Energiatehokkuuden toimintasuunnitelma (2007–2012)
Komissio on hyväksynyt toimintasuunnitelman, jonka tavoitteena on vähentää energiankulutusta 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Toimintasuunnitelmaan sisältyy toimenpiteitä, joilla pyritään parantamaan tuotteiden, rakennusten ja palvelujen energiatehokkuutta, tehostamaan energiantuotantoa ja -jakelua, vähentämään liikenteen vaikutusta energiankulutukseen, helpottamaan alan rahoitusta ja investointeja, motivoimaan ja helpottamaan energiankulutusta koskevaa järkevää käyttäytymistä sekä lujittamaan energiatehokkuutta koskevaa kansainvälistä toimintaa.
ASIAKIRJA
Komission tiedonanto, annettu 19 päivänä lokakuuta 2006, ”Energiatehokkuuden toimintasuunnitelma: Mahdollisuuksien toteuttaminen” [KOM(2006) 545 lopullinen – Ei julkaistu EUVL:ssä].
TIIVISTELMÄ
Toimintasuunnitelman tavoitteena on saada suuri yleisö, päätöksentekijät ja markkinatoimijat toimimaan yhdessä ja muuttaa energian sisämarkkinoita siten, että Euroopan unionin (EU) kansalaisille tarjotaan maailman energiatehokkaimmat infrastruktuurit (myös rakennukset), tuotteet (mm. laitteet ja liikennemuodot), prosessit ja energiapalvelut.
Toimintasuunnitelmalla pyritään hallitsemaan ja vähentämään energian kysyntää sekä toimimaan kohdennetusti energian kulutuksen ja sen tuotannon puolella, jotta energiankulutusta saataisiin vähennettyä 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä (suhteessa vuoden 2020 energiankulutusta koskeviin ennusteisiin). Tavoite vastaa noin 1,5 prosentin säästöä vuodessa vuoteen 2020 mennessä.
Huomattavan ja kestävän energiansäästön toteutuminen edellyttää toisaalta energiatehokkaiden teknologioiden, tuotteiden ja palvelujen kehittämistä ja toisaalta käyttäytymisen muuttamista siten, että elämänlaatumme säilyy ennallaan mutta käytämme vähemmän energiaa. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi suunnitelmaan sisältyy lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä toteutettavia toimenpiteitä.
Toimintasuunnitelma kattaa kuuden vuoden jakson, joka alkoi 1. tammikuuta 2007 ja päättyy 31. joulukuuta 2012. Komissio pitää tätä jaksoa riittävänä useimpien ehdottamisensa toimenpiteiden hyväksymiseksi ja täytäntöönpanemiseksi. Väliarviointi toteutetaan vuonna 2009.
ENERGIANSÄÄSTÖN MAHDOLLISUUDET
Komission mukaan energiansäästön mahdollisuudet ovat suurimmat seuraavilla aloilla: asuinrakennukset ja liiketilat (palvelusektori) (säästöpotentiaali on noin 27 % ja 30 %), teollisuus (säästöpotentiaali noin 25 %) ja liikenne (säästöpotentiaali noin 26 %).
Alakohtainen energiankulutuksen väheneminen vastaa kaiken kaikkiaan noin 390 miljoonan ekvivalenttiöljytonnin (tep) säästöä vuosittain eli 100 miljardia euroa vuodessa vuoteen 2020 mennessä. Säästöjen ansiosta on niin ikään mahdollista vähentää hiilidioksidipäästöjä 780 miljoonalla tonnilla vuodessa.
Nämä säästöt tulevat sen 1,8 prosentin eli 470 ekvivalenttiöljytonnin vuotuisen energiankulutuksen vähenemisen lisäksi, joka saadaan muun muassa jo toteutettujen toimenpiteiden ja teknologian normaalistikin tehtävän korvaamisen ansiosta.
