Talouspolitiikan laajat suuntaviivat (2001)

1) TAVOITE

Tavoitteena on parantaa talouskasvun edellytyksiä ja edistää työpaikkojen luomista talouspoliittisen strategian avulla, joka perustuu toisaalta kasvuun ja vakauteen tähtäävään talouspolitiikkaan ja toisaalta rakenneuudistuksiin, joiden tavoitteena on hintavakauteen perustuva ja työpaikkoja synnyttävä kestävä kasvu unohtamatta kestävää kehitystä.

2) SÄÄDÖS

Neuvoston suositus, annettu 15 päivänä kesäkuuta 2001, jäsenvaltioiden ja yhteisön talouspolitiikan laajoiksi suuntaviivoiksi [EYVL L 179, 2.7.2001].

3) TIIVISTELMÄ

Yleiset puitteet. Vuoden 2001 talouspolitiikan laajoissa suuntaviivoissa vahvistetaan edellisten suuntaviivojen talouspolitiikan strategiat, joita laajennetaan maaliskuussa 2001 Tukholmassa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmien pohjalta. Euroopan unionin keskeinen tavoite on edelleen täystyöllisyys, jotta selvitään esimerkiksi väestön vanhenemisen aiheuttamista haasteista. Lisäksi Eurooppa-neuvosto halusi sisällyttää kestävän kehityksen edistämisen talouspolitiikan laajoihin suuntaviivoihin.

Talouspolitiikan päättäjien tiivis yhteistyö sekä neuvoston, euroryhmän ja Euroopan keskuspankin välinen vuoropuhelu, johon komissio osallistuu, ovat perustavanlaatuisia tekijöitä harmonisen talouskehityksen edistämisessä erityisesti euroalueeseen kuuluvien jäsenvaltioiden kannalta.

Painopistealueet ja talouspolitiikan vaatimukset

Viimeaikainen ja tuleva talouskehitys. Sen jälkeen kun edelliset talouspolitiikan laajat suuntaviivat hyväksyttiin, maailmantalouden tilanne on selvästi huonontunut. Tämän taantuman arvioidaan jäävän melko lyhyeksi, mutta on olemassa suuri vaara, että talouskasvu heikkenee. Talouskasvun hidastumiseen vaikuttaa kolme tekijää. Ensinnäkin öljyn hinnat nousivat syksyllä 2000 ja ne voivat edelleen pysyä suhteellisen korkealla. Toiseksi Yhdysvaltain ja Japanin talouskasvu on hidastunut huomattavasti. Tämä vaikuttaa myös nousevan talouden maiden talouskasvuun. Kolmanneksi voimakkaat heilahtelut maailmanlaajuisilla arvopaperimarkkinoilla jatkuvat ja on jo tapahtunut selvä korjausliike, joka on kohdistunut erityisesti teknologiaosakkeisiin. Tämä kuvastaa sitä, että sijoittajat ovat tarkistaneet alaspäin odotuksiaan pitkäaikaisista tuottonäkymistä.

Talous- ja rahaliiton toinen vuosi on joka tapauksessa osoittautunut onnistuneeksi. Vuonna 2000 euroalueen talouskasvu oli voimakkainta ja työttömyys alimmillaan vuosikymmeneen. Sitten öljyn hinnannousu ja maailmanlaajuisen kysynnän hidastuminen supistivat talouskasvua. Näyttää kuitenkin siltä, että euroalueen talouskasvu jatkoi suhteellisen vahvaa, noin 2,75 prosentin kasvua vuosina 2001-2002. Talouden perustekijät ovat kunnossa ja palkkakehitys on ollut maltillista, mikä on synnyttänyt suotuisan kasvukierteen, jota vahvistaa kotimainen kysyntä. Lisäksi sisämarkkinoiden laajuus ja yhteinen raha vahvistavat euroaluetta ja luovat vakaan perustan talouskasvulle.

Maailmantalouden kasvun hidastuminen vaikuttaa myös euroalueen ulkopuolella oleviin jäsenvaltioihin (Tanska, Yhdistynyt kuningaskunta ja Ruotsi). Hyvin edistyneet rakenneuudistukset ja vahva kotimainen kysyntä auttanevat näitä maita selviämään ulkoisen ympäristön heikentymisestä.

Lyhyen aikavälin haasteet. Tavoitteena on turvata kasvu ja työpaikkojen syntyminen. Maailmantalouden jatkuvasti heiketessä Euroopan unionin ja euroalueen täytyy luottaa yhä enemmän omiin voimavaroihinsa. Sisäisen kasvun vahvistamiseksi on olennaista noudattaa kasvuun ja vakauteen sekä rakenneuudistuksiin perustuvaa talouspolitiikkaa. Näin voidaan vahvistaa yritysten ja kuluttajien luottamusta.

