Uusiutuvia energialähteitä koskeva etenemissuunnitelma

Uusiutuvia energialähteitä koskevassa etenemissuunnitelmassa arvioidaan uusiutuvan energian osuutta energialähteistä ja tällä alalla saavutettua edistystä. Etenemissuunnitelmassa esitetään tavoitteeksi, että uusiutuvien energialähteiden osuus nostettaisiin 20 prosenttiin EU:n energiankulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi siihen sisältyy toimenpiteitä uusiutuvien energialähteiden kehittämisen edistämiseksi sähkön, biopolttoaineiden, lämmityksen ja jäähdytyksen aloilla.

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto, annettu 10 päivänä tammikuuta 2007, "Uusiutuvia energialähteitä koskeva etenemissuunnitelma - Uusiutuvat energialähteet 2000-luvulla: kestävämmän tulevaisuuden rakentaminen" [KOM(2006) 848 - Ei julkaistu EUVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Etenemissuunnitelmassa esitetään komission pitkän aikavälin strategia uusiutuvien energialähteiden alalla Euroopan unionissa (EU). Strategialla pyritään saavuttamaan EU:n kaksi tavoitetta: parantaa energian toimitusvarmuutta ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä.

Uusiutuvan energian osuutta energialähteistä ja 10 vuoden aikana saavutettua edistystä koskeva arviointi osoittaa, että uusiutuvien energialähteiden käyttöä voitaisiin lisätä ja parantaa.

Komissio ehdottaa etenemissuunnitelmassa, että asetettaisiin pakollinen tavoite, jonka mukaan uusiutuvan energian osuus tulisi nostaa 20 prosenttiin EU:n energiankulutuksesta vuoteen 2020 mennessä, ja pakollinen vähimmäistavoite, jonka mukaan biopolttoaineiden osuus tulisi nostaa 10 prosenttiin. Komissio ehdottaa niin ikään uutta lainsäädäntöä uusiutuvan energian edistämisen ja käytön perustaksi.

Uusiutuvien energialähteiden nykyinen osuus energiankulutuksesta

Vuonna 2005 EU:ssa tuotetut erilaiset uusiutuvat energialähteet jakautuivat seuraavasti: 66,1 % biomassa, 22,2 % vesivoima, 5,5 % tuulivoima, 5,5 % geoterminen energia ja 0,7 % aurinkoenergia (aurinkolämpö ja aurinkosähkö).

Vuonna 1997 EU asetti tavoitteekseen nostaa uusiutuvien energialähteiden osuuden kokonaiskulutuksesta 12 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä. Huomattavasta edistyksestä huolimatta komissio arvioi, ettei tätä tavoitetta saavuteta.

Tämän tavoitteen saavuttamisen vaikeus selittyy muun muassa seuraavilla tekijöillä:

• uusiutuvan energian korkeat investointikustannukset ja ulkoisten kustannusten jättäminen huomioimatta (eri energialähteistä aiheutuvat ulkoiset kustannukset varsinkin niiden terveydelle ja ympäristölle aiheuttamien pitkän aikavälin vaikutusten suhteen), mikä antaa fossiilisille polttoaineille keinotekoisen edun;
• hallinnolliset ongelmat, jotka liittyvät asennusohjeisiin ja siihen, että uusiutuvien energialähteiden käyttösovellukset ovat useimmiten luonteeltaan hajautettuja;
• epäselvät ja/tai syrjivät säännöt, joilla säännellään verkkoon pääsyä;
• tiedonpuute toimittajille, asiakkaille ja asentajille suunnatussa tiedotuksessa;
• 12 prosentin tavoitteen ilmaiseminen osuutena primaarienergiasta, mikä ei tee täyttä oikeutta tuulienergiasektorille (jolla kasvu on ollut voimakasta kyseisen ajanjakson aikana).

Lisäksi jäsenvaltioissa todettu kehitys on ollut hajanaista ja hyvin epätasaista: sitovan tavoitteen puuttuminen ja puutteet uusiutuvaa energiaa koskevassa yhteisön lainsäädännössä ovat mahdollistaneet todellisen edistyksen vain joissakin valtioissa, joissa määrätietoisuus on jättänyt varjoonsa poliittisten prioriteettien muutokset.

Direktiivin 2001/77/EY (es de en fr) mukaisesti kaikki jäsenvaltiot ovat vahvistaneet kansalliset tavoitteet uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön osuudelle kulutuksesta. Jos kaikki jäsenvaltiot saavuttavat kansalliset tavoitteensa, 21 prosenttia EU:n kokonaissähkönkulutuksesta katetaan uusiutuvista energialähteistä vuoteen 2010 mennessä. Vaikka tietyt jäsenvaltiot pystyisivätkin tosiasiallisesti saavuttamaan tavoitteena, suurin osa maista jää jälkeen, ja uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön osuus on vain 19 prosenttia vuoteen 2010 mennessä. Tämä osoittaa, että lisätoimet ovat välttämättömiä.

