Muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeus ympäristöasioissa

Tällä direktiiviehdotuksella myönnetään unionin kansalaisille oikeus panna vireille hallinto- ja tuomioistuinmenettelyjä sellaisista viranomaisten toimista ja laiminlyönneistä, jotka rikkovat ympäristölainsäädäntöä. Toisena tavoitteena on panna täytäntöön tiedon saantia, kansalaisten osallistumisoikeutta sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta ympäristöasioissa koskevan Århusin yleissopimuksen kolmannen pilarin määräykset yhteisön ja jäsenvaltioiden tasolla. Viime kädessä ehdotuksella pyritään parantamaan ympäristölainsäädännön täytäntöönpanoa.

EHDOTUS

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi, annettu 24 päivänä lokakuuta 2003, muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa (komission esittämä).

TIIVISTELMÄ

Direktiiviehdotuksen tavoitteena on asettaa ympäristöasioihin liittyvien hallinto- ja tuomioistuinmenettelyjen vireillepanoa koskevat vähimmäisvaatimukset sekä panna Århusin yleissopimuksen kolmannen pilarin määräykset täytäntöön yhteisön ja sen jäsenvaltioiden lainsäädännössä.

Yksityishenkilöiden toimet ja laiminlyönnit

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yleisöön kuuluvilla (luonnollisilla henkilöillä tai oikeushenkilöillä ja näiden henkilöiden muodostamilla yhteenliittymillä, järjestöillä tai ryhmillä) on oikeus panna vireille ympäristöasioita koskevia hallinto- tai tuomioistuinmenettelyjä yksityishenkilöiden ympäristölainsäädännön kanssa ristiriidassa olevien toimien ja laiminlyöntien tutkimiseksi uudelleen.

Viranomaisten toimet ja laiminlyönnit

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yleisöön kuuluvilla on oikeus panna vireille hallinto- tai tuomioistuinmenettelyjä ympäristölainsäädännön kanssa ristiriidassa olevien hallinnollisten toimien ja hallinnollisten laiminlyöntien tutkimiseksi uudelleen, jos asia koskee riittävästi heidän etuaan tai jos he väittävät oikeuksiensa heikentyvän.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että oikeutetuilla yksiköillä (asianmukaisesti tunnustetuilla yhteenliittymillä, järjestöillä tai ryhmillä, joiden tavoitteena on suojella ympäristöä) on oikeus panna vireille hallinto- tai tuomioistuinmenettelyjä ilman, että asia koskee riittävästi niiden etua, tai tarvitsematta väittää oikeuksiensa heikentyvän, jos asia kuuluu kyseisen oikeutetun yksikön sääntömääräiseen toimintaan ja sen maantieteelliseen toimialueeseen. Yhdessä jäsenvaltiossa tunnustetulla oikeutetulla yksiköllä on oikeus panna tällainen menettely vireille toisessa jäsenvaltiossa.

Kuka tahansa yleisöön kuuluva tai mikä tahansa oikeutettu yksikkö, jolla on tällainen muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeus, voi esittää viranomaisten toimesta tai laiminlyönnistä sisäistä uudelleentarkastelua koskevan pyynnön. Tämä on alustava menettely, jossa kansallisen lainsäädännön mukaan nimettyä viranomaista pyydetään ratkaisemaan asia ennen hallinto- tai tuomioistuinmenettelyn vireillepanoa. Pyyntö on esitettävä neljän viikon kuluessa siitä päivästä, jona kyseinen hallinnollinen toimi on toteutettu tai olisi lain mukaan pitänyt toteuttaa. Sen jälkeen viranomaisella on 12 viikkoa aikaa tehdä asiasta kirjallinen päätös ja toimittaa se pyynnön esittäjälle. Viranomaisen on perusteltava päätöksensä. Päätöksessä on mainittava toimenpiteet, jotka viranomainen aikoo toteuttaa ympäristölainsäädännön noudattamiseksi, tai ilmoitettava pyynnön epäämisestä. Jos viranomainen ei kykene tekemään päätöstä, sen on mahdollisimman pian ilmoitettava tästä pyynnön esittäjälle. Jos viranomainen ei ole tehnyt päätöstä säädetyssä määräajassa tai jos päätös ei riitä varmistamaan ympäristönlainsäädännön noudattamista, pyynnön esittäjät voivat panna vireille hallinto- tai tuomioistuinmenettelyn.

Oikeutettujen yksiköiden tunnustaminen

Jäsenvaltioiden on perustettava menettely oikeutettujen yksiköiden tunnustamista varten. Menettelyssä on oltava mahdollisuus sekä ennakkotunnustamiseen että tapauskohtaiseen tunnustamiseen. Oikeutetun yksikön on täytettävä seuraavat vaatimukset:

• Sen on oltava riippumaton ja voittoa tavoittelematon oikeushenkilö, jonka tavoitteena on suojella ympäristöä;
• Sillä on oltava organisatorinen rakenne, joka takaa, että se voi asianmukaisesti pyrkiä tavoitteisiinsa;
• Sen on oltava laillisesti perustettu ja sillä on oltava vaadittava kokemus ympäristönsuojelusta;
• Sillä on oltava rekisteröidyn tilintarkastajan varmentama tilinpäätös.

Hallinto- ja tuomioistuinmenettelyt

Direktiiviehdotuksen tarkoituksena on perustaa tehokkaat ja riittävät menettelyt, jotka ovat oikeudenmukaisia, tasapuolisia ja nopeita, eivätkä ne saa olla liian kalliita.

Taustatietoja: Århusin yleissopimus

Euroopan yhteisö ja sen jäsenvaltiot allekirjoittivat tiedon saantia, yleisön osallistumisoikeutta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta ympäristöasioissa koskevan yleissopimuksen (Århusin yleissopimuksen) kesäkuussa 1998. Tämän direktiiviehdotuksen lisäksi komissio esitti lokakuussa 2003 kaksi muuta ehdotusta, joiden aiheina ovat yleissopimuksen lopullinen hyväksyminen sekä sen määräysten soveltaminen yhteisön toimielimiin ja laitoksiin.

Århusin yleissopimus muodostuu kolmesta pilarista. Ensimmäinen yleisön tiedonsaantioikeutta koskeva pilari pantiin yhteisön tasolla täytäntöön ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta annetulla direktiivillä. Toinen pilari, joka pantiin täytäntöön direktiivillä 2003/35/EY, koskee yleisön osallistumista ympäristöalan päätöksentekomenettelyihin. Kolmantena pilarina on yleisön muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeus ympäristöasioissa. Se on tarkoitus panna täytäntöön tällä direktiiviehdotuksella.

Århusin yleissopimuksen keskeisenä tavoitteena on parantaa yleisön tiedonsaantia ja muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta, jotta kansalaiset voisivat osallistua entistä laajemmin päätöksentekoon ympäristöasioissa. Näin sillä pyritään parantamaan ympäristölainsäädännön täytäntöönpanoa.

Viimeisin päivitys 25.07.2007