Rikoksentekovälineiden ja rikoksen tuottaman hyödyn tunnistaminen ja menetetyksi tuomitseminen

Euroopan unionin (EU) tavoitteena on tehostaa EU‑maiden välistä yhteistyötä rikoksen tuoman hyödyn tunnistamisessa, jäljittämisessä, jäädyttämisessä, takavarikossa ja menetetyksi tuomitsemisessa järjestäytyneeseen rikollisuuteen kuuluvan rikollisen toiminnan torjumiseksi.

Yhteinen toiminta 98/699/YOS 3 päivältä joulukuuta 1998, jonka neuvosto on hyväksynyt Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.3 artiklan perusteella, rahanpesusta, rikoksentekovälineiden ja rikoksen tuottaman hyödyn tunnistamisesta, jäljittämisestä, jäädyttämisestä, takavarikosta ja menetetyksi tuomitsemisesta [Ks. muutosasiakirjat].

Tässä yhteisessä toiminnassa määrätään rikoksentekovälineiden ja rikoksen tuottaman hyödyn tunnistamista, jäljittämistä, jäädyttämistä tai takavarikointia ja menetetyksi tuomitsemista koskevan helppokäyttöisen oppaan laatimisesta Euroopan oikeudellisen verkoston toiminnan puitteissa. Oppaan tarkoituksena on parantaa Euroopan unionin (EU) maiden välistä yhteistyötä järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa. Kunkin EU‑maan on varmistettava, että opas pidetään ajan tasalla ja että siinä annetaan tietoa seuraavista seikoista

Oppaat on lähetettävä neuvoston pääsihteeristölle, jossa ne käännetään ja joka toimittaa ne EU‑maille, Euroopan oikeudelliselle verkostolle ja Europolille.

EU‑maat edistävät käytettävissä olevien yhteistyöjärjestelyjen kautta suoria yhteyksiä tutkintaviranomaisten, tutkintatuomareiden ja syyttäjien välillä sen varmistamiseksi, ettei oikeusapupyyntöjä tehdä virallisten kanavien välityksellä tarpeettomasti.

Halutessaan esittää virallisen oikeusapupyynnön EU‑maan on ensin todettava tarvitsemansa avun täsmällinen laatu. Oikeusapupyyntö on valmisteltava asianmukaisesti, ja sen on täytettävä ne vaatimukset, joita pyynnön vastaanottava EU‑maa on asettanut tällaisille pyynnöille. Jos pyyntö luokitellaan kiireelliseksi, apua pyytävän maan on selvitettävä kiireellisyyden syyt. Jos pyynnön vastaanottava maa ei voi toteuttaa oikeusapupyyntöä pyynnön esittäneen maan edellyttämällä tavalla, pyynnön vastaanottavan maan on pyrittävä toteuttamaan pyyntö jollakin vaihtoehtoisella tavalla kuultuaan pyynnön esittänyttä maata.

EU‑maiden on huolehdittava niiden oikeusviranomaisten perehdyttämisestä kansainvälisen yhteistyön parhaisiin käytänteisiin rikoksentekovälineiden ja rikoksen tuottaman hyödyn tunnistamisessa, jäljittämisessä, jäädyttämisessä tai takavarikoinnissa ja menetetyksi tuomitsemisessa sekä asianmukaisen koulutuksen tarjoamisesta virkamiehille, joita tämän alan kansainvälinen yhteistyö koskee.

Viitteet

Asiakirja	Voimaantulo	Täytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioissa	EYVL
Yhteinen toiminta 98/699/YOS	9.12.1998	-	EYVL L 333, 9.12.1998

Muutosasiakirjat	Voimaantulo	Täytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioissa	EYVL
Neuvoston puitepäätös 2001/500/YOS	5.7.2001	31.12.2002	EYVL L 182, 5.7.2001

Yhteiseen toimintaan 98/699/YOS tehdyt peräkkäiset muutokset ja korjaukset on sisällytetty perussäädökseen. Konsolidoitu toisinto on tarkoitettu ainoastaan viitteeksi.

Neuvoston puitepäätös 2005/212/YOS, tehty 24 päivänä helmikuuta 2005, rikoksen tuottaman hyödyn ja rikoksella saadun omaisuuden sekä rikoksentekovälineiden menetetyksi tuomitsemisesta [EUVL L 68, 15.3.2005]. Tällä puitepäätöksellä täydennetään rahanpesua, rikoksentekovälineiden ja rikoksen tuottaman hyödyn tunnistamista, jäljittämistä, jäädyttämistä tai takavarikoimista ja menetetyksi tuomitsemista koskevia järjestelyjä, joista on säädetty puitepäätöksessä 2001/500/YOS. Tässä puitepäätöksessä edellytetään kunkin EU‑maan toteuttavan tarvittavat toimenpiteet, jotta se voi tuomita osaksi tai kokonaan menetetyksi rikoksentekovälineet ja sellaisen rikoksen tuottaman hyödyn, josta voi seurata yli yhden vuoden pituinen vankeusrangaistus, tai kyseisen hyödyn arvoa vastaavan määrän omaisuutta.

Verorikosten osalta EU‑maat voivat käyttää muita menettelyjä kuin rikosoikeudellisia menettelyjä tuomitakseen rikoksentekijän rikoksesta hankkiman hyödyn menetetyksi. Puitepäätöksen tarkoituksena on varmistaa, että kaikissa EU‑maissa on tehokkaat säännöt siitä, milloin rikoksen tuottama hyöty voidaan tuomita menetetyksi, varsinkin kun kyse on todistustaakasta sellaisen henkilön hallussa olevien varojen alkuperän suhteen, joka on tuomittu järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvästä rikoksesta.