Hormonitoimintaa häiritseviä aineita koskeva yhteisön strategia

Komissio on laatinut strategian, jolla puututaan nopeasti terveyttä ja ympäristöä vahingoittavien hormonitoimintaa häiritsevien aineiden aiheuttamaan ongelmaan.

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille, 17. joulukuuta 1999: Hormonaalisia haitta-aineita koskeva yhteisön strategia - aineet, joiden epäillään vaikuttavan ihmisten ja luonnonvaraisten eläinten hormonijärjestelmien toimintaan [KOM(1999) 706 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Taustaa

Hormonihaittailmiö ei ole uusi. Viime aikoina ilmiö on saanut paljon huomiota tiedotusvälineissä ja tullut väestön keskeiseksi huolenaiheeksi. Jotkut jäsenvaltiot ovat jo antaneet säännöksiä, joilla rajoitetaan epäiltyjen aineiden käyttöä tai kielletään käyttö kokonaan. Vaikka hormonaalisista haittavaikutuksista tarvitaan vielä varsin paljon tutkimusta, yhteisö päätti toimia kiireellisesti tilanteen parantamiseksi, koska väestön huolestuneisuus kasvaa koko ajan ja useilla tasoilla tehtyjen tutkimusten tulokset vahvistavat aineisiin liittyviä ongelmia.

Määritelmä

Sisäeritysjärjestelmään kuuluu useita rauhasia sekä niiden tuottamat hormonit, jotka ohjaavat ihmisten ja eläinten kehitystä, kasvua, lisääntymistä ja käyttäytymistä. Hormonaaliset haitta-aineet ovat aineita, jotka näyttävät vaikuttavan järjestelmän toimintaan (tai häiritsevän sitä).

Luonnolliset hormonit, synteettisesti tuotetut hormonit ja tietyt kemikaalit pystyvät häiritsemään sisäeritysjärjestelmää. Vaikuttaa siltä, että terveydelle ja ympäristölle vahingolliset hormonaaliset haitta-aineet ovat peräisin synteettisesti tuotetuille hormoneille tai kemikaaleille altistumisesta. Hormonaaliset haitta-aineet aiheuttavat muiden muassa lisääntymis- ja kehityshäiriöitä sekä syöpää. Lisääntymishäiriöitä on voitu todeta selvästi useilla lajeilla. On esimerkiksi havaittu, että naaraspuoliset merikotilot maskulinisoituvat. Hormonaaliset haittavaikutukset ovat erityisen selvästi havaittavissa eläimissä.

Strategia

Nykyisessä lainsäädännössä ei oteta välttämättä huomioon hormonaalisten haitta-aineiden vahingollisia vaikutuksia. Tiedonannossaan komissio ehdottaa lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin toimintastrategiaa ongelmaan puuttumiseksi. On huomattava, että aiheesta on tehtävä vielä paljon tutkimusta eikä toistaiseksi ole olemassa hyväksyttyä testausmenetelmää, jolla voitaisiin määrittää, häiritseekö aine hormonitoimintaa. Strategia perustuu siis nykyisiin tietoihin, ja sen olisi oltava riittävän joustava, jotta sitä voidaan mukauttaa uuden tutkimustiedon mukaisesti.

Toimet perustuvat arvioon siitä, kuinka paljon aikaa todennäköisesti tarvitaan tulosten saamiseksi. Lyhyen aikavälin toimien kohdalla arvio on 1-2 vuotta, keskipitkän aikavälin toimien kohdalla 2-4 vuotta ja pitkän aikavälin toimien kohdalla yli 4 vuotta.

Lyhyen aikavälin toimet

• Laaditaan luettelo aineista arviointia varten.Kyseessä on hormonaalisista haitta-aineista laadittu "prioriteettiluettelo", jonka avulla voidaan esimerkiksi määrittää aineet, joihin voidaan soveltaa jo nykyistä lainsäädäntöä. Luettelon avulla saadaan yksilöityä puuttuvat tiedot ja tunnistetaan erityiset kulutustavat, joita olisi eritoten tutkittava.
• Käytetään nykyistä lainsäädäntöä.Koska lainsäädännön muuttaminen on pitkän aikavälin toimi, on vahvistettava ja nopeutettava nykyisen lainsäädännön täytäntöönpanoa, esimerkiksi riskinarvioinnista annetun asetuksen ja vaarallisten aineiden luokittelusta annetun direktiivin soveltamista.
• Otetaan käyttöön seurantaohjelmia.Ohjelmien tarkoituksena on arvioida prioriteettiluetteloon sisältyville aineille altistumista, jotta saadaan tietoa esimerkiksi annosten ja altistumisen keston vaikutuksista.
• Tunnistetaan erityiset kulutustavat.Tunnistetaan tietyille aineille erityisen alttiit ryhmät (esimerkiksi lapset). Jos kyseiset aineet eivät kuulu nykyisen lainsäädännön soveltamisalaan, on harkittava, olisiko aineet lisättävä prioriteettiluetteloon.
• Varmistetaan tietojenvaihto ja tehokas koordinointi kaikkien toimijoiden kesken. (mm. komission, jäsenvaltioiden ja teollisuuden kesken sekä kansainvälisellä tasolla).
• Tiedotetaan laajalti yleisölle.Yleisölle on tiedotettava toteutetuista toimista ja selvitettävä mekanismeja. Tietojen, esimerkiksi prioriteettiluettelon, on oltava julkisesti nähtävillä.
• Kuullaan sidosryhmiä säännöllisesti.(mm. hallituksia, kansalaisjärjestöjä ja teollisuutta).

