Ammattitoimintansa lopettaneiden työntekijöiden oleskeluoikeus

Direktiivin tavoitteena on henkilöiden vapaata liikkuvuutta rajoittavien esteiden poistaminen; kaikkien palkattujen työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien oleskeluoikeuden ulottaminen koskemaan myös aikaa, jolloin henkilöt eivät enää ole mukana työelämässä.

SÄÄDÖS

Neuvoston direktiivi 90/365/ETY, annettu 28 päivänä kesäkuuta 1990, ammattitoimintansa lopettaneiden työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien oleskeluoikeudesta.

Kumottu seuraavalla:

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/38/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella, asetuksen (ETY) N:o 1612/68 muuttamisesta ja direktiivien 64/221/ETY, 68/360/ETY, 72/194/ETY, 73/148/ETY, 75/34/ETY, 75/35/ETY, 90/364/ETY, 90/365/ETY ja 93/96/ETY kumoamisesta.

TIIVISTELMÄ

Jäsenvaltiot myöntävät oleskeluoikeuden toisen jäsenvaltion kansalaiselle, joka on toiminut yhteisön alueella palkattuna työntekijänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana, edellyttäen, että hän on oikeutettu

ja että hänellä on riittävä sairausvakuutus tai niin paljon varoja, ettei hän tarvitse sosiaaliavustuksia vastaanottavalta jäsenvaltiolta oleskelunsa aikana. Oleskeluoikeus myönnetään myös asianomaisen perheenjäsenille (puoliso, puolisoiden huollettavina olevat jälkeläiset alenevassa polvessa ja huollettavina olevat sukulaiset ylenevässä polvessa).

Jäsenvaltiot myöntävät oleskeluluvan. Ne voivat rajoittaa luvan voimassaolon viideksi vuodeksi, missä tapauksessa lupa on voitava uusia. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin vaatia oleskeluluvan tarkistamista kahden ensimmäisen oleskeluvuoden jälkeen, jos ne pitävät sitä tarpeellisena. Muutoin oleskeluoikeus on voimassa niin kauan kuin kohdassa 1 esitetyt edellytykset täyttyvät. Jos perheenjäsen ei ole minkään jäsenvaltion kansalainen, hänelle annetaan oleskeluun oikeuttava asiakirja, joka on voimassa yhtä kauan kuin perheen huoltajan oleskelulupa. Oleskeluluvan myöntämiseksi jäsenvaltio vaatii hakijaa ainoastaan todistamaan henkilöllisyytensä ja osoittamaan, että hän täyttää asianomaiset ehdot.

Oleskeluoikeuden saaneilla jäsenvaltion kansalaisen puolisolla ja hänen huollettavinaan olevilla lapsilla on oikeus ryhtyä palkattuun työhön tai toimia itsenäisinä ammatinharjoittajina kyseisen jäsenvaltion koko alueella (myös vaikka eivät olisi minkään jäsenvaltion kansalaisia).

Jäsenvaltiot saavat poiketa direktiivin säännöksistä ainoastaan yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen tai kansanterveyteen liittyvistä syistä.

Komissio laatii joka kolmas vuosi kertomuksen direktiivin soveltamisesta ja toimittaa sen neuvostolle ja Euroopan parlamentille.

Viitteet

Asiakirja

Voimaantulo - Voimassaolon päättymispäivä

Määräaika täytäntöönpanolle jäsenvaltioissa

Euroopan unionin virallinen lehti

Direktiivi 90/365/ETY

-

30.6.1992

EYVL L 180, 13.7.1990

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Komission kertomus neuvostolle ja Euroopan parlamentille direktiivien 90/364, 90/365 ja 93/96 soveltamisesta - (Oleskeluoikeus), 18.3.1999 (KOM(99) 127 lopullinen).

