Vaikutukset pääomamarkkinoihin

Euroopan komissio tarkastelee euron käyttöönoton vaikutuksia joukkovelkakirjamarkkinoihin ja osakemarkkinoihin ja ehdottaa sellaisia käytännön ratkaisuja, jotka markkinat voivat hyväksyä.

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto, annettu 2 päivänä heinäkuuta 1997 - Euron käyttöönoton vaikutukset pääomamarkkinoihin [KOM(97) 337 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Jotta euron käyttöönotosta saataisiin mahdollisimman paljon hyötyä, euroa käyttämään siirtyvien rahoitusmarkkinoiden käytäntöjä on yhdenmukaistettava selvittämällä euroalueeseen osallistuvien maiden rahoituskeskusten yhteisiä piirteitä.

Joukkovelkakirjamarkkinat

Madridissa hyväksytyssä viiteskenaariossa edellytetään, että 1. tammikuuta 1999 alkaen kaikki uudet julkisen kaupankäynnin kohteena olevat velat on laskettava liikkeeseen euromääräisinä. Tämän lisäksi useimmat liikkeeseenlaskijat harkitsevat olemassa olevien julkisten velkojen määrittelemistä uudelleen euromääräisiksi, mistä olisi se hyöty, että joukkovelkakirjamarkkinoille syntyisi euromääräistä likviditeettiä ja että euron käyttöönottoprosessin uskottavuus vahvistuisi hallitusten osoittaessa valmiuttaan sitoutua talous- ja rahaliittoon (EMU).

Sopivin velkakannan uudelleenmäärittelymenetelmä näyttäisi olevan alhaalta ylös (bottom-up) -etenevä lähestymistapa:

• jokainen yksittäinen varallisuuserä muunnetaan euroiksi käyttämällä kiinteitä vaihtokursseja (es de en fr)
• tulos pyöristetään (es de en fr) lähimpään senttiin
• lasketaan yksittäisten varallisuuserien summa, jota verrataan säilytysyhteisöjen arvopaperien kokonaismäärään.

Menetelmän jokainen vaihe on tasapuolinen kaikkien toimijoiden kannalta, ja ainoat mahdolliset erot aiheutuvat pyöristyksestä.

Markkinakäytäntöjen täydellisempi, parhaisiin käytänteisiin perustuva yhdenmukaistaminen on toivottavaa, sillä se vahvistaisi avoimuutta ja ehkäisisi riitoja. Yhdenmukaistamisessa olisi kiinnitettävä huomiota seuraaviin seikkoihin:

• korkojen laskemisessa huomioon otettavien päivien määräytymisperiaatteet: uudenaikaiset laskentajärjestelmät sallivat tarkimman (päivien tarkka määrä / päivien tarkka määrä) laskentaperiaatteen käyttämisen;
• kupongin maksuväli: valinnanmahdollisuus olisi säilytettävä. Puolivuotiskupongit pienentävät luottoriskejä ja ovat yleisenä käytäntönä amerikkalaisilla ja japanilaisilla markkinoilla, kun taas vuosikupongit, jotka tulevat halvemmiksi liikkeeseenlaskijoille, ovat käytössä EU:ssa (Italiaa ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa (es de en fr) lukuun ottamatta);
• pankkipäivät: standardimääritelmän mukaan pankkipäivinä pidettäisiin kaikkia niitä päiviä, jolloin TARGET-maksujärjestelmä on toiminnassa (ainoastaan joulupäivä ja uudenvuodenpäivä ovat tällöin vapaapäiviä)
• arvopäivät:

- nykyisin yleisesti sovellettu periaate "käsittelypäivä + 2 pankkipäivää" soveltuisi Euroopan rahamarkkinoiden yhdenmukaistamiseen

- joukkovelkakirjamarkkinoilla arvopäivä on kolmas transaktiopäivää seuraava pankkipäivä: tätä sääntöä voitaisiin noudattaa, kunnes viivettä olisi mahdollista lyhentää.

Osakemarkkinat

Euroopan tärkeimmät pörssit ovat ilmoittaneet ottavansa euron käyttöön "Big bang" -menetelmän ja siirtyä kaikessa kaupankäynnissä ja noteerauksissa euroon 4. tammikuuta 1999 alkaen. Välittäjien on tehtävä tarpeelliset muunnokset voidakseen toimittaa transaktiota koskevat tiedot asiakkailleen näiden valitsemassa valuuttayksikössä.