Keskipitkän aikavälin toimet

• Tunnistetaan ja arvioidaan hormonaaliset haitta-aineet.Kansainvälistä tutkimusyhteistyötä on jatkettava, jotta saadaan kehitettyä hyväksyttävät testausmenetelmät, joilla hormonaaliset haitta-aineet pystytään määrittämään.
• Jatketaan tutkimusta ja kehittämistäerityisesti tutkimuksen ja teknologian kehittämisen viidennen puiteohjelman avulla.
• Rohkaistaan korvaavien aineiden etsimiseen ja vapaaehtoisiin aloitteisiin.

Pitkän aikavälin toimet

• Mukautetaan/muutetaan nykyisiä säädöksiä siten, että hormonaaliset haitta-aineet otetaan niissä huomioon.Kyseessä ovat erityisesti riskinarvioinnista annettu asetus (ETY) n° 793/93 sekä vaarallisten aineiden luokitusta koskeva direktiivi 67/548/ETY.

Lisäksi on valvottava, että muissa säädöksissä, kuten ympäristölainsäädännössä (esimerkiksi vesipolitiikan puitedirektiivissä) tai kuluttajansuojasäädöksissä, otetaan hormonaaliset haitta-aineet huomioon.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2001, hormonaalisia haitta-aineita (aineet, joiden epäillään häiritsevän ihmisten ja luonnonvaraisten eläinten sisäeritysjärjestelmän toimintaa) koskevan yhteisön strategian täytäntöönpanosta [KOM(2001) 262 lopullinen - ei vielä julkaistu EYVL:ssä].

Tiedonanto on ensimmäinen kertomus hormonaalisia haitta-aineita koskevan strategian täytäntöönpanosta. Tiedonannossa esitetään strategian avulla saavutettu edistyminen sekä tulevaisuudessa toteutettavat toimet.

Vuonna 2000 laadittiin lyhyen aikavälin toimena ensisijaisten aineiden luettelo, johon sisältyy 553 teollisuuskemikaalia ja 9 synteettistä tai luonnollista hormonia. Lisäksi laadittiin ensisijaisten toimien luettelo aineiden merkityksen arvioimiseksi. Komissio järjesti samoin hormonaalisia haitta-aineita käsittelevän konferenssin 18.-20. kesäkuuta 2001 Ruotsissa.

Komissio on edelleen jäsen hormonaalisten haitta-aineiden testausta ja arviointia käsittelevässä OECD:n erityistyöryhmässä, jonka tarkoituksena on kehittää hyväksyttyjä testimenetelmiä hormonaalisille haitta-aineille. Viimeisimpien arvioiden mukaan hyväksyttyjä testimenetelmiä olisi saatavilla vuonna 2002 ihmisten terveyteen kohdistuvien vaikutusten arvioimiseksi, ja ympäristövaikutuksia mittaavia testejä olisi saatavilla vuonna 2003-2005.

Hormonaalisten haitta-aineiden tutkimus on asetettu etusijalle yhteisön tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen viidennessä puiteohjelmassa. Toukokuussa 2001 julkaistiin tutkimusaihekohtainen ehdotuspyyntö, jonka budjetti on 20 miljoonaa euroa.

Lainsäädännön alalla yleistä tuoteturvallisuutta koskevan direktiivin muutosehdotuksessa esitetään muun muassa, että kiireellisten toimenpiteiden edellytykset ja menettelyt yksinkertaistetaan yhteisön tasolla. Hormonaalisia haitta-aineita käsitellään lisäksi vesipolitiikkaa koskevassa voimassa olevassa ja uudessa lainsäädännössä sekä kemikaalipolitiikkaa koskevassa valkoisessa kirjassa.

Vuonna 2000 toteutetaan valmistelevia toimia ja vuonna 2001 keskitytään aineiden perusteelliseen arviointiin. Samoin vuosina 2001-2002 pidetään ensisijaisena tietojen keräämistä ja tutkimushankkeiden käynnistämistä, ja jäsenvaltioita rohkaistaan nopeuttamaan aineiden nykyistä riskinarviointia olemassa olevan lainsäädännön mukaisesti.

Viimeisin päivitys 25.08.2006