Euroopan unionin rajaturvallisuuteen liittyvät tulevat toimet

Komissio ehdottaa uusia välineitä, joilla toteutetaan eurooppalaista yhdennettyä rajaturvallisuusstrategiaa: vilpittömässä mielessä matkustavia kolmansien maiden kansalaisia hyödyttävät toimet; maahantulon ja maastapoistumisen kirjaaminen rekisteriin; automatisoidut tarkastuslinjat, joiden avulla matkustajat voidaan tarkastaa biometristen tunnisteiden perusteella; sähköiseen matkustuslupaan perustuva järjestelmä henkilöille, joilta ei vaadita viisumia jäsenvaltioon saavuttaessa.

ASIAKIRJA

Komission Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle 13. helmikuuta 2008 antama tiedonanto - Euroopan unionin rajaturvallisuuteen liittyvien tulevien toimien valmistelu [KOM(2008) 69 lopullinen - Ei julkaistu EUVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Komissio suunnittelee rajavalvontaan uuden sukupolven välineitä Schengen-yhteistyöhön osallistuville EU:n jäsenvaltioille ja siihen sitoutuneille EU:n ulkopuolisille ns. kolmansille maille.

Yhdennetyssä rajavalvonnassa havaitut ongelmat *

Komissio on havainnut useita ongelmia:

• Matkustusasiakirjojen sisältämät tiedot toimitetaan määränpäänä olevan jäsenvaltion rajaviranomaisten pyynnöstä ja liikenteenharjoittajien velvollisuudesta toimittaa tietoja matkustajista 29. huhtikuuta 2004 annetun neuvoston direktiivin mukaisesti. Tietojen avulla ei voida kuitenkaan estää henkilöä saapumasta kyseisen jäsenvaltion rajanylityspaikkaan.
• EU:ssa sovelletaan viisumeihin kaksijakoista lähestymistapaa: viisumi vaaditaan joko kaikilta tietyn kolmannen maan kansalaisilta tai ei keneltäkään. Viisumivapauden piiriin kuuluville henkilöille ei tehdä mitään tarkistuksia ennen heidän saapumistaan määränpäänä olevan EU:n jäsenvaltion rajalle.
• Paikallisesta rajaliikenteestä annetun asetuksen piiriin kuuluvia kolmansien maiden kansalaisia lukuun ottamatta EU:n lainsäädännössä ei anneta mahdollisuutta yksinkertaistaa niiden henkilöiden rajatarkastuksia, jotka saapuvat usein Schengenin alueelle. Tämä ongelma koskee erityisesti niitä matkustajia, joilla on toistuvaisviisumi.
• Koska kolmansien maiden kansalaisten rajanylitysten ajankohtia ei rekisteröidä, oleskeluajan laittomasti ylittäviä ei pystytä myöskään havaitsemaan järjestelmällisesti.
• Rajaviranomaiset eivät myöskään pysty määrittämään jokaisen yksittäisen henkilön oleskelun kestoa käytännön ongelmien vuoksi. Esimerkiksi matkustusasiakirjassa olevat leimat saattavat olla epäselviä. Jäsenvaltioiden viranomaiset eivät myöskään pysty vaihtamaan kerättyjä tietoja.

Uutta yhdennettyä rajaturvallisuusstrategiaa pohtiessaan komissio on määrittänyt neljä keskeistä osa-aluetta, joihin olisi keskityttävä.

Vilpittömässä mielessä matkustaviin henkilöihin sovellettava erityisjärjestelmä

Kolmansista maista tuleville vähäisen riskin matkustajille (ns. vilpittömässä mielessä matkustavat henkilöt) voitaisiin myöntää rekisteröidyn matkustajan asema. Rekisteröidyn matkustajan asema, joka oikeuttaa kevennettyyn rajatarkastukseen saavuttaessa määränpäänä olevaan jäsenvaltioon, perustuu vapaaehtoisuuteen ja edellyttää ennakkotarkastusta konsulaateissa tai tulevaisuudessa perustettavissa yhteisissä viisumikeskuksissa. Rekisteröidyn matkustajan asema myönnetään kaikkien jäsenvaltioiden soveltamien yhteisten tarkastusperusteiden mukaisesti (näitä ovat erityisesti oleskeluajan noudattaminen aiemmilla EU:hun tehdyillä matkoilla, todisteet oleskelun edellyttämistä varoista ja biometrinen passi).

Automatisoidut tarkastuslinjat

Vilpittömässä mielessä matkustaville henkilöille ja biometrisen passin hankkineille EU-kansalaisille voitaisiin tehdä automaattinen henkilöllisyyden tarkistus laitteella, joka vertaa henkilön biometrisia ominaisuuksia matkustusasiakirjaan tai tietokantaan tallennettuihin biometrisiin tunnistetietoihin.

Kolmansien maiden kansalaisilta vaadittaisiin samat biometriset tunnisteet kuin viisuminhaltijoilta (digitaaliset sormenjäljet ja kasvokuva).

Ennen biometristen passien laajempaa käyttöönottoa EU-kansalaisten rajatarkastuksia voitaisiin helpottaa jäsenvaltioiden kansallisilla järjestelmillä. Komissio huomauttaa, että jäsenvaltioiden on itse perustettava kyseiset siirtymäkauden järjestelmät. Järjestelmien yhteentoimivuutta voitaisiin edistää Euroopan ulkorajarahaston taloudellisella tuella.

Maahantulon ja maastapoistumisen kirjaaminen järjestelmään

Järjestelmään on tarkoitus kirjata automaattisesti jäsenvaltiossa lyhytaikaisesti oleskelevan kolmannen maan kansalaisen maahantulon ja maastapoistumisen ajankohta ja -paikka riippumatta siitä, vaaditaanko henkilöltä viisumia. Järjestelmä voisi hyödyntää samaa teknistä alustaa kuin Schengenin tietojärjestelmä ja viisumitietojärjestelmä (VIS). Näin voitaisiin paitsi tunnistaa oleskeluajan laittomasti ylittäneet henkilöt myös saada tilastotietoja matkustajamääristä. Järjestelmä voitaisiin ottaa käyttöön samaan aikaan kuin viisumitietojärjestelmä, jotta voidaan hyödyntää siinä olevia tietoja. Viisumivapauden piiriin kuuluvien kolmansien maiden kansalaisten olisi kirjautettava biometriset tietonsa järjestelmään saapuessaan ensimmäistä kertaa EU:n jäsenvaltioon.

Sähköinen matkustuslupajärjestelmä

Tässä järjestelmässä voitaisiin ennen EU:n jäsenvaltioon suuntautuvan matkan alkamista tarkistaa, että ne kolmansien maiden kansalaiset, joilta ei vaadita viisumia, täyttävät maahantulon edellytykset. Järjestelmään syötetään sähköisessä hakemuksessa annetut tiedot. Näiden tietojen avulla matkustaja voidaan tunnistaa, ja samalla tarkistetaan passiin ja matkaan liittyvät tiedot. Komissio aikoo tehdä järjestelmän toteuttamiskelpoisuudesta tutkimuksen vuonna 2008. Komissio laatii vuonna 2009 tutkimuksesta raportin Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Taustaa

Tämä tiedonanto on osa EU:n ulkorajojen valvontasuunnitelmaa, jonka neuvosto hyväksyi 13.6.2002. Valvontasuunnitelma puolestaan perustuu komission 7.5.2002 antamaan tiedonantoon. Tiedonannossa pyritään ottamaan käyttöön uusia välineitä, joilla toteutetaan yhdennetyn rajavalvonnan strategiaa.

Viimeisin päivitys 18.03.2008