Edellä mainitun 20 prosentin tavoitteen toteutuminen vähentää sekä vaikutusta ilmastonmuutokseen että EU:n riippuvuutta fossiilisten polttoaineiden tuonnista. Toimintasuunnitelma parantaa teollisuuden kilpailukykyä, edistää uusien teknologioiden vientiä ja vaikuttaa positiivisesti työllisyyteen. Lisäksi saavutetut säästöt kattavat innovatiivisempaan teknologiaan tehdyt investoinnit.
TOIMINTASUUNNITELMASSA EHDOTETUT TOIMENPITEET
Komissio sisällytti toimintasuunnitelmaan kaikkein kustannustehokkaimmat toimenpiteet eli toimenpiteet, joiden elinkaarikustannukset ovat ympäristön kannalta alhaisimmat eivätkä ylitä suunniteltuja energiainvestointeja. Jotkut toimenpiteet asetetaan etusijalle, minkä vuoksi ne olisi toteutettava viipymättä, kun taas muut toimenpiteet on toteutettava toimintasuunnitelman kuusivuotisen keston aikana.
Energiatehokkuuden parantaminen
Energiaa käyttäviä kodinkoneita ja laitteita koskeva tehokas toiminta edellyttää laitteiden energiatehokkuusstandardien yhdistämistä kuluttajille tarkoitettuihin merkintä- ja energiatehokkuusluokitusjärjestelmiin.
Tästä syystä toimintasuunnitelmassa edellytetään ekologista suunnittelua koskevien vähimmäisstandardien laatimista 14 ensisijaisen tuoteryhmän (muun muassa lämmityskattilat, televisiot ja valaisimet) energiatehokkuuden parantamiseksi ja standardien laajentamista muihin tuoteryhmiin pidemmällä aikavälillä. Lisäksi komissio haluaa tiukentaa merkintöjä koskevia sääntöjä erityisesti tarkentamalla luokituksia säännöllisesti ja laajentamalla säännöt koskemaan muita laitteita.
Komissio aikoo laatia energian loppukäytön energiatehokkuutta ja energiapalveluja koskevan direktiivin 2006/32/EY perusteella kaikilla aloilla sovellettavat suuntaviivat, käytännesäännöt ja sertifiontimenettelyn.
Rakennusten lämpöhäviön vähentämiseksi huomattavasti toimintasuunnitelmassa edellytetään rakennusten energiatehokkuutta koskevan direktiivin soveltamisalan laajentamista pieniin rakennuksiin, uusiin ja korjattuihin rakennuksiin sovellettavien energiatehokkuuden vähimmäisstandardien laatimista ja ns. passiivisten asuntojen yleistymisen edistämistä.
Energian muuntamisen tehostaminen
Energian muuntamisen osuus on noin kolmannes primäärienergian kulutuksesta, ja tuotantoyksiköiden keskimääräinen muuntotehokkuus on noin 40 prosenttia. Parantamismahdollisuudet ovat suuret, ja energiahäviötä voidaan vähentää merkittävästi. Niin ikään liikenteen ja energianjakelun aloilla on mahdollista toteuttaa energiahäviöön liittyviä toimenpiteitä.
Komissio aikoo laatia energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset, joita sovelletaan sähkön, lämmön ja jäähdytysenergian tuotantolaitoksiin, joiden nimellisteho on alle 20 MW, ja harkitsee tällaisten vaatimusten asettamista tarvittaessa suuremmille tuotantoyksiköille.
Komissio aikoo niin ikään laatia yhteistyössä alan ammattilaisten kanssa hyviä toimintakäytäntöjä koskevat suuntaviivat, jotka koskevat olemassa olevia laitoksia sekä energian toimittajia ja jakelijoita. Lisäksi toteutetaan yhteistuotannon edistämistä koskevia toimenpiteitä ja rohkaistaan hajautetun tuotannon liittämistä kantaverkkoon.
Liikenteeseen liittyvien kustannusten rajoittaminen
Liikenne muodostaa merkittävän ympäristöriskin (kasvihuonekaasupäästöt) ja lisää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista, sillä sen osuus primäärienergian kokonaiskulutuksesta on lähes 20 prosenttia ja se on energian käytön osalta nopeimmin kasvava ala. Näiden ongelmien ratkaisemiseksi on olennaisen tärkeää toteuttaa autojen energiatehokkuutta ja vaihtoehtoisten liikenneratkaisujen edistämistä koskevia toimia.