Finanssipolitiikalla olisi hillittävä liikakysyntää. Näin tuetaan hintavakautta ja voidaan helpottaa talouskasvua ja työpaikkojen luomista suosivaa rahapolitiikkaa. Finanssipolitiikan tavoitteena on edelleen oltava lähes tasapainoinen tai ylijäämäinen julkisen talouden rahoitusasema.

Maltillista palkkakehitystä on edelleen jatkettava erityisesti jäsenvaltioissa, joiden työmarkkinatilanne on jo ennestään kireä. Talous- ja rahaliitto asettaa hallituksille ja työmarkkinaosapuolille uusia velvoitteita. Niillä on vastuu tasapainoisen talouspolitiikkayhdistelmän luomisesta sekä jäsenvaltioissa että euroalueella. Lisäksi toteuttamalla rakenneuudistukset harkitusti voidaan lisätä talouden kykyä selviytyä äkillisistä häiriöistä.

Keskipitkän aikavälin haasteet. Tärkein tavoite on vahvistaa tulevan kasvun ja työllisyyden perustaa. Vaikka potentiaalisen tuotannon kasvu on hyvinkin voinut parantua viime vuosina tuottavuuden nousun ansiosta, sitä pidetään edelleen riittämättömänä ylläpitämään noin 3 prosentin vuotuista kasvuvauhtia pidemmän aikaa. Siksi EU:n alueella täytyy tehostaa markkinoiden toimintaa puuttumalla vielä puutteellisesti tai epätäydellisesti toimiviin markkinoihin. Sen jälkeen tuotantoresursseja voidaan hyödyntää tehokkaammin. Erityisesti henkilöresurssit ovat vajaakäytössä Euroopan unionin alueella, sillä työttömyys on edelleen liian korkea ja erityisesti ikääntyneiden työntekijöiden ja naisten työllisyysaste on melko alhainen.

Tilanteen korjaaminen edellyttää työmarkkinasäännöksien ja -instituutioiden tarkistamista, jotta voidaan vähentää työvoiman kysynnälle ja tarjonnalle mahdollisesti aiheutuvia esteitä. Sääntelypuitteiden tulisi olla sellaiset, että ne kannustavat ihmisiä hakeutumaan työmarkkinoille ja pysymään siellä. Sitä varten täytyy uudistaa vero- ja etuusjärjestelmiä. Paitsi että työvoiman tarjontaa lisätään, täytyy myös kehittää investoinneille suotuisat olosuhteet. Sitä varten EU:ssa on keskityttävä sisämarkkinoiden täytäntöönpanon loppuunsaattamiseen, erityisesti palvelualalla, rahoitusalalla ja yhteysverkkoja tarvitsevilla aloilla. Lisäksi Lissabonin strategiaan olennaisesti kuuluva yrittäjyyden ja innovatiivisuuden edistäminen on välttämätöntä Euroopan kasvumahdollisuuksien lisäämiseksi. Siksi jäsenvaltioita kehotetaan kannustamaan yksityisiä investointeja tutkimukseen ja kehitykseen (T&K).

Maailmanlaajuisesti kilpailun edistämistä täydennetään yhteisellä kauppapolitiikalla, joka suosii markkinoiden avoimuutta ja uutta monenvälistä neuvottelukierrosta Maailman kauppajärjestön puitteissa.

Pitkän aikavälin haasteet. Pitkällä aikavälillä väestön vanheneminen on Euroopan unionin suurin haaste. Vuoteen 2050 mennessä EU:n työikäinen väestö vähenee noin 40 miljoonalla hengellä ja vanhushuoltosuhde kaksinkertaistuu. Tämän väestömuutoksen seuraukset julkisen talouden kannalta ovat jo nähtävissä eräissä jäsenvaltioissa. Julkiset eläke- ja terveydenhuoltomenot kasvavat tuntuvasti, millä on merkittäviä seurauksia julkisen talouden kestävyydelle.

Väestön vanheneminen vaikuttaa työvoiman potentiaaliseen tarjontaan ja kokonaissäästämisasteeseen ja sitä kautta talouskasvuun. On laadittava kokonaisvaltainen strategia, jolla selviydytään kansan- ja julkistaloudellisista haasteista. Eläkejärjestelmiä on uudistettava esimerkiksi nostamalla eläkeikää. On perustettava julkisia eläkerahastoja sekä yksityisesti rahoitettuja lisäeläkejärjestelmiä.