Vuonna 2005 erilaisten uusiutuvien energialähteiden osuus sähköntuotannossa jakautui EU:ssa seuraavasti: 66,1 % vesivoima, 16,3 % tuulivoima, 15,8 % biomassa, 1,2 % geoterminen energia ja 0,3 % aurinkoenergia (aurinkolämpö ja aurinkosähkö).

Myöskään direktiivin 2003/30/EY (es de en fr) perusteella asetettua tavoitetta saada biopolttoaineiden osuus 5,75 prosentiksi polttoaineiden kulutuksesta ei todennäköisesti saavuteta vuoteen 2010 mennessä, jollei nykyisiä toimintaperiaatteita tiukenneta. Ainoastaan kaksi jäsenvaltiota oli saavuttanut biopolttoaineiden osuutta koskevan 2 prosentin välitavoitteen vuoteen 2005 mennessä. Vuonna 2005 biodieselin osuus oli 81,5 prosenttia EU:ssa tuotetuista biopolttoaineista ja bioetanolin osuus vain 18,5 prosenttia kokonaiskulutuksesta.

Komissio arvioi, että lämmitys ja jäähdytys, joiden osuus on noin 50 prosenttia loppuenergiankulutuksesta, hyödyntää liian vähän uusiutuvan energian tarjoamia mahdollisuuksia. Vuonna 2005 alle 10 prosenttia lämmitykseen ja jäähdytykseen käytettävästä energiasta tuli uusiutuvista lähteistä. EU ei ole toistaiseksi antanut lainsäädäntöä uusiutuvan energian käytön edistämiseksi lämmityksessä ja jäähdytyksessä.

Uusiutuvan energian käyttö kyseisellä alalla on kasvanut vain hitaasti. Biomassa on lämmityksessä eniten käytetty uusiutuva energialähde. Muita lähteitä kehitetään vaihtelevassa määrin energialähteen tyypin ja kyseisten maiden erityispiirteiden mukaisesti (esimerkiksi geoterminen lämpö Ruotsissa ja Unkarissa, aurinkolämpö Saksassa ja Kreikassa).

Tulevaisuuden tavoitteet

Etenemissuunnitelmassa vahvistetaan yleiseksi pakolliseksi tavoitteeksi uusiutuvien energialähteiden osuuden nostaminen 20 prosenttiin kokonaiskulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Kun tavoitteet vahvistetaan Euroopan tasolla, voidaan varmistaa, että asiaa koskevat kansalliset politiikat ovat samankaltaisia.

Komissio haluaisi asettaa biopolttoaineita koskevaksi vähimmäistavoitteeksi 10 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Tämä tavoite edellyttää polttoaineiden laatua koskevan direktiivin 98/70/EY (es de en fr) muuttamista siten, että siihen sisällytetään biopolttoaineita koskeva osuus.

Etenemissuunnitelmassa edellytetään, että jäsenvaltiot vahvistavat pakolliset tavoitteet ja laativat toimintasuunnitelmat, jotka soveltuvat parhaiten niiden omiin mahdollisuuksiin. Toimintasuunnitelmissa on vahvistettava toimenpiteet ja erityistavoitteet sähkön, biopolttoaineiden sekä lämmityksen ja jäähdytyksen aloilla. Tällainen joustava lähestymistapa antaa jäsenvaltioille riittävästi liikkumavaraa. Aiheelliset lainsäädäntöehdotukset tehdään vuonna 2007.

Politiikka ja toimenpiteet

Komissio ehdottaa toimenpiteitä sisämarkkinoiden toiminnan parantamiseksi ja uusiutuvan energian kehittämisen tiellä olevien esteiden poistamiseksi sähkön, lämmityksen ja jäähdytyksen aloilla muun muassa keventämällä hallinnollista taakkaa, parantamalla avoimuutta ja tiedottamista, mukauttamalla laitoksia ja yhteenliittämisjärjestelmiä ja lisäämällä niiden määrää.

Lisäksi komissio ehdottaa uusiutuvia energialähteitä koskevia tuki- ja kannustintoimia, kuten biopolttoaineiden tuki- tai kannustinjärjestelmää ja julkisten hankintojen käyttöä liikenteessä.

