisi samalla Euroopan oikeudellisen verkoston yhteysviranomaisena. Kyseinen yhteysviranomainen kuuluisi sen nimenneen Eurojustin kansallisen jäsenen työryhmään. Se huolehtisi Eurojustin tiedotuspolitiikasta jäsenvaltiossaan ja ilmoittaisi tutkittavat tapaukset viipymättä kansalliselle jäsenelle.

Jatkossa Eurojust voisi nimetä itse yhteystuomareita EU:n ulkopuolisiin maihin helpottaakseen jäsenvaltioiden ja asianomaisten maiden välistä oikeudellista yhteistyötä.

Europolin kanssa tehtävän yhteistyön tiivistäminen

Eurojustin ja Europolin suhteet paranevat jatkuvasti. Suojattu tietojenvaihtoverkko on helpottanut niiden tietojenvaihtoa ja Europolin analyysitiedostojen käyttöä. Yhteisiä tutkintaryhmiä koskevien asiantuntijakokousten työ on ollut hyödyllistä.

Yhteistyö Eurojustin ja Europolin kansallisten yhteystoimistojen välillä on kuitenkin edelleen vaihtelevaa. Yhteyksiä on vahvistettava ja tietojenvaihtoa toimistojen kanssa parannettava.

Yhteistyö Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF), Frontexin ja EU:n ulkopuolisten maiden kanssa

Eurojustin ja OLAFin toimivaltuudet täydentävät toisiaan. Komissio ehdottaakin säännöllisen tietojenvaihdon käynnistämistä näiden elinten välillä niiden synergioiden vahvistamiseksi. Se korostaa myös, että yhteysviranomaisten nimittämistä ja Eurojustin ja OLAFin välisten säännöllisten tapaamisten järjestämistä on jatkettava.

EU:n ulkorajojen suojaaminen laitonta maahanmuuttoa ja järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan on tärkeää. Komissio kannattaa Frontexin ja Eurojustin välisen yhteistyösopimuksen allekirjoittamista.

Eurojust on allekirjoittanut EU:n ulkopuolisten maiden kanssa sopimuksia, joilla pyritään kehittämään henkilötietojen ja muiden tietojen vaihtoa oikeusviranomaisten kesken. Näiden sopimusten nojalla Eurojustiin on lähetetty syyttäjäyhteyshenkilöitä. Eurojust haluaa tulevaisuudessa kehittää tarkoituksenmukaisen yhteyshenkilöverkoston.

Viimeisin päivitys 14.10.2011