Yleiset suositukset

Talouspolitiikan toteuttaminen:

• pyritään lähes tasapainoiseen tai ylijäämäiseen julkisen talouden rahoitusasemaan riittävän liikkumavaran luomiseksi, jotta selvitään haitallisten suhdannevaihteluiden vaikutuksista
• vältetään suhdanteita vahvistavaa finanssipolitiikkaa
• pyritään tietyissä jäsenvaltioissa välttämään inflaatiopaineita sekä talouden ylikuumenemista kiristämällä finanssipolitiikkaa, harjoittamalla maltillista palkkapolitiikkaa ja edistämällä rakenneuudistuksia
• huolehditaan siitä, että palkkojen nousu on sopusoinnussa hintavakauden sekä tuottavuuden kasvun kanssa ja että siinä otetaan huomioon ammattialojen, ammattitaitotasojen ja alueiden väliset tuottavuuserot.

Julkisen talouden laatu ja kestävyys:

• muutetaan vero- ja etuusjärjestelmiä työntekoa suosivammiksi keventämällä kokonaisverorasitusta erityisesti matalapalkka-aloilla
• kohdennetaan julkisia menoja uudelleen fyysisen ja inhimillisen pääoman kartuttamiseen sekä tutkimukseen ja kehitykseen
• tehostetaan julkista kulutusta institutionaalisten ja rakenteellisten uudistusten avulla, jotka koskevat erityisesti menoseurantaa
• vahvistetaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä strategian avulla, johon kuuluu työllisyysasteen nostaminen, julkisen velan nopea vähentäminen sekä eläke- ja terveydenhuoltojärjestelmien uudistaminen
• jatketaan verotuksen yhdenmukaistamista haitallisen verokilpailun välttämiseksi
• noudatetaan tiukkaa talousarviokuria koko yhteisön tasolla.

Työmarkkinat:

• toteutetaan työllisyyttä koskevat suuntaviivat sekä neuvoston jäsenvaltioille antamat suositukset
• lisätään naisten ja ikääntyneiden työntekijöiden osallistumista työelämään
• tehdään työnteosta taloudellisesti kannattavampaa uudistamalla vero- ja etuusjärjestelmiä sekä vähentämällä työn verotusta
• poistetaan työvoiman liikkuvuuden esteitä jäsenvaltioissa ja jäsenvaltioiden välillä erityisesti tutkintojen vastavuoroisella tunnustamisella sekä parantamalla eläkeoikeuksien siirtämistä
• helpotetaan ammatillista liikkuvuutta yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen sekä elinikäisen oppimisen avulla
• tehostetaan aktiivisia työvoimapoliittisia toimia ja kohdistetaan ne ryhmiin, joilla on suurin pitkäaikaistyöttömyyden vaara
• tehdään työjärjestelyjä joustavammiksi erityisesti työaikajärjestelyillä ja uudistamalla voimassa olevia sääntely-, sopimus- ja oikeudellisia puitteita
• vähennetään sellaisia sukupuolten välisiä palkkaeroja, jotka tosiasiassa johtuvat syrjinnästä.

Hyödykemarkkinat (tavarat ja palvelut):

• pannaan sisämarkkinat täydellisesti täytäntöön nostamalla direktiivien täytäntöönpanoastetta, poistamalla tekniset kaupan esteet ja palvelumarkkinoilla olevat sääntelystä johtuvat rajoitukset sekä avaamalla julkisten hankintojen markkinoita entisestään
• vahvistetaan kilpailua nopeuttamalla yhteysverkkoja tarvitsevien toimialojen (energia, rautatiet, lentoliikenne, postipalvelut) vapauttamista, huolehtimalla kilpailuviranomaisten riippumattomuudesta ja tehokkuudesta sekä vähentämällä valtiontukien kokonaistasoa suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT).

EU:n rahoitusmarkkinoiden tehokkuus ja yhdentyminen:

• toteutetaan arvopaperimarkkinalainsäädännölle vahvistettu strategia
• toteutetaan rahoituspalvelujen toimintasuunnitelma vuoteen 2005 mennessä ja toteutetaan erityisesti arvopaperimarkkinoiden yhdentyminen vuoden 2003 loppuun mennessä
• luodaan riskipääomamarkkinat toteuttamalla riskipääomaa koskeva toimintasuunnitelma vuoteen 2003 mennessä
• parannetaan toiminnan vakauden valvonnan yhteydessä valvontaa koskevia monialaisia ja rajatylittäviä säännöksiä jatkuvasti lisääntyvien rajatylittävien yhteyksien vuoksi.

Yrittäjyys:

• luodaan yrityksille suotuisa toimintaympäristö vähentämällä yrityksiin kohdistuvaa hallintorasitusta, tehostamalla julkisia palveluja sekä yksinkertaistamalla ja varmistamalla arvonlisäverojärjestelmien yhdenmukainen soveltaminen
• parannetaan pienten ja keskisuurten (pk-) yritysten rahoituksenhankintamahdollisuuksia erityisesti niiden toiminnan alkuvaiheessa.

