Käytettyjen paristojen hävittäminen

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

Direktiivi 2006/66/EY paristoista ja akuista sekä käytetyistä paristoista ja akuista

DIREKTIIVIN TARKOITUS

• Sillä kielletään sellaisten paristojen (tai akkujen)* markkinoille saattaminen, joiden elohopea- tai kadmiumpitoisuus ylittää vahvistetun enimmäisarvon.
• Sillä myös edistetään käytettyjen paristojen keräys- ja kierrätystason kohottamista sekä pyritään parantamaan kaikkien paristojen elinkaareen, myös niiden kierrätykseen ja käsittelyyn, osallistuvien toimijoiden ympäristönsuojelun tasoa.
• Tarkoituksena on vähentää ympäristöön laskettavien vaarallisten aineiden – erityisesti elohopean, kadmiumin ja lyijyn – määrää vähentämällä näiden aineiden käyttöä paristoissa sekä käsittelemällä käytetyt aineet ja käyttämällä ne uudelleen.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

• Direktiiviä sovelletaan kaikentyyppisiin paristoihin, lukuun ottamatta sellaisia, joita käytetään EU-maiden turvallisuuden suojeluun tai sotilaallisiin tarkoituksiin liittyvissä laitteissa taikka laitteissa, jotka on suunniteltu avaruuteen lähetettäviksi. Näin ollen direktiivi kattaa laajemman tuoteryhmän kuin direktiivi 91/157/ETY, jota sovellettiin vain elohopeaa, lyijyä tai kadmiumia sisältäviin paristoihin ja akkuihin, mutta ei ”nappiparistoihin”, ja jonka se kumoaa.
• Direktiivillä kielletään paristot, joissa on yli 0,0005 painoprosenttia elohopeaa, riippumatta siitä, sisältyvätkö ne laitteisiin. Kieltoa ei sovelleta enintään kaksi painoprosenttia elohopeaa sisältäviin nappiparistoihin ennen lokakuuta 2015 (kuulokojeisiin käytettävien nappiparistojen osalta Euroopan komissio kuitenkin tarkastelee poikkeusta uudelleen).
• Direktiivillä kielletään myös laitteisiin sisältyvät ja muut kannettavat paristot ja akut, joissa on yli 0,002 painoprosenttia kadmiumia (paitsi kannettavat paristot, jotka on tarkoitettu käytettäväksi hätä- tai hälytysjärjestelmissä tai lääkinnällisissä laitteissa). Tästä kadmiumin käyttökiellosta myönnettiin poikkeus johdottomissa työkaluissa käytettäviksi tarkoitetuille kannettaville paristoille 31. joulukuuta 2016 asti. Näin kierrätysala ja kuluttajat koko arvoketjun osalta pystyivät mukautumaan edelleen asiaankuuluviin korvaaviin teknologioihin.
• Jäsenvaltioiden on varmistettava käytettyjen paristojen korkea kierrätysaste kaikin tarvittavin keinoin (myös taloudellisin toimenpitein) edistääkseen jätteiden erilliskeräystä ja maksimoidakseen sen sekä estääkseen paristojen hävittämisen sekalaisena yhdyskuntajätteenä. Jäsenvaltioiden on kehitettävä järjestelmiä, joiden avulla loppukäyttäjät voivat poistaa käytöstä käytetyt paristot heitä lähellä olevassa keräyspisteessä ilman että tuottajat perivät maksua niiden takaisin ottamisesta. Jäsenvaltioiden oli saavutettava vähintään 25 prosentin keräysaste viimeistään 26. syyskuuta 2012, ja 45 prosentin keräysaste viimeistään 26. syyskuuta 2016.
• Direktiivin 2006/66/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2013/56/EU, mukaan paristot on voitava irrottaa helposti ja turvallisesti. Siksi paristoja sisältäviin laitteisiin on liitettävä ohjeet, joista ilmenee, miten joko loppukäyttäjä tai riippumaton pätevä ammattilainen voi irrottaa ne turvallisesti.
• EU-valtioiden on myös varmistettava, että kerättyjen paristojen käsittelyssä ja kierrätyksessä käytetään parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Energian hyödyntämistä ei katsota kierrätykseksi.
• Käsittelyyn on sisällyttävä vähintään kaikkien nesteiden ja happojen poisto. Paristojen käsittelyn ja (myös väliaikaisen) varastoinnin on tapahduttava tiloissa, joissa on läpäisemättömät pinnat ja säänkestävä kate, tai soveltuvissa säiliöissä. Direktiivissä vahvistetaan myös kierrätystehokkuuksia koskevat velvoitteet, joita sovelletaan paristoihin niiden kemiallisen koostumuksen mukaan.
• EU-valtiot voivat hävittää kadmiumia, elohopeaa tai lyijyä sisältävät kannettavat paristot sijoittamalla ne kaatopaikalle tai maanalaisiin varastoihin, kun kierrätystuotteille ei ole käyttökelpoisia loppumarkkinoita tai kun ympäristö-, talous- ja yhteisövaikutusten yksityiskohtainen arviointi osoittaa, ettei kierrätys ole paras vaihtoehto. Lisäksi on kiellettyä sijoittaa teollisuus- ja ajoneuvoparistoja kaatopaikalle tai polttaa ne. Käsiteltyjen ja kierrätettyjen paristojen jäämät voidaan kuitenkin hävittää kaatopaikoilla tai polttamalla.
• Käsittely- ja kierrätystoimet voidaan toteuttaa kyseisen EU-maan ulkopuolella tai jopa EU:n ulkopuolella, mikäli noudatetaan jätteiden siirtoja koskevaa asetusta (EY) N:o 1013/2006 (ks. tiivistelmä).
• Tuottajien (tai niiden puolesta toimivien kolmansien osapuolten) on vastattava teollisuusparistojen ja autoneuvoparistojen sekä kannettavien paristojen keräämisestä, käsittelystä ja kierrättämisestä aiheutuvista nettokustannuksista. Kannettavien paristojen tuottajien on vastattava kustannuksista, jotka aiheutuvat kaikkien kannettavien paristojen keräystä, käsittelyä ja kierrätystä koskevista yleisölle suunnatuista tiedotuskampanjoista. Pientuottajat voidaan vapauttaa tästä velvoitteesta, jos tämä ei haittaa keräys- ja kierrätysjärjestelmien moitteetonta toimintaa. Kaikki paristojen tuottajat on rekisteröitävä.
• Loppukäyttäjien on saatava kattavat tiedot eri kanavien kautta seuraavasti
  • paristojen sisältämien aineiden mahdollisista vaikutuksista ympäristöön ja ihmisten terveyteen sekä loppukäyttäjien käytettävissä olevista keräys- ja kierrätysjärjestelmistä tietoa on saatava joko tiedotuskampanjoista tai suoraan jakelijoilta
  • kannettavan pariston tehoa tai tietyn raja-arvon ylittäviä kemikaalipitoisuuksia koskevat tiedot on annettava paristoissa, akuissa ja paristoyksiköissä näkyvin, selkein ja pysyvin merkinnöin
  • paristojen erilliskeräystä koskevasta vaatimuksesta ilmoitetaan symbolilla, jossa on pyörillä varustettu jäteastia, jonka yli on vedetty risti.
• EU-maiden on toimitettava komissiolle kertomus tämän direktiivin täytäntöönpanosta ja toimenpiteistä, joilla ne edistävät paristojen ympäristövaikutuksiin liittyvää kehitystä (myös uutta kierrätys- ja käsittelytekniikkaa). Tiettyjä direktiivin näkökohtia tarkasteltiin uudelleen vuonna 2013 (ks. muuttamisesta annettu direktiivi 2013/56/EU).

