Lähimerenkulun edistämisohjelma

Tämän tiedonannon tavoitteena on perustaa ohjelma lähimerenkulun edistämiseksi Euroopan unionissa (EU). Ohjelmaan sisältyy lainsäädännöllisiä, teknisiä ja operatiivisia toimia.

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto: Lähimerenkulun edistämisohjelma [KOM(2003) 155 lopullinen - Ei julkaistu EUVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Valkoisessa kirjassa eurooppalaisesta liikennepolitiikasta vuoteen 2010 korostetaan lähimerenkulun merkitystä raskaan ajoneuvoliikenteen lisääntymisen hallinnassa, liikennemuotojen välisen jakauman tasapainottamisessa ja maantieliikenteen pullonkaulojen ratkaisemisessa. Lähimerenkulun kehittämisellä voidaan myös hillitä tiekuljetusten kasvua, tasapainottaa eri kuljetusmuotojen välistä jakaumaa, kiertää pullonkaulat sekä edistää kestävää kehitystä ja turvallisuutta.

Tiedonannossa perustettu ohjelma sisältää 14 toimenpidettä, jotka on jaettu toimintalohkoihin. Kunkin toimintalohkon kohdalla mainitaan toiminnasta vastaavat ja toiminnan toteuttamisaikataulu (2003–2010). Ohjelmassa kuvaillaan EU:n tason aloitteet sekä kansalliset, alueelliset ja toimialakohtaiset aloitteet, joiden tavoitteena on kehittää lähimerenkulkua lainsäädännöllisesti, teknisesti ja toiminnallisesti.

Lainsäädännölliset toimenpiteet:

• EU-maiden satamiin saapuvia ja/tai satamista lähteviä aluksia koskevista ilmoitusmuodollisuuksista annetun direktiivin täytäntöönpano – Direktiivillä yksinkertaistetaan meriliikenteeseen sovellettavia hallinnollisia menettelyjä vaatimalla, että EU-maat tunnustavat Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) (EN) vakiomuotoiset FAL-lomakkeet, joiden avulla voidaan saada kaikki tarvittavat tiedot aluksen tuloista ja lähdöistä asiakirjan muodossa. Tämä ilmoitusmuodollisuuksia koskeva direktiivi on nykyään korvattu direktiivillä 2010/65/EU, jolla sähköisestä tiedonsiirrosta tehdään vakiomenettely.
• Marco Polo -ohjelman toteuttaminen – Marco Polo ja Marco Polo II -ohjelmien vuotuinen rahoitus on 18,75 miljoonaa euroa. Niiden tarkoituksena on siirtää joka vuosi 12 miljardia tonnikilometriä maantierahtia lähimerenkulkuun, rautateille ja sisävesiliikenteeseen.
• Intermodaalisten lastausyksikköjen standardointi ja yhdenmukaistaminen – Monien erilaisten lastausyksikköjen (kontit ja vaihtokorit) käyttö aiheuttaa viiveitä siirryttäessä liikennemuodosta toiseen.
• Merten moottoriteiden kehittäminen – Merten moottoriteiden myötä pitäisi voida ratkaista tieliikenteen pullonkauloja Euroopassa, kun lähimerenkulku otetaan osaksi kattavia ovelta ovelle -logistiikkaketjuja. Merten moottoriteiden on määrä tarjota tehokkaita, säännöllisiä ja tiheitä palveluja, jotka ovat esimerkiksi kuljetusajan ja -hinnan suhteen kilpailukykyisiä tieliikenteen kanssa.
• Lähimerenkulun ympäristövaikutusten vähentäminen – Meriliikenteen ympäristöhaitat kuljetettua tonnia tai matkustajaa kohti laskien ovat yleisesti vähäisempiä kuin muissa liikennemuodoissa. Kuljetusten siirtäminen muista liikennemuodoista lähimerenkulkuun voisi edesauttaa esimerkiksi Kioton pöytäkirjan tavoitteiden saavuttamista.

