Tappioiden verokohtelu rajatylittävissä tilanteissa

Tiedonanto koskee jäsenvaltioiden verojärjestelmien yhteensovittamista yritysten rajatylittävän tappioiden vähentämisen osalta. Komissio ehdottaa jäsenvaltioille yhteistä lähestymistapaa, jonka ansiosta voitaisiin ottaa käyttöön vähimmäisnormi yhtiöiden ja konsernien rajatylittäville tappiovähennyksille.

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, annettu 19. joulukuuta 2006. Tappioiden verokohtelu rajatylittävissä tilanteissa [KOM(2006) 824 - ei julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä].

TIIVISTELMÄ

Tiedonanto koskee jäsenvaltioiden verojärjestelmien yhteensovittamista yritysten rajatylittävien tappiovähennysten osalta jäsenvaltioiden välittömän verotuksen yhteisen lähestymistavan puitteissa.

Suurimmassa osassa jäsenvaltioita kotimaiset tappiot voidaan vähentää samassa jäsenvaltiossa syntyneistä muista voitoista. Vähennysmahdollisuus ei kuitenkaan yleensä koske muissa jäsenvaltioissa syntyneitä tappioita. Rajatylittävän tappiovähennysoikeuden puuttuessa on vaarana, että yhtiöiden ja konsernien voitot ja tappiot jäävät saarroksiin eri lainkäyttöalueille. Yhtiöiden ja konsernien tappiovähennyksiä sovelletaan siis vain voittoihin, jotka on tehty investoinnin kohteena olevassa jäsenvaltiossa. Tästä seuraa, että yhtiöt ja konsernit saattavat joutua maksamaan veroa määrästä, joka ylittää sen todellisen EU:n laajuisen tuloksen.

Tämä aukko jäsenvaltioiden lainsäädännössä estää yrittäjien pääsyn muille markkinoille ja vaikuttaa siten kielteisesti eurooppalaisten yritysten kansainväliseen kilpailukykyyn.

Tavoitteet

Komissio aikoo ehdottaa jäsenvaltioille yhteistä lähestymistapaa, jonka ansiosta voitaisiin ottaa käyttöön vähimmäisnormi rajatylittäville tappiovähennyksille. Tiedonannossa esitetään tapoja sellaisten tappioiden vähentämiseksi yli rajojen, jotka ovat syntyneet

yhden yhtiön sisällä (eli jossakin toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevassa sivuliikkeessä tai kiinteässä toimipaikassa)
konsernin sisällä (eli toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevassa konserniyhtiössä).

Yhtiön sisäiset tappiot

Yksittäiselle yhtiölle kotimaisesta toiminnasta syntyvät tappiot voidaan vähentää automaattisesti kaikissa jäsenvaltioissa. Kun yhtiö perustaa toiseen jäsenvaltioon kiinteän toimipaikan, sen tappioiden mahdollinen huomioiminen pääkonttorin tasolla riippuu suuresti siitä, mitä keinoja kyseisten jäsenvaltioiden välisessä verosopimuksessa on sovittu käytettävän kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi.

Hyvitysmenetelmässä (joka on käytössä 12:ssa 27 jäsenvaltiosta) kaikki tappiot otetaan maailmanlaajuisia tuloja määritettäessä huomioon valtiossa, jossa kyseisen yhtiön kotipaikka sijaitsee.

Vapautusmenetelmässä pääkonttorin veropohjaan ei lueta mukaan lähdevaltiossa verotettuja ulkomaisia tuloja. Näistä tuloista

ei vähennetä tappioita pääkonttorin tasolla (käytössä yhdeksässä 27 jäsenvaltiosta)
voidaan (tilapäisesti) vähentää toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevien kiinteiden toimipaikkojen tekemät tappiot (käytössä viidessä jäsenvaltiossa).

Komissio kannustaa voimakkaasti niitä jäsenvaltioita, jotka eivät salli toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevan kiinteän toimipaikan tekemien tappioiden huomioon ottamista, tarkastelemaan uudelleen verojärjestelmiään EY:n perustamissopimuksessa määrätyn sijoittautumisvapauden edistämiseksi.

Konsernin sisäiset tappiot kotimaassa

Konsernin sisällä syntyneitä tappioita ei oteta kotimaisissa tilanteissa automaattisesti huomioon. Siksi 19 jäsenvaltiolla on käytössä kansallinen konsernien verotusjärjestelmä, jotta kutakin konsernia kohdeltaisiin yhtenä taloudellisena kokonaisuutena. Kahdeksan jäsenvaltiota sitä vastoin ei aio ottaa tällaista järjestelmää käyttöön.

Kansallisissa järjestelmissä esiintyy kolme erilaista konsernien verotustapaa:

konsernin sisäinen tappiosiirto (seitsemässä jäsenvaltiossa)
konsernin verotulosten kokoaminen, jossa kaikki yksittäiset verotulokset (voitot ja tappiot) kootaan yhteen (11 jäsenvaltiossa)
täydellinen verokonsolidointi. Konsernin tulos määritetään yhden tuloslaskelman perusteella (yhdessä jäsenvaltiossa).

Konsernin sisäinen rajatylittävä tappiovähennys

Vain neljässä niistä 19 jäsenvaltiosta, joilla on valtion sisäinen järjestelmä, otetaan tappiot huomioon myös rajatylittävissä tilanteissa.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on antanut toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevan tytäryhtiön kärsimien tappioiden huomioimista koskevan tuomion asiassa Marks & Spencer.

Komissio esittää kolme vaihtoehtoa, joilla voidaan taata rajatylittävän tappioiden vähentämisen vähimmäistason toteutuminen. Käytännössä kuitenkin vain kaksi jälkimmäistä vaikuttavat sopivilta:

konsernin sisäinen tappiosiirto, joka johtaa tappioiden tai voittojen lopulliseen siirtoon ilman takaisinottoa ja tulevien voittojen huomioimista
vähennys-/palautusjärjestelmä, joka tarkoittaa väliaikaista tappiosiirtoa järjestelmässä, jossa toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneen tytäryhtiön tekemät tappiot vähennetään emoyhtiön tuloksesta ja otetaan takaisin sen jälkeen, kun tytäryhtiö palaa voitolliseksi
konsolidoitujen voittojen järjestelmä, joka johtaa tappioiden hyvittämiseen tytäryhtiön tulosta verottamalla. Konserniyhtiön tiettynä verovuonna tekemät voitot ja tappiot otetaan huomioon emoyhtiön tasolla tietyn ajan. Järjestelmään voidaan sisällyttää tietyt valitut tytäryhtiöt (valikoiva järjestelmä) tai kaikki konsernin tytäryhtiöt (kattava järjestelmä).

Komission päätelmät

Komissio kannustaa jäsenvaltioita

tarkistamaan verojärjestelmiään, jotta ne sallisivat yhtiön tappiovähennykset rajatylittävissä tilanteissa Euroopan yhteisön oikeuden säätämän sijoittautumisvapauden edistämiseksi
ottamaan käyttöön konsernien tappiovähennyksiä varten kotimaisia verojärjestelmiä, joissa konsernia kohdellaan samalla tavalla kuin yksittäisiä yhtiöitä
lisäämään konsernien rajatylittävän tappiovähennyksen mahdollisuuksia.

See also