Yhdenvertainen kohtelu rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumatta

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

Direktiivi 2000/43/EY – rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpano

DIREKTIIVIN TARKOITUS

Direktiivillä pyritään torjumaan rotuun tai etniseen alkuperään perustuvaa syrjintää.
Siinä asetetaan vähimmäisvaatimukset yhdenvertaisen kohtelun periaatteen toteuttamiselle Euroopan unionissa (EU).
Syrjinnän torjumisen tavoitteena on lisätä ihmisten osallistumista yhteiskunnan taloudelliseen ja sosiaaliseen toimintaan ja vähentää sosiaalista syrjäytymistä.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Direktiivi perustuu ihmisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteeseen. Siinä kielletään sekä välitön* että välillinen* syrjintä, häirintä*, syrjinnän harjoittamista koskevan ohjeen antaminen ja vastatoimenpiteet*.
Direktiiviä sovelletaan kaikkiin henkilöihin ja kaikkiin aloihin, kun kyseessä on
- työn harjoittamista koskevat edellytykset
- työolot ja -ehdot, mukaan lukien uralla eteneminen, palkka ja irtisanominen,
- ammatillisen koulutuksen saanti
- työntekijä- tai työnantajajärjestössä tai muussa ammattialajärjestössä toimiminen
- sosiaalinen suojelu ja terveydenhuolto
- koulutus
- sosiaalietuudet
- tavaroiden ja palvelujen saatavuus ja tarjonta, mukaan lukien asuminen.
Direktiivi ei koske kansalaisuuteen perustuvaa erilaista kohtelua eikä EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten EU:hun tulon ja siellä oleskelun edellytyksiä.

Poikkeukset yhdenvertaisen kohtelun periaatteesta

Työllisyyden alalla voidaan poiketa yhdenvertaisesta kohtelusta, jos rotu tai etninen alkuperä on todellinen työhön liittyvä vaatimus. Poikkeuksen on oltava perusteltavissa tehtävän luonteen tai suorittamisolosuhteiden perusteella. Sen on myös oltava oikeutettu ja oikeasuhteinen.
Direktiivillä ei estetä positiivisia erityistoimia eli kansallisia toimia, joiden tarkoituksena on ehkäistä tai hyvittää henkilöiden rotuun tai etniseen alkuperään liittyviä haittoja.

Oikeuskeinot ja täytäntöönpano

Kaikilla niillä, jotka katsovat joutuneensa rotuun tai etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän kohteeksi, on oltava mahdollisuus turvautua oikeudellisiin ja/tai hallinnollisiin menettelyihin. Myös yhdistykset ja muut asiaan liittyvät oikeushenkilöt voivat käynnistää menettelyn kantajan puolesta tai häntä tukeakseen.

Syrjinnän uhrin on esitettävä ainoastaan oletus syrjinnästä, minkä jälkeen vastaajan on näytettävä toteen, ettei syrjintää ole tapahtunut.

Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ja vuoropuhelu kansalaisjärjestöjen kanssa

Työmarkkinaosapuolet tukevat yhdenvertaisen kohtelun toteutumista erityisesti valvomalla työpaikkojen toimintatapoja, laatimalla käytännesääntöjä ja tekemällä työehtosopimuksia. Yleisemmällä tasolla direktiivissä kannustetaan tekemään syrjinnänvastaisia sopimuksia aloilla, jotka kuuluvat työehtosopimusneuvottelujen piiriin.
Direktiivissä kannustetaan myös vuoropuheluun kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa.

Yhdenvertaista kohtelua edistävät elimet

Jokaisen EU-maan on nimettävä vähintään yksi elin, jonka tehtävänä on torjua syrjintää ja joka vastaa erityisesti uhrien auttamisesta ja riippumattomien selvitysten tekemisestä.

Neuvoston suositus

Neuvosto antoi vuonna 2013 suosituksen, jossa se kehotti toteuttamaan useita eri toimia, kuten torjumaan syrjintää, romanien integraation edistämiseksi. Suositus perustuu direktiiviin 2000/43/EY, ja siinä korostetaan direktiivin käytännön noudattamisen valvonnan merkitystä.

MISTÄ ALKAEN DIREKTIIVIÄ SOVELLETAAN?

Sitä on sovellettu 19. heinäkuuta 2000 alkaen. EU-maiden oli saatettava se osaksi kansallista lainsäädäntöä 19. heinäkuuta 2003 mennessä.

TAUSTAA

Lissabonin sopimus (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 19 artikla) muodostaa oikeusperustan EU:n toimille kaikenlaisen sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjumiseksi.

* KESKEISET TERMIT

Välitön syrjintä: henkilön kohteleminen rodun tai etnisen alkuperän perusteella epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai voitaisiin kohdella vertailukelpoisessa tilanteessa.

Välillinen syrjintä: tilanne, jossa näennäisesti puolueeton sääntö, peruste tai käytäntö saattaa tiettyä rotua tai etnistä alkuperää olevat henkilöt erityisen epäedulliseen asemaan muihin henkilöihin nähden, jollei kyseisellä säännöllä, perusteella tai käytännöllä ole puolueettomasti perusteltavissa olevaa oikeutettua tavoitetta, ja jolleivät tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ole asianmukaisia ja tarpeellisia.

Häirintä: tilanne, jossa rotuun tai etniseen alkuperään liittyvällä haitallisella käytöksellä tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön arvoa ja luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri.

Vastatoimenpiteet: syrjinnästä kantelevan tai toista henkilöä syrjintää koskevan kantelun tekemisessä avustavan henkilön epäoikeudenmukainen tai julma kohtelu.

ASIAKIRJA

Neuvoston direktiivi 2000/43/EY, annettu 29 päivänä kesäkuuta 2000, rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta (EUVL L 180, 19.7.2000, s. 22–26)

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Komission kertomus neuvostolle ja Euroopan parlamentille rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta 29 päivänä kesäkuuta 2000 annetun direktiivin 2000/43/EY soveltamisesta (KOM(2006) 643 lopullinen, 30.10.2006)

Neuvoston suositus, annettu 9 päivänä joulukuuta 2013, jäsenvaltioissa toteutettavista romanien integraatiota edistävistä tuloksellisista toimenpiteistä (EUVL C 378, 24.12.2013, s. 1–7)

Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle: Yhteinen kertomus rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta 29 päivänä kesäkuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/43/EY (”rotusyrjintädirektiivi”) ja yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27 päivänä marraskuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY (”työsyrjintädirektiivi”) soveltamisesta (COM(2014) 2 final, 17.1.2014)

Viimeisin päivitys: 23.02.2017