Yritykset päättävät osakkeiden uudelleenmäärittelystä euromääräisiksi itsenäisesti. Niiden ei tarvitse noudattaa pörssien päätöstä siirtyä käyttämään euroa. Valuutalla, jonka määräisenä osakepääoma on määritelty, ei ole vaikutusta pääoman taloudelliseen arvoon; päätös uudelleenmäärittelystä voidaankin tehdä koska tahansa siirtymäajan kuluessa (1. tammikuuta 1999-31. joulukuuta 2001).

Suositeltava ratkaisu on käyttää ei-nimellisarvoisia osakkeita. Kun jokainen osake edustaa murto-osaa koko osakepääomasta, osakekirjoja ei tarvitse vaihtaa fyysisesti. Kaikkien jäsenvaltioiden kansallinen lainsäädäntö ei kuitenkaan vielä salli ei-nimellisarvoisten osakkeiden käyttöä.

Osakemarkkinoiden käytäntöjen yhdenmukaistaminen ei ole yleisesti ottaen kovinkaan tarpeellista.

Euron käyttöönotosta ei pitäisi aiheutua erityisiä ongelmia historiallisille aikasarjoille eikä pörssi-indekseille.

Johdannaismarkkinat

Euron käyttöönotosta johdannaismarkkinoille aiheutuvat ongelmat muistuttavat niiden taustalla oleville markkinoille aiheutuvia ongelmia. Tästä syystä ratkaisuiksi suositellaan vastaaville markkinoille sovellettavia ratkaisuja.

Muut markkinoihin liittyvät seikat

Viiteindeksi. On tärkeää varmistaa hintalähteiden jatkuvuus. Kansallisin perustein (PIBOR, LIBOR jne.) ja yhteisön laajuisin perustein (EURIBOR) laskettuja viitekorkoja voidaan käyttää rinnan. On toivottavaa käyttää euroalueen laajuisesti julkaistuja hintalähteitä tai yhtenäistettyjä perusteita kansallisten hintalähteiden laskennassa. Hintalähteitä muodostavien ja julkaisevien elinten on ilmoitettava selvästi 1.1.1999 ja 1.1.2002 välillä julkaistavien hintojen määritysperusteet.

Joukkovelkakirjaemissioihin liittyvät menettelyt. On esitetty epäilyjä, että kansallisten luottolaitosten ja Euroopan keskuspankin (EKP) rinnakkainen toiminta markkinoilla hämärtää rahapoliittisia signaaleja. Joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskun epävirallinen koordinointi olisi hyödyllistä tämän vaaran välttämiseksi.

Luokitukset: julkiset velat. Toistaiseksi ei ole päästy yksimielisyyteen siitä, vaikuttaako euron käyttöönotto maiden luottokelpoisuusluokituksiin vai vahvistaako EMU:uun osallistuminen niiden finanssipolitiikan uskottavuutta niin paljon, että luokitukset eivät muutu.

Valtion lainanhoitokulut tuskin kuitenkaan muuttuvat huomattavasti, vaikka sen luokitusta hiukan tarkistettaisiinkin, sillä kuluihin vaikuttavat monet muut tärkeät seikat, kuten likviditeetti ja kyseisen valtion joukkovelkakirjoilla operoivan meklariverkoston tehokkuus.

Luokitukset: yritysten velat. Koska Euroopan unioni (EU) saa todennäköisesti luottokelpoisuusluokituksen AAA, yritysten toimintaa ei todennäköisesti enää rajoita sen maan luokitus, jonne ne ovat sijoittautuneet. Yleisesti tarkasteltuna EMU vaikuttanee myönteisesti yritysten luokitukseen.

Repo-markkinat. Toimijat haluavat välttää alkumarginaalien (takaisinoston vakuudeksi talletettava summa) ja alkumarginaalien (velan vakuusarvo) liiallista käyttöä virallisilla repo-markkinoilla, sillä se rajoittaisi tarpeettomasti markkinoiden kehittymistä.

Vaihtelumarginaalit (summa, joka lainanottajan on talletettava vakuudeksi sille, että kumpikin vastapuoli on suojattu koko transaktion ajan) ovat lisäksi paljon tehokkaampi keino, sillä ne perustuvat vakuuden päivittäiseen markkina-arvoon.

On tärkeää, että markkinat voivat olla vakuuttuneita siitä, että siirtymäkauden päättyessä ei ilmene mitään häiriöitä, joilta ne eivät pystyisi suojautumaan. Sijoittamisen turvallisuutta pidetään yhtenä toimivien rahoitusmarkkinoiden tärkeimmistä tunnusmerkeistä, ja se lisää merkittävästi markkinoiden houkuttelevuutta kansainvälisten sijoittajien piirissä.

Viimeisin päivitys 23.06.2006