Yhteiset suuntaviivat Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi

Euroopan laajuisen liikenneverkon toteuttaminen edistää sisämarkkinoiden toimivuutta ja vahvistaa taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Verkossa määritetään tavoitteet, painopisteet ja toimien päälinjat, joiden perusteella kehitetään hankkeita.

ASIAKIRJA

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1692/96/EY, tehty 23 päivänä heinäkuuta 1996, yhteisön suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi [ks. muutossäädökset].

TIIVISTELMÄ

Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) tavoitteena on

• taata henkilöiden ja tavaroiden liikkuvuus
• tarjota käyttäjille laadukkaat infrastruktuurit
• perustua kaikkiin kuljetusmuotoihin
• mahdollistaa olemassa olevan kapasiteetin mahdollisimman tehokas käyttö
• olla kaikilta osiltaan yhteentoimiva
• olla taloudellisesti elinkelpoinen
• kattaa koko Euroopan unionin (EU) alue
• ottaa huomioon verkon laajentaminen Euroopan vapaakauppaliiton EFTA:n jäsenvaltioihin, Keski- ja Itä-Euroopan maihin sekä Välimeren maihin.

Euroopan laajuinen verkko muodostuu infrastruktuureista (teistä, rautateistä, sisävesiväylistä, satamista, lentoasemista, navigointijärjestelmistä, vaihtokohdista, tuotteiden energiaverkoista) ja niiden toiminnan kannalta tarpeellisista palveluista.

Toiminnan painopisteet ovat

• liikennettä helpottavien yhteyksien toteuttaminen
• olemassa olevien infrastruktuurien tehokkuuden optimointi
• verkon osien yhteentoimivuuden toteuttaminen
• ympäristönäkökohtien yhdistäminen verkon toteuttamiseen.

Edellä mainitut vaatimukset täyttäviä hankkeita pidetään yhteistä etua koskevina hankkeina.

Erilaisten liikenneverkkojen ominaispiirteet

Tieverkon ominaispiirteet ovat seuraavat:

• Verkko koostuu moottoriteistä ja korkeatasoisista teistä, ja sitä täydennetään uusilla tai kehitettävillä yhteyksillä.
• Verkko käsittää liikenteenohjauksen ja käyttäjäinformaatiojärjestelmän, jotka perustuvat liikenteenohjausjärjestelmien aktiiviseen yhteistoimintaan Euroopan tasolla sekä kansallisella ja alueellisella tasolla.
• Verkko takaa käyttäjilleen korkean, yhtenäisen ja jatkuvan palvelun, mukavuuden ja turvallisuuden tason.

Rautatieverkon ominaispiirteet ovat seuraavat:

• Verkko muodostuu suurnopeusverkosta ja perinteisistä radoista.
• Jatkuvuutensa ja yhteentoimivuutensa sekä yhdenmukaistetun ohjaus- ja valvontajärjestelmänsä ansiosta verkko tarjoaa käyttäjille korkean laatu- ja turvallisuustason.

Sisävesiliikenteen verkon ja sisävesisatamien ominaispiirteet ovat seuraavat:

• Järjestelmä käsittää joista ja kanavista muodostuvan verkon, liittymäkohdista ja haarautumista muodostuvan verkon sekä satamainfrastruktuureja ja tehokkaita liikenteenohjausjärjestelmiä.
• Tekniset ominaisuudet vastaavat vähintään kokoluokkaa IV.

Satamat toimivat meriliikenteen ja muiden liikennemuotojen yhtymäkohtina. Ne tarjoavat matkustaja- ja tavaraliikenteelle laitteita ja palveluja (kuten lauttapalveluja).

Merten moottoriteiden verkko parantaa nykyisiä elinkelpoisia, säännöllisesti ja tiheään liikennöityjä meriyhteyksiä jäsenvaltioiden välisessä tavaraliikenteessä. Verkko mahdollistaa tavaravirtojen keskittämisen merikuljetuslogistiikkaan perustuville reiteille, maanteiden ruuhkautumisen vähentämisen ja syrjäisten alueiden, saarten sekä syrjäisten valtioiden ja saarivaltioiden yhteyksien parantamisen.

