Kulttuuria kansainvälistyvässä maailmassa koskeva Euroopan toimintasuunnitelma

Komissio ehdottaa kulttuuria koskevaa uutta Euroopan toimintasuunnitelmaa, jolla pyritään vastaamaan globalisaatioon liittyviin haasteisiin. Uuden suunnitelman tavoitteena on parantaa yhteistyötä kulttuurin alalla Euroopan unionissa (EU), ja siinä keskitytään konkreettisiin ehdotuksiin yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle, annettu 10 päivänä toukokuuta 2007, Tiedonanto kulttuuria kansainvälistyvässä maailmassa koskevasta Euroopan toimintasuunnitelmasta [KOM(2007) 242 lopullinen – ei julkaistu EUVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Kulttuuriala on merkittävä vaikuttaja yhteiskunnallisessa, taloudellisessa ja poliittisessa elämässä, joten sillä on keskeinen asema Euroopan yhdentymisprosessissa.

Näiden huomioiden ja kulttuurialan toimijoille järjestetystä sähköisestä kuulemismenettelystä saatujen tulosten perusteella komissio ehdottaa kulttuuria koskevan uuden eurooppalaisen toimintasuunnitelman perustamista. Suunnitelmassa keskitytään muutamiin tavoitteisiin, ja näiden tavoitteiden saavuttamiseksi komissio ehdottaa myös uusia menetelmiä yhteistyöhön Euroopan unionin (EU) maiden kanssa sekä yhteistyöhön EU‑maiden, hallinnon eri tasojen ja kansalaisyhteiskunnan välillä.

Uuden kulttuuria koskevan Euroopan toimintasuunnitelman kolme painopistealuetta ovat:

Kulttuurien monimuotoisuus ja kulttuurienvälinen vuoropuhelu

On edistettävä avoimuutta ja kulttuurivaihtoa. Tältä osin kulttuuria koskevalla uudella toimintasuunnitelmalla halutaan

edistää taiteilijoiden ja kulttuurialan työntekijöiden liikkuvuutta ja taideilmaisun tuotosten levittämistä
edistää ja vahvistaa monikulttuurisia taitoja ja kulttuurienvälistä vuoropuhelua kehittämällä elinikäisen oppimisen avaintaitoja, kuten tietoisuutta kulttuurista ja kulttuurin ilmaisumuodoista ja viestintää vierailla kielillä.

Luovuuden edistäminen kasvuun ja työllisyyteen tähtäävän Lissabonin strategian mukaisesti

Kulttuuriteollisuudella on merkittävä vaikutus Euroopan talouden dynaamisuuteen ja EU:n kilpailukykyyn. EU:ssa työskentelee kulttuurialalla lähes viisi miljoonaa ihmistä. Tähän liittyen komissio ehdottaa seuraavaa:

edistetään luovuutta koulutuksessa ja sisällytetään kulttuuriulottuvuus osaksi elinikäiseen oppimiseen liittyviä toimenpiteitä
parannetaan kulttuurialan hallinnollisia valmiuksia tukemalla alan johtamistaito- ja yrittäjyyskoulutusta (innovatiiviset rahoituslähteet, eurooppalaisten markkinoiden tuntemus, jne.)
solmitaan toimivia kumppanuussuhteita kulttuurialan ja muiden alojen (tieto- ja viestintätekniikka (TVT), tutkimus, matkailu, työmarkkinat jne.) välille, jotta voidaan vahvistaa kulttuuriin investoimisen vaikutusta.

Kulttuuri olennaisena osana kansainvälisiä suhteita

EU ja EU‑maat ovat ratifioineet Unescon yleissopimuksen, joka koskee kulttuuri‑ilmaisujen moninaisuuden suojelemista ja edistämistä. Unescon yleissopimuksen hengessä uudella kulttuuria koskevalla toimintasuunnitelmalla vahvistetaan kulttuurin merkitystä tärkeänä osana EU:n ulkosuhteita. Tässä yhteydessä mainitaan useita toimenpiteitä, joilla

jatketaan kulttuuria koskevaa poliittista vuoropuhelua ja edistetään EU:n ja EU:n ulkopuolisten maiden välistä kulttuurivaihtoa
edistetään kehitysmaista peräisin olevien kulttuurituotteiden ja -palvelujen pääsyä maailmanmarkkinoille sopimuksilla, joilla myönnetään etuuskohteluita tai kauppaan liittyviä tukitoimenpiteitä
käytetään ulkosuhteita välineenä taloudellisen ja teknisen tuen antamiseen (kulttuuriperinnön säilyttäminen ja kulttuuritoiminnan tukeminen kaikkialla maailmassa)
otetaan paikallinen kulttuuri huomioon kaikissa EU:n rahoittamissa hankkeissa
edistetään EU:n aktiivista osallistumista kulttuurialan kansainvälisten organisaatioiden toimintaan sekä Yhdistyneen Kansakunnan Alliance of Civilisations -hankkeeseen.

