Kolmannen sukupolven matkaviestintä

Tällä hetkellä lähes kaikki jäsenvaltiot ovat myöntäneet "kolmannen sukupolven" toimilupia, mutta kolmannen sukupolven matkaviestintäpalvelujen (UMTS tai 3G) käyttöönotto on suunniteltua hitaampaa ja kärsii joistakin vaikeuksista. Tässä tiedonannossa esitetään yhteenveto alan tilanteesta. Siinä myös tuodaan esiin pääasialliset haasteet, joihin on vastattava, jotta 3G-palveluilla edistettäisiin kilpailukykyisen ja dynaamisen tietoyhteiskunnan toteuttamista.

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto, annettu 11. kesäkuuta 2002, Kohti kolmannen sukupolven matkaviestinnän toteuttamista [KOM(2002)301 lopullinen - ei julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä].

TIIVISTELMÄ

TAUSTAA JA TAVOITTEET

Kolmannen sukupolven matkaviestintäpalveluja (UMTS (es de en fr) tai 3G) on tullut markkinoille Euroopassa varsin hitaasti. Palvelujen käyttöönoton odotettiin tapahtuvan vuonna 2002. Käyttöönotossa on kuitenkin esiintynyt viivästyksiä, jotka liittyvät alalla yleisesti esiintyneisiin ongelmiin.

Tässä tiedonannossa annetaan yleiskuva 3G-alan nykytilanteesta ja analysoidaan 3G-palvelujen käyttöönoton pääasiallisia haasteita talouden, tekniikan, kaupan ja sääntelyn kannalta. Siinä myös käsitellään eEurope 2005 -toimintasuunnitelmassa annetun suosituksen mukaisesti eri toimintalinjoja, joilla käyttöönottoa on tarkoitus tukea, jotta unioni pysyisi tekniikan kehityksen kärjessä.

3G-PALVELUJEN KÄYTTÖÖNOTON VIIVÄSTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

3G-palvelujen käyttöönottoa ohjaavat erilaisten toimijoiden (käyttäjien, laitevalmistajien, verkko-operaattoreiden ja ohjelmisto-/sisältöyritysten) monimutkaiset vuorovaikutussuhteet. Tämä erilaisten eturyhmien verkosto on kuitenkin hyvin riippuvainen yleisistä talouden, teknologian ja palveluntarjonnan suuntauksista, mikä johtuu siitä, että oletettu laaja palveluvalikoima liittyy hyvin monien alojen toimintaan. Tässä suhteessa 3G-palvelujen tulo markkinoille on paljon monimutkaisempi ilmiö kuin toisen sukupolven (2G) matkaviestinnän yleistyminen.

Taloudelliset tekijät

Telemarkkinat kehittyvät edelleen yleistä taloutta paremmin: vuonna 2001 markkinat kasvoivat noin 10 prosentilla, josta matkaviestinnän osuus oli noin 40 prosenttia. Tästä rohkaisevasta tuloksesta huolimatta alaan on kohdistunut yhä kovempi paine rahoitusmarkkinoilla. Lisäksi operaattorit ovat hiljattain tehneet huomattavia investointeja varsinkin markkinaosuuksien hankkimiseen ja tulevaisuuden liiketoimintaan, kuten 3G:hen. Tämä on jyrkästi kasvattanut teleoperaattoreiden velkaantumisastetta ja tätä kautta alentanut niiden luottoluokituksia.

Näin ollen investointeihin liikenee huomattavasti vähemmän varoja juuri nyt, kun verkkojen varsinainen rakentaminen edellyttäisi mittavia taloudellisia resursseja. Vaikea rahoitustilanne on pakottanut operaattorit pyrkimään ensisijaisesti saamaan taseensa kuntoon. Tällä kehityssuuntauksella on luonnollisesti ollut haitallinen vaikutus 3G:n käyttöönottoon.

Tekniset tekijät

3G-teknologian hyödyntämisessä on esiintynyt myös teknisiä ongelmia, kuten puhelujen katkeamiset, päätelaitteiden ohjelmistojen toiminnalliset ongelmat ja riittämätön akkukapasiteetti. Tekniset ongelmat ovat kuitenkin tavanomaisia uusien, teknisesti huomattavan innovatiivisten tuotteiden luontiprosessissa.

