Tämän tiedonannon tavoitteena on kannustaa jäsenvaltioita edistämään tieto- ja viestintäteknologian esteettömyyttä erityisesti vammaisten ja vanhusten keskuudessa.

Komission tiedonanto, 13. syyskuuta 2005, Esteetön tietoyhteiskunta (eAccessibility) [KOM(2005) 425 lopullinen - Ei julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä].

Esteettömän tietoyhteiskunnan tavoitteena on varmistaa jokaiselle kansalaiselle mahdollisuudet käyttää tietoyhteiskunnan palveluita. Tavoitteena on myös poistaa teknisiä, juridisia ja muita esteitä, jotka saattavat haitata tieto- ja viestintäteknisiä palveluita käyttäviä ihmisiä. Erityisesti kiinnitetään huomiota vammaisiin ja vanhuksiin.

Lisäksi pyritään edistämään näiden henkilöiden tieto- ja viestintäteknologian (TVT *) palveluiden ja Internetin käyttöä ja tuoda heidän tietoonsa näiden palveluiden käyttömahdollisuudet.

Puutteet tieto- ja viestintäteknologian esteettömyydessä liittyvät erityisesti seuraaviin näkökohtiin:

Monet näistä ongelmista voitaisiin ratkaista. Tämä edellyttää kuitenkin Euroopan laajuista yhteistyötä, koordinointia ja päättäväisyyttä.

EU:n tasolla on käynnistetty jo useita toimia esteettömän tietoyhteiskunnan alalla.

Esteettömän tietoyhteiskunnan yhteiset eurooppalaiset standardit parantaisivat Euroopan yhtenäismarkkinoiden toimintaa. Ne edistäisivät sitä kautta uusien markkinoiden, kilpailun ja työllisyyden kehittymistä.

Komissio aikoo tämän vuoksi jatkossakin tukea taloudellisesti eurooppalaisten standardointielinten ehdottamia toimia Euroopan standardointitoimintasuunnitelman puitteissa.

DFA-lähestymistapa * mahdollistaa esteettömyysvaatimusten paremman huomioonottamisen tuotetta tai palvelua suunniteltaessa. DFA-käsite on jo hyvin vakiintunut, joskaan ei vielä laajasti sovellettu. Siksi on tärkeää jatkaa sen tunnetuksi tekemistä Euroopassa. Tätä varten komissio on perustanut osaamiskeskusten verkoston ("EDEAN"), jossa on yli sata jäsentä.

Komissio antoi vuonna 2001 julkisten verkkosivujen saavutettavuutta koskevan tiedonannon (KOM(2001) 529 lopullinen), jota seurasivat neuvoston ja parlamentin päätöslauselmat vuonna 2002. Jäsenvaltiot ovat sitoutuneet tekemään julkisista verkkosivuistaan esteettömiä kansainvälisten suuntaviivojen mukaisesti. Komissio ja jäsenvaltiot valvovat kehitystä esteettömän tietoyhteiskunnan asiantuntijaryhmän kautta. Euroopan standardointikomitean (CEN) työryhmässä etsitään parhaillaan esteettömyyden sertifiointijärjestelmiä koskevia sopivia ratkaisuja.

Jotta esteettömän tietoyhteiskunnan eurooppalaista politiikkaa voitaisiin kehittää edelleen, on olennaista saada vertailukelpoista tietoa kaikista jäsenvaltioista. Komission lähtökohtana on meneillään oleva eurooppalainen seuranta, ja siinä otetaan huomioon tarkistettu Lissabonin suunnitelma *.

1990-luvun alusta lähtien esteettömyyttä on pyritty parantamaan jo lähes 200 eurooppalaisessa tutkimushankkeessa. Esteettömyys onkin lisääntynyt, kun tutkimuksissa on saatu uutta tietoa esteettömyyden ongelmista ja vaadittavista ratkaisuista. Tutkimuksen seitsemättä puiteohjelmaa koskevaan ehdotukseen on sisällytetty tarve jatkaa ja laajentaa esteettömään tietoyhteiskuntaan liittyvää tutkimus- ja kehitystoimintaa.

Sen lisäksi, että komissio edistää meneillään olevia toimia, se aikoo tukea seuraavaa kolmea toimintamuotoa, joita ei vielä käytetä riittävästi Euroopassa:

Euroopan yhteisön julkisista hankinnoista annetuissa direktiiveissä mainitaan mahdollisuus sisällyttää tarjouspyyntöihin myös esteettömyysvaatimuksia. Joissakin jäsenvaltioissa esteettömyys on jo osa julkisten hankintojen vaatimuksia.