Lentoasemaverkko koostuu yhteistä etua koskevista, EU:n alueella sijaitsevista ja kaupallisen lentoliikenteen käytettävissä olevista lentoasemista, jotka täyttävät tietyt vaatimukset. Verkon keskuksen muodostavat kansainväliset ja EU:n alueen lentoasemat, joiden kautta hoidetaan lentoyhteydet EU:n sisällä sekä EU:n ja muun maailman välillä. Näihin liityntäpisteisiin ovat yhteydessä yhä enenevässä määrin myös rautatieverkon huippunopeat rautatielinjat. Lisäksi verkon alueelliset lentoasemat helpottavat pääsyä verkon keskeisiin osiin tai edistävät syrjäseutujen liikenneyhteyksiä.

Yhdistettyjen kuljetusten verkko muodostuu sisävesiliikenne- ja rautatieyhteyksistä, jotka yhdessä mahdollisten yhteyksien alussa ja/tai lopussa sijaitsevien tieosuuksien kanssa mahdollistavat pitkänmatkan tavaraliikenteen sekä yhteydet kaikkiin jäsenvaltioihin. Siihen kuuluu myös eri verkkojen välillä tapahtuvaan uudelleenlastaukseen käytettävät laitteet.

Meriliikenteen ohjaus- ja tiedotusverkko käsittää rannikko- tai satamaliikenteen ohjauspalvelut sekä alusten paikantamisjärjestelmät, vaarallisia tavaroita kuljettavien alusten raportointijärjestelmät ja viestintäjärjestelmät merihädässä olevia ja merenkulun turvallisuutta varten.

Lentoliikenteen ohjausverkko käsittää lentoliikenteen navigointisuunnitelman (yleisilmailulle varattu ilmatila, lentoväylät ja navigoinnin apulaitteet), liikennevirtojen ohjausjärjestelmän ja lennonjohtojärjestelmän.

Paikantamis- ja navigointiverkkoon kuuluvat satelliittipaikantamis- ja navigointijärjestelmät sekä uudessa Euroopan laajuisessa radionavigointisuunnitelmassa määriteltävät järjestelmät.

Rajallinen määrä ensisijaisia hankkeita

Van Miertin korkean tason työryhmän vuonna 2003 antamien suositusten mukaisesti komissio laati uuden luettelon, joka käsittää 30 ensisijaista hanketta, jotka on määrä käynnistää vuoteen 2010 mennessä. Arvioidut kokonaiskustannukset ovat 225 miljardia euroa. Luettelossa otetaan täysimääräisesti huomioon hiljattain toteutettu laajentuminen ja siinä esitetään kestävämpiä liikennemuotomalleja painottamalla rautatie- ja vesiliikenteeseen kohdistettavia investointeja. Mainitut 30 ensisijaista hanketta on katsottu EU:n kannalta tärkeiksi, millä pyritään vauhdittamaan rajat ylittävien osuuksien valmistumista. Kyse on seuraavista hankkeista:

Eurooppalaisen koordinaattorin nimeäminen

Ensisijaisten hankkeiden yhdenmukaisen toteuttamisen edistämiseksi komissio voi asianomaisten jäsenvaltioiden suostumuksella nimetä henkilön toimimaan "eurooppalaisena koordinaattorina". Tämä henkilö toimii komission nimissä ja komission lukuun tietyn hankkeen, kuten pääväylän, toteuttamisessa. Hän laatii työsuunnitelman toimintaansa varten ja kertomuksen saavutetusta edistyksestä. Tehtävänsä suorittamiseksi hän kuulee jäsenvaltioita, paikallisia ja alueellisia viranomaisia, alan toiminnanharjoittajia ja kyseisten liikennemuotojen käyttäjiä sekä kansalaisyhteiskunnan edustajia.

