Eurooppalainen tyyppihyväksyntästandardi vetureille

Tässä tiedonannossa esitellään toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on lisätä rautatiealan kilpailukykyä muihin liikennevälineisiin nähden. Komissio ehdottaa, että vetureiden tyyppihyväksyntämenettelyjä yksinkertaistetaan ja että tässä yhteydessä korostetaan vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta. Lisäksi se ehdottaa, että rautateiden yhteentoimivuudesta annetut direktiivit yhdistetään ja Euroopan rautatieviraston kilpailukykyä parannetaan.

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille, annettu 13 päivänä joulukuuta 2006, "Vetureiden liikkuvuuden helpottaminen yhteisössä" [KOM(2006) 782 lopullinen - Ei julkaistu EUVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Komissio on liikennepolitiikasta annetun valkoisen kirjan väliarvioinnissa jälleen vahvistanut rautatieliikenteen ympäristöön liittyvät edut sekä sen keskeisen aseman kestävän liikkuvuuden toteuttamisessa. Lisäksi se on lisännyt aloitteita, joilla pyritään poistamaan kansainvälisen rautatietoiminnan tekniset ja toiminnalliset esteet, olipa kyse tavanomaisesta tai suurten nopeuksien rahti- tai henkilöliikenteestä. Tavoitteena on parantaa rautatiesektorin kilpailukykyä erityisesti maantie- ja lentoliikenteeseen verrattuna luomalla rautatieliikennealue, joka on EU:n tasolla yhä yhdennetympi.

Vetureiden kansallisten tyyppihyväksyntämenettelyjen yksinkertaistaminen

Yksi yhteisön rautateiden kehittämisen suurista ongelmista liittyy siihen, että liikkuvaa kalustoa, joka on hyväksytty käyttöön yhdessä jäsenvaltiossa, ei välttämättä hyväksytä muissa jäsenvaltioissa. Liikkuvan kaluston ristiinhyväksyntään sovelletaan erilaisia ja toisistaan poikkeavia kansallisia vaatimuksia, ja kansainvälisten liikenteenharjoittajien on käytävä läpi hyväksymisprosessi kaikissa jäsenvaltioissa, joissa ne aikovat liikennöidä. Kaiken lisäksi tähän vaaditaan todisteita, joita ei tunnusteta vastavuoroisesti muissa jäsenvaltioissa. Ristiinhyväksyntä on olemassa tavara- ja matkustajavaunuille muttei vetureille. Kokemus on osoittanut, että tämä aiheuttaa viivästyksiä ja kustannuksia sekä rautatieyrityksille että valmistajille, kun liikkuvaa kalustoa otetaan käyttöön.

Jäsenvaltioilla on perinteisesti ollut erittäin läheiset suhteet valtio-omisteisen rautatieteollisuuden kanssa. Valmistusmarkkinat ovat siis kansallisten erityispiirteiden vuoksi hyvin sulkeutuneet. Nykyisiä ratkaisuja ovat kahden- tai monenväliset sopimukset. Tällaisten sopimusten moninkertaistuminen johtaa kuitenkin todennäköisesti markkinoiden pirstaloitumiseen ja tilanteen monimutkaistumiseen entisestään.

Kuulemisprosessin aikana kävi selväksi, ettei vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta sovelleta rautatiesektorilla riittävän laajasti. Yrityksillä ja kansallisilla viranomaisilla ei itse asiassa ole tarpeeksi tietoa tämän periaatteen olemassaolosta. Lisäksi periaatteen soveltamisalaan ja siihen liittyvään todistustaakkaan liittyy oikeudellista epävarmuutta. Sen vuoksi komissio haluaa

Rautateiden yhteentoimivuutta koskevien direktiivien yhdistäminen ja uudelleenlaadinta

Direktiivit 96/48/EY ja 2001/16/EY, jotka koskevat Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän yhteentoimivuutta ja vastaavasti tavanomaista rautatiejärjestelmää, ja joita muutettiin perusteellisesti vuonna 2004, olisi niin ikään yhdistettävä yhdeksi säädökseksi.

Rautatieturvallisuusdirektiivin muuttaminen

Tämän lisäksi komissio ehdottaa rautatieturvallisuusdirektiivin 2004/49/EY 14 artiklan muuttamista siten, että luodaan yhteisön tason menettely, johon sisältyy:

Viraston hoidettavaksi tulevat uudet tehtävät ovat:

Viimeisin päivitys 14.01.2008