Vuoteen 2001 verrattuna päätelaitepuolella on edistytty huomattavasti; prototyyppivaiheen jälkeen ensimmäiset 3G-mallit ovat nyt valmiina kaupallistettaviksi Euroopan markkinoilla. Lisäksi useat valmistajat ovat ilmoittaneet tuovansa markkinoille vuoden 2002 jälkipuoliskolla kaksitoimisia (2G + 3G) 3G-päätelaitteita. Tällainen päätelaite on erittäin tärkeä eurooppalaisille kuluttajille, jotka ovat tottuneet 2G-palveluihin, varsinkin kun 3G-verkkojen maantieteellisen kattavuuden odotetaan lisääntyvän hitaasti ja vaiheittain.

Sääntelyyn liittyvät tekijät

Vuoden 2002 alkuun mennessä kaikki jäsenvaltiot olivat EU:n sääntelyjärjestelmän mukaisesti saattaneet päätökseen tai ainakin aloittaneet 3G-toimilupamenettelyt. Toimilupamenettelyt johtivat erilaisiin tuloksiin:

• neljä maata (Ranska, Belgia, Kreikka ja Luxemburg) ei löytänyt kiinnostuneita yrityksiä kaikille tarjotuille toimiluville, joten näissä jäsenvaltioissa osa 3G:lle varatuista taajuuksista jää toistaiseksi käyttämättä
• verkon käyttöönottovelvoitteet herättivät keskustelua niissä maissa, joissa alkuvaiheen kattavuusvaatimukset osoittautuivat mahdottomiksi laitteiden heikon saatavuuden tai verkkojen todellisten rakentamismahdollisuuksien vuoksi; Espanjassa, Portugalissa ja Belgiassa tämä johti verkkojen käyttöönoton määräaikojen lykkäämiseen
• joissain jäsenvaltioissa (Ruotsi ja Suomi) operaattorit noudattivat käyttöönottovelvoitteita toteuttamalla verkon mahdollisimman riisutuin ominaisuuksin pikemminkin kokeilutarkoituksiin kuin kaupallisia palveluja varten.

TOIMINTALINJAT

Komissio on määritellyt kolme toimintalinjaa, joilla tuetaan 3G-palveluja ja vahvistetaan sitoutumista 3G:n täysimittaiseen käyttöönottoon.

Sääntely-ympäristön vakaus

Yhteisön sääntelyjärjestelmässä määritetyt mekanismit on sovitettu muuttuvien markkinoiden ja kehittyvän teknologian tarpeisiin. Mekanismien tulisi edistää myönteisen ympäristön luomista 3G:n käyttöönottoa varten.

Toimilupaehtojen tarvittava muuttaminen sekä uusia lähestymistapoja (kuten verkkojen yhteiskäyttöä) koskevien sääntelynäkökohtien selkeyttäminen on jäsenvaltioiden vastuulla.

Lyhyen tai keskipitkän aikavälin toimet

Lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä on havaittu joukko ongelmia, joiden ratkaisemiseksi yhteisön tason proaktiivinen, avustava tai kannustava rooli nähdään hyödylliseksi.

Operaattoreilla on huomattavia vaikeuksia fyysisten verkkojen käyttöönotossa. Luvan saaminen tukiasemien rakentamista varten on tullut todelliseksi kompastuskiveksi monessa jäsenvaltiossa, mikä uhkaa viivästyttää suunniteltua käyttöönottoa ja lisätä kustannuksia.

Näiden vaikeuksien taustalla ovat ympäristökysymykset, jotka liittyvät uusien 3G-mastojen pystyttämiseen, sekä tukiasemien sähkömagneettisen säteilyn väitetyt terveysvaikutukset. EU:n tasolla on jo pitkään toteutettu toimia matkaviestinten käyttäjien terveyden suojelemiseksi ja turvallisiksi katsottujen säteilytasojen yhdenmukaistamiseksi. Yhdenmukaistaminen on kuitenkin viivästynyt jäsenvaltioiden tasolla; yhdenmukaisuuden puute haittaa ala kehitystä ja lisää epätietoisuutta kansalaisten keskuudessa.

