Euroopan parlamentin vuoden 2004 vaalien arviointi

Euroopan komissio on laatinut selvityksen 10.-13. kesäkuuta pidetyistä Euroopan parlamentin vaaleista. Selvityksessään se arvioi direktiivin 93/109/EY soveltamista ja ehdottaa parannuksia. Direktiivissä säädetään niille unionin kansalaisille, jotka asuvat jäsenvaltiossa, mutta eivät ole sen kansalaisia, Euroopan parlamentin vaaleissa kuuluvaa äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta koskevista yksityiskohtaisista säännöistä. Euroopan komissio tarkastelee selvityksessään lisäksi sitä, miten Euroopan parlamentin vaaleihin liittyvä oikeuskäytäntö on viime aikoina kehittynyt Gibraltarilla ja Aruballa.

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006: Euroopan parlamentin vaalit vuonna 2004 - Komission kertomus Euroopan unionin kansalaisten osallistumisesta vaaleihin asuinjäsenvaltiossaan (direktiivi 93/109/EY) ja vaaleja koskevista järjestelyistä (päätös 76/787/EY sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2002/772/EY, Euratom) [KOM(2006) 790 lopull. - ei julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä].

TIIVISTELMÄ

Kertomuksessa arvioidaan direktiivin 93/109/EY soveltamista. Kyseinen direktiivi koskee niille unionin kansalaisille, jotka asuvat jäsenvaltiossa, mutta eivät ole sen kansalaisia, Euroopan parlamentin vaaleissa kuuluvaa äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä. Euroopan komissio pyrkii kiinnittämään Euroopan parlamentin ja Euroopan unionin neuvoston huomion jäsenvaltioiden esiin tuomiin ongelmiin, jotka liittyvät säädöksen täytäntöönpanoon. Komissio ehdottaa arvioinnin perusteella muutoksia direktiiviin.

Kertomus perustuu pääasiassa vastauksiin, joita Euroopan komissio sai jäsenvaltioilta marraskuussa 2004 lähettämäänsä kyselyyn. Kyselystä on lisätietoja Euroopan komission valmisteluasiakirjassa (EN) [SEC(2006) 1645 lopull.].

Vuonna 2004 pidettyjen Euroopan parlamentin vaalien valmistelu EU:n laajentumisen näkökulmasta

Euroopan parlamentin kauden 2004-2009 vaalit pidettiin 10.-13. kesäkuuta. Vain kuukautta aikaisemmin, 1. toukokuuta 2004, Euroopan unioni laajeni 15 jäsenvaltion unionista 25 jäsenvaltion unioniksi (DE) (EN) (FR).

Valmistellakseen vuoden 2004 vaaleja Euroopan komissio

• järjesti kaksi kokousta jäsenvaltioiden vaaliasiantuntijoiden kanssa. Vuosina 2002 ja 2003 pidetyissä kokouksissa käsiteltiin direktiivin niitä säännöksiä, joiden tarkoituksena on estää henkilöitä äänestämästä tai asettumasta ehdokkaaksi useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa (13 artikla). Tavoitteena oli parantaa jäsenvaltioiden välistä tiedonvaihtoa, josta säädetään samassa artiklassa ja joka ei käytännössä ollut tehokasta. Näin ollen komissio ehdotti muutoksia direktiiviin joulukuussa 2006.
• huolehti siitä, että kaikki unionin kansalaiset voivat osallistua laajentuneen EU:n vaaleihin. Vaalit järjestettiin lyhyen ajan kuluttua 10 uuden jäsenvaltion liittymisestä unioniin. Euroopan komissio oli antanut jo huhtikuussa 2003 tiedonannon toimista, joihin jäsenvaltioiden tulisi ryhtyä varmistaakseen, että kaikki unionin kansalaiset voivat äänestää vuoden 2004 vaaleissa [pdf]. Tiedonannolla pyrittiin nopeuttamaan asian kannalta merkityksellisen yhteisön säännöstön (DE) (EN) (FR) täytäntöönpanoa ja varmistamaan, että kaikki kansalaiset kirjataan ajoissa vaaliluetteloon.
• muistutti Kyprosta koskevasta Euroopan unionin neuvoston päätöksestä. Neuvoston 10. kesäkuuta tekemässä päätöksessä 2004/511/EY säädetään, että jos Kyproksen kysymyksessä tulee voimaan kokonaisvaltainen ratkaisu, koko Kyproksessa järjestetään ylimääräiset vaalit Kyproksen edustajien valitsemiseksi Euroopan parlamenttiin jäljellä olevaa vuosien 2004-2009 tai myöhempää Euroopan parlamentin vaalikautta varten. Vuoden 2003 liittymisasiakirjan Kyprosta koskevan pöytäkirjan N:o 10 [pdf, sivu 25] mukaan yhteisön säännösten soveltamista lykätään saaren pohjoisosissa ("alueilla, jotka eivät kuulu Kyproksen tasavallan hallituksen tosiasialliseen hallintaan"). Euroopan parlamentin vaaleja kaudelle 2004-2009 ei siis pidetty näillä alueilla.
• laati kertomuksen Luxemburgin suurherttuakuntaa koskevasta poikkeuksesta. Tammikuussa 2003 Euroopan komissio antoi kertomuksen poikkeuksen myöntämisestä Luxemburgille. Direktiivin 14 artiklassa jäsenvaltioille annetaan mahdollisuus rajata äänioikeus Euroopan parlamentin vaaleissa siten, että äänioikeutettuja ovat vain sellaiset äänestäjät, jotka ovat asuneet jäsenvaltiossa määrätyn vähimmäisajan, joka saa olla enintään viisi vuotta. Poikkeuksen myöntämisen ehtona on, että niiden maassa asuvien äänestysikäisten unionin kansalaisten, joilla ei ole maan kansalaisuutta, osuus on yli 20 prosenttia. Komissio toteaa kertomuksessa, että Luxemburgille myönnetyn poikkeuksen perusteena olevat seikat pätevät edelleen eikä komissio katso tarpeelliseksi ehdottaa muutoksia.
• pyysi, että vaalien tuloksia ei julkisteta enneaikaisesti. Euroopan komissio pyysi jäsenvaltioita olemaan julkistamatta äänestystensä tuloksia ennen 13. heinäkuuta klo 22.00 GMT+1 (äänestyspaikkojen sulkeuduttua viimeisissäkin jäsenvaltioissa). Edustajien valitsemisesta Euroopan parlamenttiin vuonna 1976 annetun säädöksen muuttamisesta tehty neuvoston päätös 2002/772/EY, Euratom tuli voimaan 1. huhtikuuta 2004. Siinä säädetään, että jäsenvaltio ei voi virallisesti julkistaa äänestyksensä tulosta ennen kuin äänestyspaikat kaikissa muissa jäsenvaltioissa on suljettu.