Komissio aikoo asettaa sitovan tavoitteen autojen saastepäästöjen vähentämiseksi 120 grammaan CO2 /km vuoteen 2012 mennessä. Komissio haluaa niin ikään toimia autojen komponenttien alalla (esim. ilmastointi ja renkaat) erityisesti laatimalla vierintävastusta koskevan eurooppalaisen normin ja kannustamalla rengaspaineiden valvontaa. Lisäksi ajoneuvojen merkintöjä koskevien sääntöjen vahvistamisen ansiosta on mahdollista edistää energiatehokkaampien ajoneuvojen käyttöä. Energiatehokkuutta voidaan parantaa myös tiedotuskampanjoin ja edellyttämällä, että viranomaiset hankkivat puhtaampia ajoneuvoja.
Kaupunkiliikenteestä on tarkoitus laatia vihreä kirja, jonka tavoitteena on saatuja kokemuksia kuvaamalla rohkaista yksityisautoilulle vaihtoehtoisten ratkaisujen käyttöä (joukkoliikenne, moottorittomat kulkuneuvot tai etätyö).
Myös muiden liikennemuotojen (rautatieliikenne, ilmaliikenne ja vesiliikenne) kulutuksen vähentämistä tarkastellaan. Näin ollen toimintasuunnitelmassa mainitaan muun muassa aloite ilmailualan sisällyttämiseksi kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmään, ilmaliikenteen hallintajärjestelmän (SESAR) parantaminen, kolmannen rautatiepaketin toteuttaminen ja maalla sijaitsevan sähköverkon käyttö satamissa olevilla aluksilla.
Rahoitus, kannustimet ja hinnoittelu
Toimintasuunnitelmaan sisältyy monenlaisia toimenpiteitä energiatehokkuuden parantamiseen tarkoitettujen investointien helpottamiseksi.
Komissio toivoo, että pankkisektori tarjoaisi pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yritykset) ja energiatehokkuutta koskevia ratkaisuja tarjoaville yrityksille (energiapalveluyritykset) kohdennettuja rahoituspaketteja. Lisäksi on tarkoitus helpottaa yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuksia (PPP) yksityisen pankkisektorin, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (ERBD), Euroopan investointipankin (EIP) ja muiden kansainvälisten rahoituslaitosten välillä.
Komissio aikoo myös mahdollisuuksien mukaan poistaa kansallisen tason oikeudelliset esteet, jotka rajoittavat jaettuja säästöjä, kolmansien osapuolten rahoitusta, energiatehokkuutta koskevia sopimuksia ja energiatehokkuusratkaisuja tarjoavien yritysten käyttöä.
Rakennerahastojen ja koheesiorahaston käytön ansiosta on myös mahdollista tukea tuen tarpeessa olevia alueita varsinkin uusissa jäsenvaltioissa muun muassa asuinrakennusten alalla.
Myös verotus on vahva kannustin. Komissio aikoo erityisesti laatia vihreän kirjan välillisestä verotuksesta, tarkastella uudelleen energiaverotusta koskevaa direktiiviä, ottaa henkilöautojen verotuksessa huomioon niiden aiheuttaman saastumisen ja tarkastella mahdollisuutta myöntää verohyvityksiä yrityksille ja kotitalouksille.
Käyttäytymisen muuttaminen
Kuluttajien ostopäätökset vaikuttavat ratkaisevasti toimintasuunnitelman onnistumiseen. Jotta energiatehokkuutta koskevaa tietoisuutta saataisiin lisättyä, komissio aikoo toteuttaa joitakin koulutustoimia, joihin sisältyvät muun muassa energiaa ja ilmastonmuutosta koskevat koulutusohjelmat. Komissio ehdottaa niin ikään kilpailua, jossa palkittaisiin kaikkein energiatehokkain koulu.