Osaamistalous:

• edistetään tutkimusta ja kehitystä sekä innovaatioita erityisesti vahvistamalla teollisoikeuksia sekä pääsemällä yhteisymmärrykseen yhteisöpatentin myöntämisehdoista, parantamalla yliopistojen ja yritysten välisiä suhteita, vahvistamalla Euroopan laajuista yhteistyötä osaamiskeskusten muodostamien verkostojen välityksellä sekä takaamalla riittävä rahoitus
• parannetaan tieto- ja viestintätekniikan saatavuutta ja käyttöä varmistamalla tilaajaliittymien eriyttäminen, joka alentaa Internetin käyttökustannuksia, lisäämällä Internetin käyttöä kouluissa sekä hallinnossa ja vahvistamalla sähköisen kaupan sääntelyjärjestelmää
• tehostetaan koulutusta lisäämällä tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden tarjontaa sekä parantamalla kansalaisten perustaitoja ja parannetaan koulutusjärjestelmien kykyä vastata muuttuviin vaatimuksiin.

Kestävä kehitys:

• toteutetaan Göteborgissa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston hyväksymä eurooppalainen kestävän kehityksen strategia
• otetaan käyttöön ja vahvistetaan markkinapohjaisia toimintatapoja, kuten verotusta sekä käyttäjä- ja saastemaksuja
• vähennetään alakohtaisia tukia sekä verovapautuksia
• tehostetaan taloudellisten välineiden käyttöä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja Kioton pöytäkirjan vaatimusten täyttämiseksi
• sovitaan Euroopan tasolla asianmukaisesta energiaverotusjärjestelmästä ja luodaan yhtenäiset energiamarkkinat.

Maakohtaiset talouspolitiikan suuntaviivat

Belgia: Vuonna 2000 talouskasvu oli 4 prosenttia, ja vuosina 2001 ja 2002 bruttokansantuotteen määrän odotetaan kasvavan noin 3 prosenttia. Vuonna 2000 julkisen talouden rahoitusasema oli tasapainossa. Hallitus arvioi julkisen talouden ylijäämän olevan 0,2 prosenttia vuonna 2001 ja 0,3 prosenttia vuonna 2002. Belgian hallituksen tulisi huolehtia siitä, että vakausohjelmassa ennustettu ylijäämä saavutetaan, ja valvoa menojen kasvua, jotteivät menot ylitä ennakoitua rajaa. Vuonna 2002 ja sen jälkeen julkisen talouden liikkumavara olisi suunnattava velan vähentämiseen.

Belgiassa on varauduttava väestön vanhenemiseen uudistamalla eläkejärjestelmää. Työmarkkinoilla on jatkettava vero- ja etuusjärjestelmien uudistamista. Lisäksi Belgian tulisi lisätä työmarkkinoiden joustavuutta ja parantaa työvoiman liikkuvuutta.

Kilpailua on lisättävä liikenne-, kaasu- ja sähkömarkkinoilla. Belgiaa kehotetaan lisäämään julkisen ja yksityisen sektorin yhteyksien avoimuutta erityisesti paikallistasolla sekä vähentämään yrityksiin kohdistuvaa hallintorasitusta. Riskipääomamarkkinoita tulisi kehittää edelleen.

Tanska: Talouskasvun odotetaan hidastuvan vuonna 2001 ja olevan hieman yli 2 prosenttia. Tanskan hallituksen mukaan julkisen talouden ylijäämän arvioidaan olevan 2,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2001 ja 2,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2002. Tanskan tulisi rajoittaa tiukasti julkisen kulutuksen kasvua vuonna 2001 sekä keskipitkällä aikavälillä ja säilyttää suuri julkisen talouden ylijäämä.

Jotta Tanskan työmarkkinat säilyisivät edelleen EU:n tehokkaimpien joukossa, hallituksen tulisi jatkaa työhön kohdistuvan verorasituksen keventämistä erityisesti matala- ja keskipalkka-aloilla ja tulonsiirtojärjestelmien uudistamista. Hallituksen tulisi tehostaa kilpailusääntöjen täytäntöönpanoa ja lisätä julkisten hankintojen kilpailuttamista sekä kehittää riskipääomamarkkinoita muuttamalla verotusta investointeja suosivaksi.