Vaaleihin osallistuminen vähentynyt huolestuttavasti

Euroopan komissio tähdentää, että kansalaisten osallistuminen yhteiskunnalliseen toimintaan on tärkeää. Se on huolissaan Euroopan parlamentin vaalien äänestysprosentin yleisestä laskusta, joka on jatkunut vuonna 2004. Kymmenen uuden jäsenvaltion äänestäjien suuresta määrästä huolimatta vain 45,6 prosenttia äänioikeutetuista äänesti vaaleissa.

Jäsenvaltioiden toimittamien tietojen perusteella komissio arvioi seuraavia seikkoja:

• Äänestäjien kirjaaminen vaaliluetteloon: Sellaisten Euroopan unionin kansalaisten osuus, jotka on kirjattu asuinjäsenvaltionsa vaaliluetteloon, oli vähäinen Euroopan parlamentin vaaleissa 2004. Osuus on kuitenkin kasvanut edellisistä vaaleista: 5,9 prosenttia vuonna 1994, 9 prosenttia vuonna 1999 ja 11,9 prosenttia vuonna 2004. Kasvu johtuu todennäköisesti seuraavista seikoista: EU:n kansalaiset tuntevat oikeutensa entistä paremmin, jäsenvaltiot ovat pyrkineet edistämään äänestysaktiivisuutta ja kansalaisten liikkuvuus on lisääntynyt.
• Ehdokkaaksi asettuminen: Yhteisön kansalaiset, jotka asettuvat ehdokkaiksi asuinjäsenvaltiossaan olematta sen kansalaisia, ovat harvassa (57 ehdokasta EU:ssa vuonna 2004 ja 62 vuonna 1999). Lasku voisi selittyä sillä, että ehdokkaaksi haluavia odottaa hankala byrokratia. Jättäessään ehdokkaaksi asettumista koskevan ilmoituksen ehdokkaan on muun muassa esitettävä kotimaansa toimivaltaisten viranomaisten antama todistus siitä, että hän ei ole menettänyt vaalikelpoisuuttaan kotimaassaan. Komissio arvostelee myös sitä, että yhteisön kansalaisen on hankala liittyä kansallisten puolueiden jäseneksi tai perustaa uusi puolue. Käytännössä useimmissa tapauksissa ehdokkaat edustavat poliittista puoluetta. Komissio kannustaa jäsenvaltioita antamaan muiden EU-maiden kansalaisille mahdollisuuden liittyä kansallisiin puolueisiin samoin ehdoin kuin oman maan kansalaiset. Komissio aikoo tutkia, ovatko edellä mainitut kansalliset säännökset direktiivin mukaisia.

Tiedottaminen kansalaisten oikeuksista on edelleen tärkeää

Vaikka kansalaiset tietävät voivansa äänestää ja asettua ehdokkaaksi Euroopan parlamentin vaaleissa, komission mielestä jäsenvaltioiden tulee erityisesti tiedottaa kansalaisia siitä, miten nämä voivat käyttää vaalioikeuksiaan. Komissio kannustaa jäsenvaltioita lähettämään toisista EU-maista tuleville asukkailleen henkilökohtaisen kirjeen, joka sisältää tietoa asiasta mahdollisimman monella kielellä sekä toimivaltaiselle viranomaiselle palautettavan rekisteröintilomakkeen.

Äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden määrittely Gibraltarilla ja Aruballa

Tiedonannossaan komissio tarkastelee myös sitä, miten, oikeuskäytäntö on kehittynyt etenkin kun on kyse Euroopan parlamentin vaaleista Gibraltarilla ja Aruballa. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on todennut, että oikeus määritellä, kuka saa äänestää ja asettua ehdokkaaksi Euroopan parlamentin vaaleissa kuuluu jäsenvaltioille. Valtioiden täytyy kuitenkin noudattaa yhteisön lainsäädäntöä ja erityisesti yhdenvertaisen kohtelun periaatetta.

Gibraltar: Yhdistynyt kuningaskunta järjesti Euroopan parlamentin vaalit ensimmäistä kertaa Gibraltarilla vuonna 2004. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EN) (FR) annettua 18. helmikuuta 1999 tuomion asiassaan Matthews v. Yhdistynyt kuningaskunta (FR) Yhdistynyt kuningaskunta antoi kansallisen lain, jonka mukaan Gibraltarilla asuvat äänestäjät voivat osallistua Euroopan parlamentin vaaleihin. Tämän lain mukaan Euroopan parlamentin vaaleja varten on Gibraltarilla laadittava äänioikeusrekisteri. Rekisteriin voivat kirjautua Euroopan unionin kansalaisten lisäksi "vaalikelpoiset kansalaisyhteisöjen kansalaiset", jotka asuvat Gibraltarilla ja ovat yli 18-vuotiaita.

Espanja nosti Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa 18. maaliskuuta 2004 jäsenyysvelvoitteen noudattamatta jättämistä koskevan kanteen Yhdistynyttä kuningaskuntaa vastaan asiassa C-145/04. Espanja huomautti muun muassa, että vain Euroopan unionin kansalaiset ovat oikeutettuja äänestämään Euroopan parlamentin vaaleissa.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin totesi 12. syyskuuta 2006 antamassaan tuomiossa (EN) (FR) (pdf), ettei EY:n perustamissopimuksessa eikä vuoden 1976 säädöksessä määritellä yksiselitteisesti, kenellä on oikeus äänestää ja asettua ehdokkaaksi Euroopan unionin parlamentin vaaleissa. Jokaisen jäsenvaltion toimivaltaan kuuluu yhteisön lainsäädäntöä noudattaen määritellä, kenellä on oikeus äänestää ja asettua ehdokkaaksi Euroopan parlamentin vaaleissa. EY:n perustamissopimuksessa ei ole estettä sille, että jäsenvaltiot antavat oikeuden äänestää ja asettua ehdokkaaksi sellaisille henkilöille, jotka ovat läheisessä suhteessa jäsenvaltioon olematta kyseisen valtion kansalaisia tai kyseisessä valtiossa asuvia jonkin toisen jäsenvaltion kansalaisia.

Gibraltar on Euroopassa oleva alue, jonka ulkosuhteista vastaa yksi jäsenvaltio, Yhdistynyt kuningaskunta, ja johon sovelletaan EY:n perustamissopimuksen määräyksiä (299 artikla).

Aruba: Asiassa C-300/04 Alankomaiden viranomainen pyysi Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta ennakkoratkaisua siitä, voiko jäsenvaltio poistaa äänioikeuden Euroopan parlamentin vaaleissa omilta kansalaisiltaan, jotka asuvat yhteisöön kuuluvilla merentakaisilla mailla ja alueilla (MMA). Kaksi Alankomaiden asukasta oli pyytänyt, että heidät kirjattaisiin äänioikeusrekisteriin, jotta he voisivat osallistua Euroopan parlamentin vaaliin. Pyyntö hylättiin, koska sen esittäjät asuivat Aruballa (MMA).

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin vahvisti 12. syyskuuta 2006 antamassaan tuomiossa (EN) (FR) (pdf), että jonkin jäsenvaltion kansalaiset, joiden asuin- tai kotipaikka on jollain merentakaisiin maihin tai alueisiin kuuluvalla alueella, voivat vedota unionin kansalaisille tunnustettuihin oikeuksiin. Jäsenvaltiot voivat itse määritellä ehdot äänioikeudelle ja vaalikelpoisuudelle yhteisön lainsäädäntöä noudattaen. Kyseisessä tapauksessa Alankomaiden hallitus ei kuitenkaan pystynyt riittävän hyvin todistamaan, että EU:n ulkopuolisessa maassa asuvia Alankomaiden kansalaisia on perusteltua kohdella eri tavoin kuin Antilleilla tai Aruballa asuvia Alankomaiden kansalaisia. Kyseessä oli siis yhdenvertaisen kohtelun periaatteen rikkominen. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen antamien vastausten perusteella kansallinen tuomioistuin päätti, että Alankomaiden Antilleilla ja Aruballa asuvat Alankomaiden kansalaiset olisi pitänyt kirjata vaaliluetteloon kesäkuun 2004 vaaleja varten. Oikeuden palauttamiseksi tarvittavat toimenpiteet, kuten vahingonkorvaukset, määritellään kansallisessa lainsäädännössä.

Viimeisin päivitys 05.02.2007