Digitaaliajan medialukutaito

Median tuotanto ja kulutus digitaaliaikakaudella mullistavat alaa. Laajakaistaliittymät yleistyvät ja käyttäjien osallistuminen verkkosisällön tuottamiseen luo ennennäkemättömiä määriä tietoa ja sisältöä. Komissio haluaa tämän vuoksi tukea medialukutaitoa edistäviä aloitteita.

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle - Medialukutaito digitaalisessa ympäristössä - eurooppalainen toimintamalli, annettu 20. joulukuuta 2007, [KOM(2007) 833 lopullinen - Ei julkaistu EUVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Medialukutaito määritellään taidoksi käyttää, ymmärtää ja arvioida kriittisesti sekä luoda mediasisältöjä.

Se on välttämätöntä tiedostavan ja aktiivisen kansalaisuuden kehittämiselle. Se tarjoaa eurooppalaisille mahdollisuuden ymmärtää paremmin digitaaliteknologioiden kaikkien mediatyyppien kulttuurista ja taloudellista ulottuvuutta (mukaan luettuina televisio, elokuva, video, www-sivustot, radio, videopelit ja virtuaaliyhteisöt.)

Parempi medialukutaito voi auttaa saavuttamaan Lissabonin tavoitteita edistämällä osaamistalouden syntymistä ja parantamalla tieto- ja viestintäteknologia- ja media-alojen kilpailukykyä.

Medialukutaito voi myös tehostaa Euroopan audiovisuaalipolitiikkaa. Komission raportissa audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan uuden direktiivin täytäntöönpanosta tullaan ottamaan huomioon medialukutaidon taso kaikissa jäsenvaltioissa vuoteen 2011 asti. Direktiivi liittyy myös Media 2007 -ohjelmaan, jolla edistetään eurooppalaisten audiovisuaalisten teosten saatavuutta ja edistetään eurooppalaista audiovisuaalista perintöä.

Kuinka medialukutaito voidaan varmistaa?

Komissio kaavailee medialukutaidon edistämistä kolmella osa-alueella:

• verkkosisältö
• kaupallinen viestintä
• audiovisuaaliset teokset.

Hyvä medialukutaito antaa käyttäjille valmiudet arvioida verkkosisältöä kriittisesti. Komissio haluaakin kehittää mieluummin kriittistä suhtautumista esimerkiksi mainontaan kuin kieltää tiettyjä käytäntöjä.

Medialukutaidon pitäisi yleisellä tasolla edistää tietoyhteiskunnan esteettömyyttä tavalla, joka saattaa tietoyhteiskunnan edut myös vammaisten, heikommassa asemassa olevien tai sukupuolensa, etnisen alkuperänsä, ikänsä, uskontonsa tai sukupuolisen suuntautumisensa vuoksi syrjittyjen henkilöiden ulottuville.

Audiovisuaalisten teosten osalta medialukutaito lisää tietoisuutta eurooppalaisen elokuvan kulttuuriperinnöstä ja edistää audiovisuaalista luovaa työtä.

Tiedonanto perustuu lokakuussa 2006 järjestetyn laajan julkisen kuulemisen tuloksiin (pdf (DE) (EN) (FR)), joissa korostui medialukutaitoon liittyvien paikallisten ja kansallisten hyvien käytäntöjen levittäminen.

Näiden painopisteiden valossa jäsenvaltioita kehotetaan:

• kannustamaan audiovisuaalialan ja sähköisen viestinnän sääntelystä vastaavia kansallisia viranomaisia osallistumaan enemmän medialukutaitoaloitteisiin;
• varmistamaan medialukutaito-aloitteiden säännöllinen seuranta ja määrittelemään uusia arviointikriteereitä;
• kehittämään käytännesääntöjä yhteistyössä kaikkien sidosryhmien kanssa (kansalliset sääntelyviranomaiset, kuluttajajärjestöt, sisällöntarjoajat ja -tuottajat, media-alan yritykset, oppilaitokset sekä tutkimus- ja kulttuurilaitokset).

Taustaa

Suosituksessa (esdeenfr) alaikäisten ja ihmisarvon suojelusta ja vastineoikeudesta suhteessa Euroopan audiovisuaalisia ja tietopalveluja tuottavien yritysten kilpailukykyyn tähdennetään medialukutaidon merkitystä.

Medialukutaitoaloitteet järjestetään Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuoden puitteissa.

Viimeisin päivitys 30.01.2008