Saksa: Talouskasvun odotetaan yltävän 2,25 prosenttiin vuonna 2001 ja 2,5 prosenttiin vuonna 2002. Kun UMTS (esdeenfr)-toimilupatuloja ei oteta huomioon, julkisen talouden alijäämä supistui 1,0 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2000. Vakausohjelman mukaan ja verouudistuksen ansiosta alijäämän odotetaan laskevan 0,5 prosenttiin vuonna 2001 ja vähitellen poistuvan vuoteen 2004 mennessä. Hallituksen tulisi huolehtia siitä, että tavoitteiksi asetetut alijäämät saavutetaan. Ennustettua suurempia tuloja tulisi käyttää alijäämän supistamiseen. On tärkeää vahvistaa hallinnon eri tasojen koordinointia kansallisen vakaussopimuksen puitteissa. Hallituksen tulisi jatkaa eläke- ja terveydenhuoltojärjestelmien uudistamista.

Aktiivisia työvoimapoliittisia toimenpiteitä tulisi tehostaa ja ne pitäisi kohdistaa pitkäaikaistyöttömiin. Verotusta uudistamalla tehdään työnteosta kannattavampaa. Lisäksi hallituksen tulisi pienentää välillisiä työvoimakustannuksia. Kilpailua hyödykemarkkinoilla tulisi vahvistaa ja julkisia hankintoja on avattava kilpailulle. Korkea-asteen koulutusta tulisi uudistaa, jotta turvataan koulutettujen tieto- ja viestintätekniikan ammattilaisten riittävä tarjonta. Hallitusta kehotetaan kehittämään edelleen riskipääomamarkkinoita.

Kreikka: Kreikan talouden toimeliaisuuden odotetaan vielä vahvistuvan vuonna 2001, ja BKT:n odotetaan kasvavan 4,8 prosenttia vuonna 2002. Vakausohjelmassa julkisen talouden ennustetaan olevan 0,5 prosenttia ylijäämäinen vuonna 2001 ja 1,5 prosenttia ylijäämäinen vuonna 2002. Vuoden 2001/2002 finanssipolitiikalla hallituksen tulisi valvoa hintavakautta, jatkaa julkisen sektorin uudistamista sen pienentämiseksi keskipitkällä aikavälillä sekä nopeuttaa sosiaaliturvajärjestelmän uudistusta sen elinkelpoisuuden turvaamiseksi.

Kreikan tulisi jatkaa työmarkkinoiden uudistamista erityisesti väljentämällä työsuhdeturvaa koskevaa rajoittavaa lainsäädäntöä ja parantaa työnteon kannustimia julkisella sektorilla. Palkoissa tulisi ottaa paremmin huomioon tuottavuus sekä paikalliset työmarkkinaolot. Lisäksi tulisi lisätä koulutusinvestointeja.

Hallitusta kehotetaan keventämään yrityksiin kohdistuvaa hallintorasitusta, lisäämään investointeja tutkimukseen ja kehitykseen sekä edistämään tieto- ja viestintätekniikan laajempaa käyttöä. Lisäksi kaasumarkkinoiden ja meriliikenteen vapauttamista tulisi nopeuttaa. Riskipääomamarkkinoita tulisi kehittää erityisesti keventämällä yhteisösijoittajia koskevia rajoituksia.

Espanja: Talouskasvun odotetaan hidastuvan vuonna 2001 verrattuna aiempiin vuosiin mutta elpyvän jonkin verran vuonna 2002. Vakausohjelman mukaan julkisen talouden odotetaan olevan tasapainossa vuonna 2001 ja 0,3 prosenttia ylijäämäinen vuoteen 2004 mennessä. Espanjan hallituksen tulisi rajoittaa juoksevia menoja, jotta julkisen talouden rahoitusasema olisi tasapainossa vuonna 2001, ja inflaatiopaineet on pidettävä kurissa. Vuodeksi 2002 suunnitellun verouudistuksen ei pidä vaarantaa julkista taloutta koskevia tavoitteita. Julkista eläkerahastovarausta on lisättävä.

Espanjaa kehotetaan uudistamaan työmarkkinoita niin, että palkkojenmuodostuksessa otetaan entistä paremmin huomioon tuottavuuserot, lisäämään investointeja erityisesti koulutukseen, kohdistamaan aktiiviset työvoimapoliittiset toimenpiteet työmarkkinoiden tarpeisiin sopivasti sekä varmistamaan työvoiman joustavuuden ja työsuhdeturvan välinen tasapaino. Lisäksi Espanjan tulisi kohentaa kansalaisten tieto- ja viestintätekniikan perustaitoja ja lisätä korkeasti koulutettujen alan ammattilaisten tarjontaa. Pk-yritysten sääntely-ympäristöä tulisi yksinkertaistaa. Lisäksi hallituksen tulisi kehittää riskipääomamarkkinoita erityisesti vähentämällä yhteisösijoittajia koskevia rajoituksia.