Tekniset toimenpiteet:

• Lyhyen matkan merenkulun tullimenettelyjä koskeva opas – Komissio on julkaissut lyhyen matkan merenkulun tullimenettelyjä koskevan oppaan. Oppaan tavoitteet ovat kahtaalla: siinä kuvataan lähimerenkulun tullisäännöt ja selostetaan mahdollisuudet käyttää yksinkertaistettuja menettelyjä (perusta toiselle tavoitteelle). Toiseksi oppaan avulla voidaan määritellä mahdolliset tulevat yksinkertaistamistarpeet.
• Lähimerenkulun kehitystä haittaavien esteiden yksilöiminen ja poistaminen – Komissio on vuodesta 1999 koonnut luetteloa esteistä, jotka haittaavat lähimerenkulun kehittämistä. Esteitä on viidenlaisia: lähimerenkulkua pidetään vanhanaikaisena liikennemuotona, sen hallinnolliset menettelyt ovat monimutkaisia, satamat eivät ole riittävän tehokkaita, lähimerenkulkua koskevia sääntöjä ja menettelyjä ei sovelleta yhdenmukaisesti EU-maissa eikä sitä ole sisällytetty intermodaaliseen logistiikkaketjuun.
• Kansallisten käytäntöjen lähentäminen ja EU:n tullimenettelyjen tietokoneistaminen – eCustoms-toimenpiteen tavoitteena on lastin tullausmenettelyiden nopeuttaminen ja yksinkertaistaminen. Yhtenä ensimmäisenä eCustoms-toimenpiteenä noin 3000 tullitoimistoa 22 maassa ottaa piakkoin käyttöön uusi tietokoneavusteinen passitusjärjestelmä eli NCTS-järjestelmä (New Computerised Transit System), joka korvaa yhtenäisasiakirjaa (SAD) soveltavan menettelyn edellyttämän paperityön.
• Tutkimus ja teknologian kehittäminen – Tutkimustoiminnan tavoitteena on parantaa meriliikenteen laatua, turvallisuutta ja ympäristömyötäisyyttä. Kuudennen puiteohjelman osana on perustettu lähimerenkulkua koskeva aihepiirikohtainen verkosto tarkoituksena toteuttaa tutkimushankkeita, joilla on suoraa merkitystä lähimerenkululle.

Operatiiviset toimenpiteet:

• Viranomaisten keskitetyt palvelupisteet satamissa – Palvelupisteiden avulla yksinkertaistetaan alusten tuloon, lähtöön ja tullaukseen liittyviä muodollisuuksia. Keskitetty palvelupiste vähentää kunkin aluksen tarkastavien viranomaisten määrää ja tarjoaa sataman käyttäjille yhden yhteisen yhteys- tai neuvontapisteen hallinnollisten muodollisuuksien hoitamista varten.
• Lähimerenkulun yhteyshenkilöiden keskeisen roolin varmistaminen – Varmistetaan jatkuva yhteistyö lähimerenkulun yhteyshenkilöiden ja komission välillä järjestämällä säännöllisiä kokouksia ja huolehtimalla jatkuvasta tiedonvaihdosta kokousten välillä Internetissä olevan CIRCA-työkalun (Communication and Information Resource Centre Adminstrator) avulla. On myös ehdottoman tärkeää saada liittymisneuvotteluja käyvät maat mukaan yhteistyöhön, jotta ne asettaisivat lähimerenkulun avainasemaan.
• Lähimerenkulun edistämiskeskusten asianmukaisen toiminnan ja opastuksen varmistaminen – Edistämiskeskusten käyttövoimana ovat kaupalliset edut, ja ne tarjoavat käytännön välineen edistää lähimerenkulkua kansallisesti. Kansallisia keskuksia ollaan parhaillaan yhdistämässä eurooppalaiseksi verkostoksi (European Short Sea Network, ESN), josta tulee yhteinen keino edistää lähimerenkulkua Euroopassa. Verkoston avulla voidaan vaihtaa tietoja ja parhaita käytäntöjä ja tarjota käytännön neuvoja, jotka kattavat kaikki lähimerenkulkumatkan vaiheet.
• Lähimerenkulun julkisuuskuvan edistäminen menestyksekkäänä kuljetusvaihtoehtona – Lähimerenkulun on saatava takaisin moderni dynaaminen ilmeensä korostamalla hyviä puoliaan, joita ovat nopeus, luotettavuus, joustavuus, säännöllisyys ja lastin turvallisuus.
• Tilastotietojen keruu – Lähimerenkulusta ei ole olemassa riittävän yksityiskohtaisia koko EU:n kattavia tilastoja. Tavoitteena on kerätä lähimerenkulkua koskevaa tietoa ESPOn (European Sea Ports Organisation) kautta, kunnes merikuljetuksia koskevista tilastoista annetun direktiivin soveltamisesta on saatu riittävästi tietoja, joiden pohjalta voidaan tehdä vertailuja liikennemuotojen välillä.

Viimeisin päivitys 05.09.2011