Alun perin ainoastaan taloudellista toimintaa harjoittaviin henkilöihin sovellettava oikeus liikkua vapaasti on ulotettu koskemaan kaikkia jäsenvaltioiden kansalaisia. Oleskeluoikeuden soveltamisalan laajennus tietyin edellytyksin vahvistettiin muodollisesti lisäämällä Maastrichtin sopimuksella EY:n perustamissopimukseen 8 a artikla (uusi 18 artikla). Artiklassa taataan jokaiselle kansalaiselle henkilökohtainen perusoikeus liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella.

Direktiivien 90/364/ETY, 90/365/ETY ja 93/96/ETY voimaansaattamisen yhteydessä komissio on joutunut käynnistämään jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan menettelyn melkein kaikkia jäsenvaltioita vastaan, sillä vain kolme jäsenvaltiota oli saattanut direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöään määräaikaan mennessä. Menettelyt on kuitenkin päätetty sitä mukaa kun jäsenvaltiot ovat toteuttaneet tarvittavat toimenpiteet direktiivien voimaansaattamiseksi.

Direktiivien soveltamista on arvioitu Euroopan parlamentille toimitettujen kirjeiden, valitusten ja vetoomusten perusteella. Lisäksi on lähetetty kysely komission entisille virkamiehille, jotka eläkkeelle jäädessään ovat asettautuneet johonkin muuhun jäsenvaltioon kuin kotimaahansa tai viimeisen asemapaikkansa sijaintivaltioon. Näin saatujen tietojen ohella on tarkasteltu Eurojus-verkoston neuvonantajien kommentteja ja kansalaisten vastauspalvelusta saatuja tietoja (Kansalaisten Eurooppa). Arvioinneissa korostuivat kansalaisten ongelmat, esimerkiksi epätietoisuus noudatettavista menettelyistä ja oleskeluluvan saamiseksi vaadittavien menettelyjen pitkä kesto ja monimutkaisuus. Myös hallintoviranomaisilla on hankaluuksia etenkin tulojen ja varojen sekä sairausvakuutusta koskevien ehtojen täyttymisen arvioinnissa. Alustavissa päätelmissä korostetaan tarvetta

Komission toinen kertomus neuvostolle ja Euroopan parlamentille direktiivien 90/364/ETY, 90/365/ETY ja 93/96/ETY (oleskeluoikeus) soveltamisesta (KOM(2003) 101 lopullinen).

Kyseessä on toinen kertomus, jossa tarkastellaan sellaisten Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä näiden kansalaisuudesta riippumatta, jotka eivät harjoita taloudellista toimintaa (eivät ole mukana työelämässä) vastaanottavassa jäsenvaltiossa, oleskeluoikeutta koskevan kolmen direktiivin soveltamista. Kertomus kattaa vuodet 1999-2002.

Komission kertomus neuvostolle ja Euroopan parlamentille direktiivien 90/364, 90/365 ja 93/96 soveltamisesta - (Oleskeluoikeus), 5.4.2006 (KOM(2006) 156 lopullinen).

Direktiivin 90/365/ETY täytäntöönpano on toteutunut tyydyttävästi, kun sen antamisesta on kulunut 15 vuotta, mistä on osoituksena rikkomistapausten määrän väheneminen. Komissiolle on kuitenkin tehty myös useita valituksia direktiivin noudattamatta jättämisestä.

Kertomuksessa esimerkiksi todetaan, että komissio antoi Espanjalle 21. joulukuuta 2005 kirjeitse virallisen huomautuksen, koska maa oli vaatinut brittiläisiä eläkeläisiä, jotka viettävät yli kolme kuukautta vuodessa Espanjassa mutta eivät halua siirtää kotipaikkaansa lopullisesti Espanjaan, esittämään asetuksen (EY) N:o 1408/71 mukaisen lomakkeen 121 saadakseen Espanjan oleskeluluvan. Komissio katsoo vaatimuksen olevan ristiriidassa direktiivin 90/365/ETY kanssa.

Viimeisin päivitys 09.07.2007