Ranska: Talouskasvun arvioidaan jäävän hieman alle 3 prosentin vuosina 2001 ja 2002. Vuonna 2000 julkisen talouden alijäämä oli vakausohjelmassa asetetun tavoiterajan alapuolella, ja alijäämän odotetaan supistuvan edelleen ja julkisen talouden olevan ylijäämäinen vuonna 2004. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi hallituksen tulisi hillitä julkisia menoja vuonna 2001 sekä sen jälkeen ja hyödyntää kaikkea liikkumavaraa julkisen talouden rahoitusaseman vahvistamiseksi ja valmistautumiseksi pitkän aikavälin haasteisiin. Hallitusta kehotetaan siis jatkamaan eläkejärjestelmän uudistamista.

Ranskan tulisi uudistaa työmarkkinoita lujittamalla vero- ja etuusjärjestelmien viimeaikaisia uudistuksia ja kiinnittämällä huomiota erityisesti varhaiseläkejärjestelmiin ja toimeentulon takaaviin ohjelmiin. Hallitusta neuvotaan seuraamaan tarkasti 35 tunnin työviikon käyttöönoton vaikutuksia sekä järjestämään työsuhdeturva uudelleen. Yhteysverkkoja tarvitsevat toimialat, erityisesti kaasu- ja sähköalat, tulisi vapauttaa. Ranskaa kehotetaan vähentämään tapauskohtaisia valtiontukia, keventämään yrityksiin kohdistuvaa hallintorasitusta sekä kehittämään riskipääomamarkkinoita erityisesti vähentämällä yhteisösijoittajia koskevia rajoituksia.

Irlanti: Irlannin talous on kasvanut erittäin voimakkaasti, mutta kasvun odotetaan hidastuvan hieman vuosina 2001 ja 2002. Vakausohjelmassa arvioidaan julkisen talouden ylijäämän olevan noin 4,2 prosenttia suhteessa BKT:hen kaudella 2001-2003. Julkinen talous on kunnossa. Siitä huolimatta neuvosto antoi helmikuussa Irlannille suosituksen, koska se piti vuoden 2001 talousarviota liian paljon kasvua vahvistavana. Irlannin hallitusta kehotetaankin käyttämään tasapainottavia toimenpiteitä, jotta vuoden 2001 talousarviosuunnitelmat vastaisivat paremmin vuoden 2000 talouspolitiikan laajoja suuntaviivoja, sekä laatimaan vuodelle 2002 talousarvio, joka selvästi hillitsee kysyntää, ja parantamaan menojen hillintää. Investointeja infrastruktuuriin, inhimilliseen pääomaan sekä tutkimukseen ja kehitykseen tulisi lisätä vaarantamatta finanssipolitiikan vakautta.

Hallituksen tulee huolehtia siitä, ettei palkkakehityksellä horjuteta hintavakautta ja että naisten osallistuminen työmarkkinoille lisääntyy. Toimenpiteitä tarvitaan kilpailun vahvistamiseksi tietyillä markkinoilla, kuten liikenne-, sähkö- ja kaasualoilla, investointien lisäämiseksi tutkimukseen ja kehitykseen sekä riskipääomamarkkinoiden kehittämiseksi.

Italia: Talouden toimeliaisuuden odotetaan hidastuvan vuonna 2001 ja vilkastuvan jälleen vuonna 2002. Vakausohjelman mukaan julkisen talouden alijäämän odotetaan supistuvan vuosina 2001 ja 2002 ja rahoitusaseman olevan tasapainossa vuonna 2003. Hallituksen tulisi huolehtia siitä, että näitä tavoitteita noudatetaan, ja kompensoida erityisesti verotuksen keventämisestä mahdollisesti aiheutuvat tulonmenetykset leikkaamalla menoja sekä järkiperäistämällä toimintaa. Italian on käytettävä hyväksi kaikki mahdollisuudet nopeuttaa julkisen velan vähentämistä, sillä velkaa on edelleen liian paljon. Kansallista vakaussopimusta on vahvistettava, jotta menoja voidaan valvoa kaikilla hallinnon tasoilla. Eläkejärjestelmän tarkistus on välttämätön julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden takaamiseksi.

Italian on uudistettava työmarkkinoitaan ja huolehdittava siitä, että palkkakehityksessä otetaan paremmin huomioon tuottavuus, ja lisättävä työmarkkinoiden joustavuutta sekä uudistettava työn verotusta ja sosiaaliturvamaksuja erityisesti palkka-asteikon alapäässä. Hallituksen tulisi edistää yritysten osallistumista tutkimukseen ja kehitykseen sekä kannustaa tieto- ja viestintätekniikan leviämistä, jatkaa energia-alan vapauttamista, vähentää yrityksiin kohdistuvia hallinnollisia rasitteita, lisätä kilpailua sekä kehittää riskipääomamarkkinoita erityisesti vähentämällä yhteisösijoittajia koskevia rajoituksia.