Uusia keinoja merten moottoriteiden edistämiseksi

Merten moottoritiet ovat vaihtoehtoisia väyliä, joiden avulla voidaan helpottaa maaliikenteen pullonkauloja. 30 ensisijaisen hankkeen joukossa on yksi, jolla pyritään keskittämään tavaroiden virtaa tiettyihin satamiin. Jäsenvaltioita kehotetaan yhdessä luomaan rajat ylittäviä meriyhteyksiä tarjouskilpailujen pohjalta.

Päätöksessä jaotellaan merisatamat kolmeen eri luokkaan:

• A-luokka käsittää kansainvälisesti merkittävät merisatamat, joiden vuosittaisen liikenteen kokonaismäärä on vähintään 1,5 miljoonaa tonnia tai 200 000 matkustajaa.A-luokan merisatamien luettelo (liite I) kattaa Euroopan, Itämeren, Pohjanmeren, Atlantin ja Välimeren.
• B-luokkaan sisältyvät EU:n tasolla merkittävät merisatamat (joiden liikenteen määrä on vähintään 0,5 miljoonaa tonnia tai 100 000–200 000 matkustajaa).
• C-luokkaan kuuluvat alueelliset satamat, jotka sijaitsevat saaristoalueilla, syrjäisillä tai erittäin syrjäisillä alueilla.

Komissioon perustetaan Euroopan laajuisia liikenneverkkoja käsittelevä komitea.

Komissio laatii joka toinen vuosi kertomuksen tässä päätöksessä esitettyjen suuntaviivojen toteuttamisesta. Se arvioi joka viides vuosi verkon toteuttamisen edistymistä ja ilmoittaa, onko suuntaviivoja mukautettava.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Komission valmisteluasiakirja - Tulevaa Euroopan laajuisen liikenneverkon politiikkaa koskeva kuuleminen [KOM(2010) 212 lopullinen – ei julkaistu EUVL:ssä]. Tämä kuuleminen on jatkoa helmikuussa 2009 julkaistulle Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) tulevaa kehittämistä koskevalle vihreälle kirjalle. Tämän toisen kuulemisen tarkoituksena on täsmentää mahdollisia toimintavaihtoehtoja, jotka ovat nousseet esiin EU:n toimielinten ja sidosryhmien aiemmissa kannanotoissa. Komissio toteaa, että TEN-T-verkon olisi tuettava sellaisen integroidun eurooppalaisen liikennejärjestelmän muotoutumista, joka pystyy paremmin vastaamaan ympäristöön liittyviin haasteisiin. Näin se voisi tarjota intermodaalisia ratkaisuja, jotka palvelisivat paremmin kansalaisia ja tukisivat EU:n teollista kilpailukykyä. Kuulemisessa tarkastellaan TEN-T-suunnitteluun tarkoitettuja menettelyitä hyödyntäen kaksikerroksista lähestymistapaa; siinä käsitellään myös TEN-T-ohjelman täytäntöönpanoa sekä TEN‑T‑politiikan tarkistamisen oikeudellista ja institutionaalista kehystä.

Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille: "Euroopan laajuiset verkot: kohti yhdennettyä lähestymistapaa" [KOM(2007) 135 lopullinen – ei julkaistu EUVL:ssä].

Komission kertomus neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle - Euroopan laajuinen liikenneverkko - Päätöksen N:o 1692/96/EY 18 artiklan mukainen kertomus suuntaviivojen toteuttamisesta kaudella 2002–2003 [KOM(2007) 94 lopullinen – ei julkaistu EUVL:ssä]

Tässä raportissa selvitetään Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittymistä vuosina 2002–2003. Sen mukaan investoinnit (erityisesti julkiset investoinnit) ovat lisääntyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna. Nämä arviot voivat olla kuitenkin harhaanjohtavia, kun tarkastellaan jäsenvaltioiden toimintapolitiikkoja. Raportissa ennakoidaan, että painopistehankkeet päättyvät noin vuonna 2020.

Viimeisin päivitys 27.07.2010