Valmiiksi pakattujen elintarvikkeiden on oltava niiden merkitsemistä, esillepanoa ja mainontaa koskevien sääntöjen mukaisia. Nämä säännöt on yhdenmukaistettu Euroopan unionin (EU) tasolla, jotta eurooppalaisilla kuluttajilla on mahdollisuus tehdä tietoon perustuvia valintoja ja voidaan poistaa elintarvikkeiden vapaan liikkuvuuden esteet sekä eriarvoiset kilpailuedellytykset.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/13/EY, annettu 20 päivänä maaliskuuta 2000, myytäväksi tarkoitettujen elintarvikkeiden merkintöjä, esillepanoa ja mainontaa koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä [ks. muutossäädökset].

Direktiiviä sovelletaan valmiiksi pakattuihin elintarvikkeisiin, jotka on tarkoitettu sellaisenaan kuluttajille, ravintoloille, sairaaloille tai vastaaville suurtalouksille. Direktiiviä ei sovelleta Euroopan unionin (EU) ulkopuolelle vietäviin tuotteisiin.

Elintarvikkeiden merkinnöissä on mainittava pakolliset tiedot. Tuotteiden merkintöjen on oltava helposti ymmärrettäviä, ja ne on tehtävä näkyvällä, luettavalla ja pysyvällä tavalla. Joidenkin niistä on oltava nähtävissä samanaikaisesti.

Tietyillä elintarvikkeisiin sovellettavilla eurooppalaisilla säännöksillä voidaan mahdollistaa ainesosaluetteloa tai vähimmäissäilyvyyspäivämäärää koskevat vapaaehtoiset maininnat. Näissä säännöksissä voidaan säätää muista pakollisista maininnoista, jos se ei johda siihen, että ostaja ei saa tarpeeksi tietoa.

Tämän direktiivin säännösten mukaisten elintarvikkeiden kauppa voidaan kieltää vain soveltamalla kansallisia säännöksiä, joita ei ole yhdenmukaistettu ja joiden erityisenä perusteena on esimerkiksi kansanterveyden suojeleminen, petollisten toimien torjuminen tai teollisen ja kaupallisen omaisuuden suojeleminen.

Direktiivin täytäntöönpanosta vastaa Euroopan komissio, jota avustaa pysyvä elintarvikekomitea (esim. sellaisten kansallisten säännösten salliminen, joissa säädetään tiettyjen elintarvikkeiden osalta ainesosien maininnasta myyntinimityksen vieressä, pakollisia mainintoja koskevista poikkeuksista, lisäaineen luonnehtimisesta ainesosaksi, liitteiden muuttamisesta, siirtymätoimenpiteiden hyväksymisestä).

Direktiivillä 2000/13/EY korvataan kuluttajalle myytäväksi tarkoitettujen elintarvikkeiden merkintöjä, esillepanoa ja mainontaa koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annettu neuvoston direktiivi 79/112/ETY.

Viitteet

Asiakirja	Voimaantulo	Täytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioissa	EYVL
Direktiivi 2000/13/EY	26.5.2000	-	EYVL L 109, 6.5.2000

Muutosasiakirjat	Voimaantulo	Täytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioissa	EYVL/EUVL
Direktiivi 2001/101/EY	18.12.2001	31.12.2002	EYVL L 310, 28.11.2001
Direktiivi 2002/67/EY	8.8.2002	30.6.2003	EYVL L 191, 19.7.2002
Asiakirjat Kyproksen, Latvian, Liettuan, Maltan, Puolan, Slovakian, Slovenian, Tšekin, Unkarin ja Viron tasavaltojen liittymisestä Euroopan unioniin	1.5.2004	Viimeistään vuonna 2007	EUVL L 236, 23.9.2003
Direktiivi 2003/89/EY	25.11.2003	25.11.2004	EUVL L 308, 25.11.2003
Direktiivi 2006/107/EY	1.1.2007	1.1.2007	EUVL L 363, 20.12.2006
Direktiivi 2006/142/EY	12.1.2007	23.12.2007	EUVL L 368, 23.12.2006
Asetus (EY) N:o 1332/2008	20.1.2009	-	EUVL L 354, 31.12.2008
Asetus (EY) N:o 596/2009	7.8.2009	-	EUVL L 188, 18.7.2009

Direktiiviin 2000/13/EY tehdyt peräkkäiset muutokset ja korjaukset on sisällytetty perussäädökseen. Konsolidoitu toisinto on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi, tehty 30 päivänä tammikuuta 2008, elintarvikkeita koskevien tietojen antamisesta kuluttajille [KOM(2008) 40 – ei julkaistu EUVL:ssä]. Asetusehdotuksen tarkoituksena on sulauttaa yhteen direktiivi 2000/13/EY ja elintarvikkeiden ravintoarvomerkinnöistä annettu direktiivi 90/496/ETY. Yhteen sulauttamisella pyritään parantamaan eurooppalaisten kuluttajien tiedonsaantia ja suojelua. Ehdotuksessa otetaan käyttöön uusia merkintävaatimuksia. Pakollisina tietoina olisi ilmoitettava muun muassa tiedot elintarvikkeen yksilöllisyydestä ja koostumuksesta sekä ravitsemuksellisista ominaispiirteistä, alkuperästä ja turvallisen käytön edellytyksistä (säilyvyys, terveysvaikutukset ja mahdolliset terveyshaitat). Nämä tiedot on esitettävä hyvän käytännön mukaisesti ja kuluttajalle helposti luettavalla ja ymmärrettävällä tavalla. Tietojen vähimmäiskirjasinkoko on 3 millimetriä.

Ravintoarvomerkintöjen tulee sisältää muun muassa seuraavat pakolliset tiedot:

Lisäksi kuluttajien riittävä tiedonsaanti on välttämätöntä etenkin elintarvikkeiden internet‑myynnin tai muiden etämyyntitapojen yhteydessä. Riittävä tiedonsaanti koskee myös elintarvikkeiden sisältämiä allergiaa aiheuttavia aineita, mukaan luettuna irtotavarana myytävät elintarvikkeet ja ravintola‑annokset.

Jäsenvaltioilla on mahdollisuus ottaa käyttöön tiettyjä elintarvikeryhmiä koskevia pakollisia lisätietoja kansanterveyden ja yleisen turvallisuuden sekä teollis- ja tekijänoikeuksien ja kaupallisten oikeuksien suojelemiseksi. Suunnitellut tiedot ilmoitetaan ehdotuksen muodossa komissiolle, joka voi antaa niistä kielteisen lausunnon.

Komissio hyväksyi 1 päivänä marraskuuta 1993 tulkitsevan tiedonannon kielten käytöstä elintarvikkeiden kaupan pitämisessä yhteisöjen tuomioistuimen asiassa Peeters antaman tuomion jälkeen [KOM(93) 532 lopullinen – EYVL C 345, 23.12.1993]. Komissio korostaa tiedonannossa, että niiden elintarvikkeiden merkinnät, jotka on tarkoitettu myytäviksi kuluttajille sellaisenaan, on esitettävä helposti ymmärrettävällä kielellä. Kyse on yleensä sen jäsenvaltion yhdestä tai useammasta virallisesta kielestä, jossa tuotetta pidetään kaupan. Tässä yhteydessä on kuitenkin hyväksyttävä sellaiset vieraan kielen sanat tai ilmaisut, jotka ostajan on helppo ymmärtää.

See also