Komissio ja uusiutuvan energian alan toimijat (verkoista vastaavat viranomaiset, Euroopan sähköalan sääntelyviranomaiset ja uusiutuvan energian toimiala) toimivat edelleen tiiviissä yhteistyössä, jotta uusiutuvat energialähteet voitaisiin liittää paremmin sähköverkkoon.

Komissio kannustaa käyttämään olemassa olevien rahoitusvälineiden tarjoamia mahdollisuuksia optimaalisella tavalla. Näitä rahoitusvälineitä ovat rakennerahastot ja koheesiorahasto sekä tutkimuksen tukemiseen ja teknologian tulosten levittämiseen tarkoitetut välineet, kuten tuleva Euroopan strateginen energiateknologiasuunnitelma, tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen puiteohjelma tai Älykäs energiahuolto Euroopassa" -ohjelma.

Komissio aikoo myös varmistaa, että parhaiden toimintatapojen vaihto jatkuu ja että fossiilisen energian ulkoiset kustannukset sisällytetään hintoihin (mm. energiaverotuksen avulla).

Jäsenvaltioiden sekä paikallis- ja alueviranomaisten olisi hyödynnettävä mahdollisimman tehokkaasti käytettävissään olevia eri välineitä ja edistettävä uusiutuvien energialähteiden kehittämistä muun muassa keventämällä hallinnollista taakkaa ja parantamalla suunnittelua.

Kustannusten ja etujen arviointi

Uusiutuvat energialähteet aiheuttavat vain vähän jos ollenkaan kasvihuonekaasupäästöjä. Uusiutuvan energian osuuden lisääminen polttoainevalikoimassa vähentää näin ollen merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä EU:ssa. Komissio arvioi, että 20 prosentin tavoitteen ansiosta hiilidioksidia on mahdollista vähentää 600-900 miljoonaa tonnia vuodessa, jolloin saavutetaan 150-200 miljardin euron säästö, jos hiilidioksiditonnin hinta nousee 25 euroon tonnilta.

Lisäksi vaihtoehtoisten energialähteiden kehittäminen fossiiliselle energialle edistää energian toimitusvarmuutta EU:ssa ja alentaa fossiilisen energian hintojen noususta johtuvaa energialaskua. Jos EU onnistuu saavuttamaan 20 prosentin tavoitteen vuonna 2020, vuodessa säästyy arvioilta yli 250 miljoonaa ekvivalenttiöljytonnia (tep) vuoteen 2020 mennessä. Tästä määrästä noin 200 miljoonaa ekvivalenttiöljytonnia olisi tuontienergiaa.

Lisäksi uusiutuvan energian alan teknologioiden kehittäminen tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia, kuten tämän alan teknologian vienti. Niin ikään työllisyyden ja BKT:n kasvun aloilla tarjoutuvat hyödyt on otettu huomioon.

Uusiutuvien energialähteiden tuotantokustannukset ovat laskeneet jatkuvasti jo 20 vuoden ajan. Kustannukset ovat kuitenkin edelleen korkeammat kuin perinteisten energialähteiden tuotantokustannukset erityisesti siitä syystä, ettei fossiilisen energia ulkoisia kustannuksia ole sisällytetty hintoihin. Energian hintojen ja tutkimuksen perusteella 20 prosentin tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavat keskimääräiset vuotuiset kustannukset ovat arviolta 10-18 miljardia euroa.

Taustaa

Etenemissuunnitelma muodostaa olennaisen osan vuoden 2007 alussa esitettyä EU:n strategista energiakatsausta ("energiapaketti"). Se on vastaus Eurooppa-neuvoston maaliskuussa 2006 esittämään pyyntöön edistää uusiutuvan energian käyttöä pitkällä aikavälillä.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Komission tiedonanto, annettu 26 päivänä toukokuuta 2004, Uusiutuvien energialähteiden osuus EU:ssa - Direktiivin 2001/77/EY 3 artiklan mukainen komission kertomus, arvio lainsäädännön ja muiden yhteisön toimenpiteiden vaikutuksista uusiutuvien energialähteiden osuuteen EU:ssa sekä ehdotuksia konkreettisiksi toimiksi [KOM(2004) 366 lopullinen (es de en fr) - Ei julkaistu EUVL:ssä].

Komission tiedonanto, annettu 26 päivänä marraskuuta 1997, Tulevaisuuden energia: uusiutuvat energialähteet - Yhteisön strategiaa ja toimintasuunnitelmaa koskeva valkoinen kirja [KOM(97) 599 lopullinen (es de en fr) - Ei julkaistu EYVL:ssä].

Komission vihreä kirja, annettu 20 marraskuuta 1996, Uusiutuvat energialähteet [KOM(96) 576 lopullinen - Ei julkaistu EYVL:ssä].

Viimeisin päivitys 09.02.2007