Luxemburg: Bruttokansantuotteen kasvun odotetaan olevan noin 5 prosenttia vuosina 2001 ja 2002, ja sitä tukee vahva kotimainen kysyntä. Näiden kahden vuoden aikana julkisen talouden ylijäämän odotetaan supistuvan 3-4 prosenttiin suhteessa BKT:hen verouudistuksen takia. Hallituksen tulisi kiristää finanssipolitiikkaa, jotta inflaatiopaineet saadaan torjuttua, ja seurata tarkkaan julkisen talouden menoja.

Luxemburgin tulisi nostaa erityisesti ikääntyneiden työntekijöiden ja naisten työllisyysastetta. Kilpailulainsäädäntöä tulisi uudistaa ja kiinteät ja säännellyt hinnat pitäisi poistaa.

Alankomaat: Alankomaiden viimeaikainen talouskehitys on ollut erinomaista. Talouden toimeliaisuuden odotetaan kasvavan noin 3 prosenttia vuosina 2001 ja 2002. Vakausohjelman mukaan julkisen talouden ylijäämän odotetaan supistuvan 0,7 prosenttiin vuonna 2001 verouudistusten seurauksena. Hallituksen tulisi pitää julkisen talouden menot kurissa inflaatiopaineiden hillitsemiseksi ja julkisen talouden rahoitusaseman parantamiseksi vuonna 2002 vuoteen 2001 verrattuna. Finanssipolitiikan liikkumavaraa tulisi käyttää julkisen velan nopeampaan vähentämiseen.

Hallitusta kehotetaan uudistamaan työmarkkinoita jatkamalla vero- ja etuusjärjestelmien uudistamista, jotta työnteosta tulee taloudellisesti kannattavampaa. Alankomaiden tulisi edistää tieto- ja viestintätekniikan käyttöä, luoda innovatiivisuutta suosiva ilmapiiri, avata kaasu-, sähkö- ja kaapeliverkkoja sekä julkista liikennettä kilpailulle ja kehittää riskipääomamarkkinoita.

Itävalta: Vuonna 2001 talouden toimeliaisuuden odotetaan kasvavan noin 2,5 prosenttia, ja kasvun arvioidaan pysyvän vakaana vuonna 2002. Maassa on käynnissä julkisen talouden vakauttamisohjelma, jonka mukaan julkisen talouden alijäämän odotetaan supistuvan 0,75 prosenttiin vuonna 2001, ja talousarvion tulisi olla tasapainossa vuonna 2002. Hallitusta kehotetaan huolehtimaan talousarvion tiukasta täytäntöönpanosta kaikilla hallinnon tasoilla, jotta vakausohjelman tavoitteet saavutetaan, keventämään tulevina vuosina verotusta vaarantamatta talouden vakauttamistavoitetta sekä uudistamaan eläke- ja terveydenhuoltojärjestelmiä menojen kasvun hillitsemiseksi sekä väestön vanhenemisen aiheuttamista haasteista selviytymiseksi.

Itävallan tulisi ryhtyä työmarkkinoilla toimenpiteisiin, joilla kannustetaan ikääntyneitä työntekijöitä pysymään työelämässä. Lisäksi sitä kehotetaan saattamaan julkisia hankintoja koskevat yhteisön direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä ja avaamaan julkiset hankinnat kilpailulle, edistämään osaamistaloutta, lisäämään koulutettujen tieto- ja viestintätekniikan ammattilaisten tarjontaa ja kehittämään riskipääomamarkkinoita erityisesti vähentämällä yhteisösijoittajia koskevia rajoituksia.

Portugali: Talouden toimeliaisuuden odotetaan hidastuvan ja kasvun olevan hieman yli 2,5 prosenttia vuosina 2001 ja 2002. Vakausohjelman mukaan julkisen talouden alijäämän arvioidaan supistuvan 1,1 prosenttiin vuonna 2001 ja 0,7 prosenttiin seuraavana vuonna. Hallituksen tulisi saavuttaa vuoden 2001 talousarviotavoite ja siksi valvoa tarkasti menoja, laatia vuodelle 2002 talousarvio, jossa tähdätään vakausohjelmassa suunniteltua nopeampaan alijäämän supistamiseen erityisesti menoja hillitsemällä, ja uudistaa sosiaaliturva- ja terveydenhuoltojärjestelmiä.