Julkisten hankintojen esteettömyysvaatimusten yhdenmukaisuudelle on vahva tarve Euroopassa. Tätä varten komissio valmistelee toimeksiantoa eurooppalaisille standardointielimille, joiden tehtävänä olisi laatia TVT-alan tuotteiden ja palvelujen eurooppalaiset esteettömyysvaatimukset julkisia hankintoja varten. Komissio tukee myös jäsenvaltioiden kanssa aiheesta käytävää keskustelua esteettömän tietoyhteiskunnan asiantuntijaryhmän puitteissa.

On kehitetty tai kehitteillä on useita standardeja, joissa määritellään, kuinka tuotteista ja palveluista voidaan tehdä esteettömiä. Tällä hetkellä ei ole kuitenkaan olemassa luotettavia keinoja arvioida, ovatko tuotteet näiden esteettömyysvaatimusten mukaisia.

Tarkoituksenmukaiset sertifiointijärjestelmät esteettömyyden toteamista varten antaisivat tietoa kuluttajille ja asiakkaille, jotka haluavat esteettömiä tuotteita ja palveluita. Ne voisivat olla tapa antaa valmistajille ja palveluntarjoajille tunnustusta niiden pyrkimyksistä.

Komissio tutkii mahdollisuuksia kehittää ja ottaa käyttöön sertifiointijärjestelmiä. Lisäksi selvitetään itse annettavan vakuutuksen tai kolmannen osapuolen antaman sertifioinnin mahdollisuutta ja vertaillaan eri vaihtoehtojen tehokkuutta.

Olemassa olevan eurooppalaisen lainsäädännön potentiaali esteettömän tietoyhteiskunnan toteuttamisessa on hyödynnettävä perusteellisesti. Useissa EU:n direktiiveissä on säännöksiä, joita voidaan käyttää esteettömyyden lisäämiseen (esim. yhdenvertaista kohtelua työssä koskeva direktiivi, radio- ja telepäätelaitedirektiivi (esdeenfr) ja julkisia hankintoja koskevat direktiivit).

Tämä esteetöntä tietoyhteiskuntaa koskeva tiedonanto tukee hiljattain tehdyn " i2010 - Kasvua ja työllisyyttä edistävä eurooppalainen yhteiskunta " -aloitteen täytäntöönpanoa. Siinä otetaan huomioon keskeiset tulokset vuonna 2005 suoritetusta julkisesta kuulemisesta, jonka perusteella verkossa olevien tuotteiden ja palveluiden esteettömyyden täytyy edelleen olla EU:n TVT-tuotteita koskevan toimintapolitiikan painopistealue.

Säädöksen keskeiset termit

Tieto- ja viestintätekniikka (TVT): Tieto- ja viestintätekniikka kattaa suuren määrän palveluja, sovelluksia, tekniikoita, laitteistoja ja ohjelmistoja, jotka liittyvät esimerkiksi puhelintoimintaan, Internetiin, etäopiskeluun, televisiotoimintaan ja tietokoneisiin sekä verkot ja ohjelmistot, jotka mahdollistavat kyseisten tekniikoiden käytön. Nämä tekniikat muokkaavat parhaillaan yhteiskunta-, talous- ja kulttuurirakenteita ja luovat uusia toimintatapoja suhteessa tietoon, osaamiseen, työskentelyyn jne.
DFA: DFA-periaatteen mukaan tuotteet ja palvelut on suunniteltava esteettömiksi mahdollisimman suurelle käyttäjäjoukolle.
Yhteentoimivuus: Kahden tai useamman järjestelmän (laitteen, tietokannan, palvelun tai teknologian) kyky toimia keskenään vuorovaikutteisesti ennalta määritellyn käytännön mukaisesti.
Lissabonin strategia: Lissabonissa maaliskuussa 2000 kokoontuneessa Eurooppa-neuvostossa EU määritteli itselleen uuden strategisen päämäärän tulevalle vuosikymmenelle: tulla maailman kilpailukykyisimmäksi ja dynaamisimmaksi tietoon perustuvaksi taloudeksi, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Maaliskuussa 2005 Lissabonin strategian painopisteet kohdennettiin kasvuun ja työllisyyteen.

Komission tiedonanto, annettu 25. syyskuuta 2001, eEurope 2002: Julkisen sektorin verkkosivujen ja niiden sisällön saavutettavuus [KOM(2001) 529 lopullinen - Ei julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä].

Neuvoston (työllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys ja kuluttaja-asiat) päätöslauselma (FR ) (pdf), Vammaisten tietoyhteiskuntaan pääsyn parantaminen, 2.-3. joulukuuta 2002.

See also