Työskentelymenetelmät

Komissio yrittää virittää suunnitelmallista vuoropuhelua kulttuurialan kanssa taiteilijoista kulttuuritoiminnan yrityksiin näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Sen vuoksi komissio suosittaa seuraavaa:

kartoitetaan eri kulttuurialan toimijat
perustetaan "kulttuurifoorumi", joka kokoaa yhteen eri toimijat
kannustetaan kulttuurialan eri toimijoita ilmaisemaan mielipiteensä Euroopan tasolla
kehitetään kulttuurialan työmarkkinaosapuolten keskinäistä vuoropuhelua
tuodaan kulttuuriulottuvuus mukaan eurooppalaiseen julkiseen keskusteluun etenkin komission pysyvien edustustojen välityksellä.

Tämä uusi kulttuuristrategia ja ehdotetut toimenpiteet perustuvat EU:n ja EU‑maiden välillä käytävään tiiviiseen avoimen koordinointimenetelmän mukaiseen yhteistyöhön. Samalla pyritään kehittämään suunnitelmallista vuoropuhelua kulttuurialan kanssa.

Kulttuuria koskevaa uutta Euroopan toimintasuunnitelmaa täydentävät myös muut kulttuurialaan liittyvät toimet, kuten Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuosi 2008.

Taustaa

Kulttuurialalla on jo toteutettu useita unionitason toimia kulttuurin edistämiseksi, kuten Kulttuuri-ohjelma, Kansalaisten Eurooppa -ohjelma (2007–2013) ja MEDIA-ohjelma.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Komission kertomus Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, kulttuuria koskevan Euroopan toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta [KOM(2010) 390 lopullinen – ei julkaistu EUVL:ssä]. Kertomuksessa esitellään sekä Euroopan unionin että sen jäsenvaltioiden edistymistä kulttuuria koskevassa Euroopan toimintasuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden toteuttamisessa sekä ensikokemuksia uusista työskentelymenetelmistä.

Kulttuurien monimuotoisuuden ja kulttuurienvälisen vuoropuhelun edistäminen on käsittänyt erilaisia kysymyksiä ja toimia. Niihin kuuluvat esimerkiksi seuraavat:

Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuosi 2008, jonka aikana otettiin käyttöön uusia toimia ja rakenteita jäsenvaltioissa ja saatiin aikaan poliittinen yhteisymmärrys EU:ssa
vuonna 2008 annettu komission tiedonanto monikielisyydestä, jonka tavoitteena on tehdä monikielisyydestä etu
kulttuurin saatavuuden edistäminen hyödyntämällä digitointia, jota varten otettiin käyttöön Europeana‑sivusto vuonna 2008, ja ehdotettua Euroopan kulttuuriperintötunnusta.

Jotta kulttuuria tukemalla voitaisiin lisätä luovuutta, on tehty useita aloitteita, joihin kuuluvat esimerkiksi seuraavat:

Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuosi 2009, jossa tarkasteltiin, miten kulttuurista voi syntyä sekä taloudellisia että yhteiskunnallisia innovaatioita
tutkimukset kulttuurin vaikutuksesta luovuuteen, yrittäjyyteen kulttuurialalla ja luovilla aloilla sekä kulttuurin panoksesta paikalliselle ja alueelliselle kehitykselle
vuonna 2010 julkaistu vihreä kirja "Kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden mahdollisuudet käyttöön".

Kulttuurin edistäminen EU:n ulkosuhteissa on saanut lisäsysäyksen toimintasuunnitelman hyväksymisestä, ja siihen on sisältynyt esimerkiksi seuraavaa:

kulttuuria koskeva Euromed‑strategia, jota valmistellaan parhaillaan
merkittäviä kulttuuriperinnön elvytystoimia EU:n ehdokasmaissa muun muassa liittymistä valmistelevaan tukivälineeseen (IPA) kuuluvan kansalaisyhteiskuntaa koskevan tukivälineen avulla
Itäisen kumppanuuden kulttuuriohjelma, joka on määrä käynnistää vuonna 2010
vuonna 2009 käynnistetty hanke kulttuurin aseman vahvistamiseksi kehitysyhteistyössä
MEDIA Mundus -ohjelma (2011–2013), joka on MEDIA International -valmistelutoimen jatkotoimi.

Ensikokemukset avoimesta koordinointimenetelmästä osoittavat sen olevan yleisesti tehokas yhteistyöväline kulttuurialalla. Se ei kuitenkaan ole ollut käytössä tarpeeksi pitkään, jotta siitä voitaisiin tehdä merkittäviä päätelmiä. Tulevaisuutta ajatellen yhteistyötä on vahvistettava mukautettujen työskentelymenetelmien avulla. Kulttuurialalla käydään suunnitelmallista vuoropuhelua eurooppalaisten yhdistysten aihepiirikohtaisten foorumien ja Euroopan kulttuurifoorumin kautta. Aihepiirikohtaiset foorumit ovat vaikuttaneet erityisen myönteisesti alalla käytävän vuoropuhelun tehostamiseen. Lisätoimet ovat kuitenkin välttämättömiä, jotta kansalaisyhteiskunnan kanssa voidaan tulevaisuudessa käydä kohdennetumpaa vuoropuhelua.

See also