Työmarkkinoita tulisi kehittää lisäämällä koulutusinvestointeja, parantamalla työpaikkojen laatua sekä uudenaikaistamalla työmarkkinalaitoksia. Lisäksi tulisi lisätä tutkimus- ja kehitysinvestointeja, edistää tieto- ja viestintätekniikan leviämistä, vähentää valtiontukia, vapauttaa energia-ala ja kehittää riskipääomamarkkinoita erityisesti vähentämällä yhteisösijoittajia koskevia rajoituksia.

Suomi: Vuosina 2001 ja 2002 Suomen talouskasvun odotetaan olevan noin 4 prosenttia. Suomen julkisen talouden ylijäämä on huomattava, ja vakausohjelman mukaan keskipitkällä aikavälillä on mahdollista saavuttaa noin 4 prosentin ylijäämä suhteessa BKT:hen. Hallituksen tulisi pitää kiinni menotavoitteesta ja säilyttää julkisen talouden ylijäämä vuonna 2001 ja sitä seuraavina vuosina, jotta maa selviää väestön vanhenemisen mukanaan tuomista suurista haasteista. Velan vähentämistä on jatkettava ja eläkkeellejäämisikää on pyrittävä nostamaan.

Hallituksen tulee kehittää työmarkkinoita pienentämällä veroastetta erityisesti palkka-asteikon alapäässä, muuttamalla etuusjärjestelmiä niin, että työntekijät ottavat työtä vastaan ja pysyvät työelämässä, ja tehostamalla aktiivisia työvoimapoliittisia toimenpiteitä. Lisäksi sitä kehotetaan noudattamaan tarkemmin julkisia hankintoja koskevia säännöksiä, vahvistamaan kilpailua rakentamisen, vähittäiskaupan ja viestinten alalla sekä kehittämään riskipääomamarkkinoita.

Ruotsi: Talouden toimeliaisuus on hidastunut ja kasvun odotetaan olevan 2,7 prosenttia vuonna 2001 ja 3 prosenttia vuonna 2002. Lähentymisohjelman mukaan julkisen talouden ylijäämän odotetaan olevan 3,5 prosenttia vuonna 2001 ja 3,3 prosenttia vuonna 2002. Hallitusta kehotetaan pitämään julkisen talouden ylijäämä suurena vuonna 2001 ja sitä seuraavina vuosina, jatkamaan verotuksen keventämistä vuonna 2002 niin, ettei keskipitkän aikavälin talousarvion ylijäämätavoite eli 2 prosenttia kuitenkaan vaarannu, sekä vähentämään julkista velkaa.

Ruotsia kannustetaan kehittämään työmarkkinoita vahvistamalla aktiivisia työvoimapoliittisia toimenpiteitä sekä uudistamalla edelleen vero- ja etuusjärjestelmiä. Lisäksi julkisia hankintoja koskevia sääntöjä tulisi noudattaa tarkemmin ja kilpailua olisi lisättävä lentoliikenteessä sekä lääketeollisuudessa. Lisäksi Ruotsia kehotetaan kehittämään riskipääomamarkkinoita muokkaamalla verojärjestelmää.

Yhdistynyt kuningaskunta: Talouskasvun odotetaan yltävän 2,7 prosenttiin vuonna 2001 ja 3 prosenttiin vuonna 2002. Tuoreet ennusteet näyttävät julkisen talouden 1,7 prosentin ylijäämää suhteessa BKT:hen (ilman UMTS-tuloja) budjettivuodelle 2001-2002, ja julkisen talouden ylijäämän odotetaan supistuvan 0,5 prosenttiin seuraavana budjettivuonna, kun taas sen jälkeen talousarvio lienee hieman alijäämäinen. Hallituksen tulisi huolehtia siitä, että suunnitellut tavoitteet saavutetaan, ja pyrkiä kaksinkertaistamaan julkisten investointien osuus, kuten on suunniteltu, rikkomatta vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjä.

Yhdistyneen kuningaskunnan tulisi kehittää työmarkkinoita vahvistamalla suurimmassa työttömyyden vaarassa oleviin henkilöihin kohdistettuja toimenpiteitä sekä uudistamalla etuusjärjestelmiä työntekoon kannustaviksi. Lisäksi Yhdistynyttä kuningaskuntaa kehotetaan nostamaan alhaista tuottavuutta, lisäämään kilpailua pankki- ja postipalveluiden alalla, kasvattamaan tieto- ja viestintätekniikan ammattitaitoisen työvoiman tarjontaa, lisäämään investointeja julkiseen liikenteeseen sekä kannustamaan eläkerahastoja toimimaan aktiivisemmin riskipääomamarkkinoiden kehittämistyössä.

Viimeisin päivitys 30.09.2002