Lisäksi komissio katsoo, että viranomaisten tulisi näyttää esimerkkiä. Niinpä komissio aikoo hankkia EMAS-sertifioinnin omistamilleen rakennuksille, ja tämän jälkeen tämä toimi olisi laajennettava koskemaan kaikkia EU:n toimielimiä.
Komissio aikoo myös laatia julkisia hankintoja koskevat suuntaviivat ja perustaa verkon taajama-alueiden energiatehokkuutta koskevien hyvien toimintakäytäntöjen vaihtamiseksi kaupunkien kesken.
Kansainvälisten kumppanuuksien luominen ja kehittäminen
Komission mukaan eurooppalaiset kehitys- ja kauppapolitiikat, sopimukset ja muut kansainvälisen vuoropuhelun välineet edistävät energiatehokkaiden teknologioiden ja tekniikoiden jakamista ja käyttöä maailmanlaajuisesti.
Komissio aikoo myös järjestää kansainvälisen konferenssin energiatehokkuutta koskevan kansainvälisen puitesopimuksen laatimiseksi. Tähän puitesopimukseen osallistuvat EU:n tärkeimmät kauppakumppanit ja kansainväliset järjestöt.
TAUSTA
Komissio korostaa Euroopan energiastrategiaa koskevassa vihreässä kirjassaan energiatehokkuuden parantamisen välttämättömyyttä. Lisäksi toimintasuunnitelmassa vahvistettu, energiankulutuksen vähentämistä koskeva 20 prosentin tavoite on osa toimenpiteitä, joiden toteuttamista Eurooppa-neuvosto edellytti maaliskuussa 2006 varmistaakseen, että Euroopan energiapolitiikka on ympäristön kestävän kehityksen mukaista.
Toimintasuunnitelmaan sisältyvät toimintaperiaatteet ja toimenpiteet perustuvat vuonna 2005 julkaistuun energiatehokkuuden vihreään kirjaan.
MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT
Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle, annettu 13 päivänä toukokuuta 2008 – "Parempaan energiatehokkuuteen tieto- ja viestintäteknologian avulla" [KOM(2008) 241 lopullinen – Ei julkaistu virallisessa lehdessä].
Tässä tiedonannossa tieto- ja viestintäteknologia asetetaan yhdennetyn eurooppalaisen ilmasto- ja energiapolitiikan ytimeen. Tieto- ja viestintäteknologialla voidaan nimittäin lisätä energiatehokkuutta talouden eri aloilla. Tiedonannossa korostetaan keskittymistä lupaavimpiin toiminta-alueisiin, kuten sähköverkkoon, energiatehokkaisiin rakennuksiin, älykkääseen valaistukseen sekä tieto- ja viestintäteknologiaan ennen konsultointi- ja kumppanuusprosessin käynnistämistä; sen pohjalta yksilöidään muut toiminta-alueet. Tiedonannossa kannustetaan myös tutkimusta ja innovaatiota, yhteistyötä, kansallisia ja alueellisia aloitteita sekä hyvien käytäntöjen hyödyntämistä tieto- ja viestintäteknologian alalla.
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/32/EY, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2006 , energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista sekä neuvoston direktiivin 93/76/ETY kumoamisesta [EUVL L 114, 27.4.2006].
EU on vahvistanut energian loppukäyttöä ja energiapalvelujen tehokkuutta koskevan kehyksen. Kehys sisältää muun muassa jäsenvaltioihin sovellettavan ohjeellisen energiansäästötavoitteen, kansallisiin viranomaisiin sovellettavat energiansäästöä ja energiatehokkaita hankintoja koskevat vaatimukset sekä energiatehokkuuden ja energiapalvelujen edistämistä koskevat toimenpiteet.
Tällä tiedonannolla käynnistettiin keskustelut energian säästämistä edistävien toimien toteuttamisesta Euroopassa. Se muodostaa vuonna 2000 hyväksytyn toimintasuunnitelman perustan.
Viimeisin päivitys 03.09.2008