Komissio on ryhtynyt samanaikaisesti kehittämään turvallisten matkaviestimien teknisiä eritelmiä. Nämä eritelmät ovat jo valmiina matkaviestinpäätelaitteiden yhdenmukaistettujen standardien muodossa, ja niitä viimeistellään tukiasemia varten. Komissio muistuttaa, että tieteellisten tutkimusten mukaan vaikuttaa siltä, että terveydelle ei aiheudu haittoja nykyisten säteilyrajojen puitteissa toimivien matkaviestimien normaalikäytöstä.

Komissio pitää erittäin tärkeänä tutkimustyön jatkamista 3G-palvelujen nykyisen kehittämisen ja tulevan kehityksen tukena. Eräät kuudennessa puiteohjelmassa toteutettavat toimet edistävät 3G-palvelujen käyttöönottoa. Komission tehtävä on huomata uudet sääntelystä johtuvat esteet, jotka haittaavat 3G-palvelujen käyttöönottoa. Esimerkiksi matkaviestinpäätelaitteiden ja erityisesti 3G-palvelujen ennakoitu käyttö mikromaksuissa on nostanut esille kysymyksen, missä määrin pankkialaan sovellettava sääntely pätee matkaviestinnän alalla.

Pitkän aikavälin toimet

Yhteisön toiminta on tärkeää, jotta voidaan taata yhdenmukaistettujen taajuusalueiden oikea-aikainen ja tehokas saanti 3G-toimintoja varten. Komissio on jo tässä yhteydessä aloittanut tulevaisuuden suunnittelun vapauttaakseen käyttöön riittävästi taajuuksia.

Suurempi joustavuus taajuuksien käyttöoikeuksien myöntämisessä on ehdoton edellytys radioalan investointien lisääntymiselle. Komissio aikoo radiotaajuuksia (es de fr) koskevassa direktiivissä säädettyjä mekanismeja käyttäen aloittaa vuoropuhelun alan teollisuuden ja kansallisten sääntelijöiden kanssa radiotaajuuksien jälleenmyynnistä ja sen seurauksista. Tähän kuuluu keskustelu esimerkiksi taajuuskauppaa koskevien ehtojen yhdenmukaistamisesta ja näiden yhdenmukaisten ehtojen käyttöönoton aikatauluista eri jäsenvaltioissa.

JOHTOPÄÄTÖKSET

Komission mukaan on paras antaa markkinoiden viedä prosessia eteenpäin ja terveen kilpailun synnyttää uusia tuotteita. Viranomaiset voivat kuitenkin lisätä luottamusta kehitykseen turvaamalla ennakoitavan ja vakaan sääntely-ympäristön.

Lähitulevaisuudessa viranomaiset voivat helpottaa verkkojen fyysistä käyttöönottoa yhdenmukaistamalla ehtoja ja nopeuttamalla menettelyjä. Pidemmällä aikavälillä toimilupien myöntämisehtojen ja taajuuksien jakomenettelyjen yhdenmukaistaminen auttaisi vähentämään markkinoiden vääristymiä ja epävarmuutta alalla.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Komission tiedonanto"Laajakaistaiset matkaviestintäpalvelut", annettu 30. kesäkuuta 2004 [KOM(2004)447 lopullinen - ei julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä].

Laajakaistaisten matkaviestintäpalvelujen (es de en fr) kehitystä haittaavat Euroopassa teknologiset ja sääntelyesteet. Tässä tiedonannossa käsitellään ongelmia, jotka on ratkaistava sopivan poliittisen ja sääntely-ympäristön luomiseksi alan kehitystä varten.

Komission tiedonanto "Nopeiden yhteyksien Eurooppa: sähköisen viestinnän viimeaikainen kehitys", annettu 3. helmikuuta 2004 [KOM(2004)61 lopullinen - ei julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä].

Tiedonannossa korostetaan, että tieto- ja viestintäteknologian käytön tehostaminen vaatii EU:ssa pitkäaikaista poliittista tukea, ja käsitellään toimia, joilla voidaan poistaa esteitä uusien investointien tieltä.

Viimeisin päivitys 04.09.2006