MISTÄ ALKAEN DIREKTIIVIÄ SOVELLETAAN?

• Direktiiviä 2006/66/EY on sovellettu 26. syyskuuta 2006 alkaen, ja se oli saatettava osaksi EU-maiden lainsäädäntöä 26. syyskuuta 2008 mennessä.
• Muuttamisesta annettua direktiiviä 2013/56/EU on sovellettu 30. joulukuuta 2013 alkaen, ja se oli saatettava osaksi EU-maiden lainsäädäntöä 1. heinäkuuta 2015 mennessä.

TAUSTAA

• EU:n markkinoille saatetaan vuosittain useita satoja tuhansia tonneja teollisuusparistoja ja kannettavia paristoja. Niissä käytetään monenlaisia metalleja elohopeasta, lyijystä ja kadmiumista aina nikkeliin, kupariin, sinkkiin, mangaaniin ja litiumiin.
• Näistä tuotteista syntyvä jäte saastuttaa ilmakehää (poltettaessa) sekä pintakasvillisuutta ja vesistöjä (kaatopaikoille sijoitettaessa tai haudattaessa). Tämän jätteen aiheuttamaa ympäristön pilaantumista voidaan vähentää asianmukaisilla säännöillä. Jätteitä kierrättämällä voidaan myös hyödyntää tuhansia tonneja metalleja, myös nikkelin, koboltin ja hopean kaltaisia jalometalleja.
• Lisätietoja:
  • Paristot ja akut (Euroopan komissio).

KESKEISET TERMIT

ASIAKIRJA

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/66/EY, annettu 6 päivänä syyskuuta 2006, paristoista ja akuista sekä käytetyistä paristoista ja akuista ja direktiivin 91/157/ETY kumoamisesta (EUVL L 266, 26.9.2006, s. 1–14)

Direktiiviin 2006/66/EY tehdyt peräkkäiset muutokset on sisällytetty alkuperäiseen säädökseen. Konsolidoitu toisinto on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Komission päätös 2008/763/EY, tehty 29 päivänä syyskuuta 2008, loppukäyttäjille myytävien kannettavien paristojen ja akkujen vuosimyynnin laskemista koskevien yhteisten menetelmien vahvistamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/66/EY mukaisesti (EUVL L 262, 1.10.2008, s. 39)

Viimeisin päivitys: 09.06.2020