Uusia synteettisiä huumausaineita koskeva tietojenvaihto

1) TAVOITE

Tavoitteena on uusia synteettisiä huumausaineita koskevan nopean tiedonvaihtojärjestelmän luominen ja niihin liittyvien riskien arviointi, jotta jäsenvaltioissa sovellettavia psykotrooppisten aineiden valvontatoimenpiteitä voitaisiin soveltaa myös uusiin synteettisiin huumausaineisiin.

2) SÄÄDÖS

Yhteinen toiminta 97/396/YOS, 16 päivältä kesäkuuta 1997, jonka neuvosto on hyväksynyt Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.3 artiklan perusteella uusia synteettisiä huumausaineita koskevasta tiedonvaihdosta, riskien arvioinnista ja valvonnasta [EYVL L 167, 25.6.1997].

3) TIIVISTELMÄ

Yhteinen toiminta koskee uusia synteettisiä huumausaineita, joita ei toistaiseksi ole merkitty psykotrooppisia aineita koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien vuoden 1971 yleissopimuksen luetteloihin ja jotka aiheuttavat yleissopimuksen ensimmäisessä ja toisessa luettelossa mainittuihin aineisiin verrattavan kansanterveyteen kohdistuvan vakavan vaaran ja joiden hoidollinen merkitys on vähäinen. Yhteinen toiminta koskee lopputuotteita erotukseksi lähtöaineista, joita koskevasta yhteisön järjestelystä on säädetty 13. joulukuuta 1990 annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 3677/90 (toimenpiteistä tiettyjen aineiden kulkeutumisen estämiseksi huumausaineiden tai psykotrooppisten aineiden laittomaan valmistukseen) ja 14. joulukuuta 1992 annetussa neuvoston direktiivissä (es de en fr) 92/109/ETY (tiettyjen huumaus- ja psykotrooppisten aineiden laittomaan valmistukseen käytettävien aineiden valmistamisesta ja saattamisesta markkinoille).

Kukin jäsenvaltio huolehtii siitä, että sen kansallinen Europol-yksikkö ja sen edustaja huumausaineita ja niiden väärinkäyttöä koskevassa eurooppalaisessa tietoverkossa (REITOX) antavat Europolin huumeyksikölle (EDU) ja Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskukselle (EMCDDA) tietoja uusien synteettisten huumausaineiden tuotannosta, laittomasta kaupasta ja käytöstä ottaen huomioon kyseisten kahden elimen tehtävät. EDU ja EMCDDA kokoavat vastaanottamansa tiedot ja toimittavat ne välittömästi asianmukaisella tavalla toisilleen, kansallisille Europol-yksiköille, jäsenvaltioiden REITOX-edustajille, komissiolle ja Euroopan lääkearviointivirastolle.

Edellä tarkoitettuja tietoja ovat:

EMCDDA kutsuu jäsenvaltion tai komission pyynnöstä kokoon jäsenvaltioiden nimittämillä asiantuntijoilla laajennetun tiedekomitean johdolla pidettävän erityiskokouksen, johon kutsutaan myös komission, EDU:n ja Euroopan lääkearviointiviraston edustajat.

Kun riskien arviointi on saatu päätökseen, sen tuloksista laaditaan kertomus. Kertomuksessa tarkastellaan kaikkia näkökohtia ja kaikki näitä näkökohtia koskevat mielipiteet otetaan siinä huomioon.

Riskien arviointi tapahtuu jäsenvaltioiden, komission, EMCDDA:n, EDU:n ja Euroopan lääkearviointiviraston antamien tietojen pohjalta. Arvioinnissa otetaan huomioon kaikki tekijät, jotka psykotrooppisia aineita koskevan YK:n vuoden 1971 yleissopimuksen mukaan vaatisivat aineen saattamista kansainväliseen valvontaan.

Kuukauden kuluessa siitä, kun 3 kohdan mukaisesti suoritetun riskien arvioinnin tuloksia koskeva kertomus on valmistunut, voidaan esittää säädösaloite. Tämän aloitteen sekä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.3 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla neuvosto voi yksimielisesti tehdä päätöksen, jossa määritellään uusi synteettinen huumausaine tai uudet synteettiset huumausaineet, johon tai joihin kohdistetaan tarvittavia toimenpiteitä tai valvontaa.

4) jatkotoimet

Neuvosto teki 13. syyskuuta 1999 päätöksen yhteisen toiminnan soveltamisalan laajentamisesta. Neuvoston puheenjohtajavaltio pyysi helmikuussa 1999 Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskusta (EMCDDA) tekemään arvion 4-MTA:n (amfetamiinijohdannainen) aiheuttamista riskeistä. Arvioinnin perusteella 4-MTA liitettiin niihin uusiin synteettisiin huumausaineisiin, jotka kuuluvat Yhdistyneiden Kansakuntien vuoden 1971 yleissopimuksessa säädettyjen valvontatoimenpiteiden ja rikosoikeudellisten seuraamusten piiriin [EYVL L 244, 16.9.1999].

Neuvoston päätös, tehty 28. helmikuuta 2002, uutta synteettistä huumausainetta PMMA:ta koskevista valvontatoimenpiteistä ja rikosoikeudellisista seuraamuksista [EYVL L 63, 6.3.2002].

Komissio tarkasteli EMCDDA:n lokakuussa 2001 koolle kutsumassa kokouksessa kertomusta PMMA:han (para-metoksimetyyliamfetamiini, amfetamiinijohdannainen) liittyvien riskien arvioinnista. Kertomuksessa todettiin, että neljä jäsenvaltiota (Saksa, Irlanti, Ruotsi ja Yhdistynyt kuningaskunta) on jo asettanut aineen oikeudellisen valvonnan piiriin. PMMA:ta ei tällä hetkellä mainita missään Yhdistyneiden Kansakuntien vuoden 1971 yleissopimukseen liittyvissä psykotrooppisten aineiden luetteloissa, vaikka se on terveysriski eikä siitä ole hyötyä sairauksien hoidossa. PMMA on siis saatettava yhteisen toiminnan 97/396/YOS mukaisten valvontatoimenpiteiden ja rikosoikeudellisten seuraamusten piiriin.

Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan EYVL:ssä.

5) täytäntöönpanotoimet

Komission kertomus neuvostolle: uusista synteettisistä huumausaineista hyväksytyn yhteisen toiminnan (97/396/JAI) mukaisesti laadittu kertomus ketamiinista [KOM(2000) 737 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä].

Komission kertomus neuvostolle: uusista synteettisistä huumausaineista hyväksytyn yhteisen toiminnan (97/396/JAI) mukaisesti laadittu kertomus gammahydroksivoihaposta (GHB) [KOM(2000) 737 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä].

Viimeisin päivitys 06.03.2002