Euroopan rajavalvontajärjestelmä (Eurosur)

Komissio ehdottaa kolmivaiheisen yhteisen teknisen kehyksen määrittämistä Euroopan rajavalvontajärjestelmän (Eurosur) käyttöönottamiseksi. Järjestelmän tavoitteena on tukea jäsenvaltioita niiden pyrkimyksissä rajoittaa EU:n alueelle laittomasti tulevien EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten määrää lisäämällä jäsenvaltioiden tietämystä ulkorajoillaan vallitsevasta tilanteesta ja vahvistamalla tiedotus- ja rajavalvontaviranomaisten kykyä reagoida siihen.

ASIAKIRJA

Komission 13 päivänä helmikuuta 2008 antama tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle - Euroopan rajavalvontajärjestelmän (Eurosur) luomisesta [KOM(2008) 68 lopullinen - Ei julkaistu EUVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Tiedonannossa pohditaan, miten voitaisiin perustaa Euroopan rajavalvontajärjestelmä (Eurosur), jonka toiminta keskittyisi aluksi EU:n eteläisille ja itäisille ulkorajoille. Tiedonannossa esitetään jäsenvaltioille etenemissuunnitelma tällaisen "järjestelmien järjestelmän" luomiseksi lähivuosina. Tarkoituksena on kehittää rajavalvontaa, jotta voidaan toteuttaa seuraavat tavoitteet:

• vähennetään EU:n alueelle huomaamatta tulevien laittomien maahanmuuttajien määrää
• vähennetään laittomien maahanmuuttajien kuolemantapauksia pelastamalla enemmän ihmisiä merellä
• lisätään EU:n sisäistä turvallisuutta torjumalla rajat ylittävää rikollisuutta

Euroopan rajavalvontajärjestelmällä (Eurosur) voidaan auttaa jäsenvaltioita saamaan täydelliset tiedot tilanteesta ulkorajoillaan. Tilannetietoisuudella mitataan sitä, kuinka viranomaiset pystyvät havaitsemaan rajat ylittävää liikehdintää ja perustelemaan valvontatoimenpiteet. Sen avulla voidaan myös lisätä lainvalvontaviranomaisten kykyä reagoida. Reaktiokyvyllä mitataan sitä, kuinka paljon aikaa kuluu ennen kuin rajanylitysliikennettä päästään valvomaan ja ennen kuin epätavalliseen tilanteeseen pystytään reagoimaan asianmukaisella tavalla.

Eurosurin tulisi tarjota yhteinen tekninen kehys, jonka avulla voidaan tehostaa päivittäistä yhteistyötä ja tietojenvaihtoa jäsenvaltioiden viranomaisten välillä ja helpottaa uusimman teknologian käyttöä rajavalvonnassa. Keskeisenä toimintatavoitteena tulisi olla tietojen vaihtaminen (henkilötietoja lukuun ottamatta) nykyisten kansallisten ja EU:n järjestelmien kesken.

Eurosur voitaisiin perustaa kolmen rinnakkain etenevän vaiheen kautta:

VAIHE 1: Tässä vaiheessa yhdistetään ja järkeistetään jäsenvaltioiden nykyisiä valvontajärjestelmiä ja -mekanismeja.

EU:n ulkorajarahastosta saatavien varojen avulla olisi päivitettävä ja laajennettava kansallisia rajavalvontajärjestelmiä ja perustettava rajavalvonnan kansallisia koordinaatiokeskuksia EU:n eteläisillä ja itäisillä ulkorajoilla sijaitseviin jäsenvaltioihin.

Olisi perustettava suojattu tietoliikenneverkko, jotta voidaan vaihtaa tietoja jäsenvaltioissa olevien keskusten sekä rajaturvallisuusvirasto Frontexin välillä.

Lisäksi olisi selvitettävä, miten eräille EU:n naapurissa sijaitseville kolmansille maille voitaisiin antaa taloudellista ja logistista tukea rajavalvontaan liittyvän operatiivisen yhteistyön kehittämiseksi.

VAIHE 2: Tässä vaiheessa tavoitteena on hyödyntää paremmin EU:n rajavalvontavälineitä.

EU:n tutkimus- ja kehittämisohjelmien avulla parannetaan valvontavälineiden ja -anturien (kuten satelliittien ja miehittämättömien ilma-alusten) teknistä suorituskykyä.

Valvontavälineiden yhteiskäytön avulla jäsenvaltioiden viranomaiset voisivat myös saada valvontatietoja ulkorajoistaan ja niitä välittömästi edeltäviltä alueilta nykyistä useammin ja luotettavammin.

Tiedustelun avulla voitaisiin laatia yhteinen käsitys tilanteesta ennen rajan ylitystä yhdistämällä tiedustelutiedot ja valvontavälineillä saadut tiedot.

VAIHE 3: Tässä vaiheessa tavoitteena on yhteisen tietojenvaihtoympäristön perustaminen EU:n merialuetta varten.

Tämä tapahtuu yhdistämällä laajemmaksi verkostoksi kaikki nykyiset järjestelmät, jotka seuraavat liikennettä jäsenvaltioiden oikeudenkäyttövaltaan kuuluvilla merialueilla sekä niihin liittyvällä aavalla merellä ja ilmoittavat näistä havainnoista. Näin rajavalvontaviranomaiset voisivat hyötyä järjestelmien yhteiskäytöstä.

Kun otetaan huomioon nykyiset maahanmuuttopaineet, yhdennetyn verkoston toiminta olisi alkuvaiheessa keskitettävä Välimerelle, eteläiselle Atlantin valtamerelle (Kanarian saaret) ja Mustallemerelle. Päätavoitteena tulisi olla sisäisen turvallisuuden parantaminen siten, että luodaan yhteyksiä rajavalvontaviranomaisten ja turvallisuuskysymyksistä merialueilla vastaavien muiden viranomaisten välille.

Myöhemmin tätä ilmoitus- ja valvontajärjestelmien yhdennettyä verkostoa voitaisiin laajentaa EU:n kaikille merialueille, ja se voisi kattaa rajavalvontaan liittyvien näkökohtien ohella myös muut merialueisiin liittyvät toimet kuten meriturvallisuuden, meriympäristön suojelun, kalastuksen valvonnan ja lainvalvontatoimet yleensä.

Ensimmäisen ja toisen vaiheen toimet koskisivat sekä meri- että maaulkorajoja, kun taas kolmannessa vaiheessa keskityttäisiin ainoastaan merialueisiin. Tässä tiedonannossa esitetyt meriulkorajojen valvontaa koskevat seikat ovat osa laajempaa kehystä, jota on hahmoteltu Euroopan unionin yhdennettyä meripolitiikkaa koskevassa asiakirjassa.

Toteutuessaan Eurosur olisi merkittävä askel kohti yhteisen eurooppalaisen yhdennetyn rajavalvontajärjestelmän luomista asteittain. Kun toteutetaan tässä tiedonannossa kuvattuja toimenpiteitä, ulkorajarahaston olisi oltava pääasiallinen yhteisvastuumekanismi, jonka avulla taloudellinen vastuu jaetaan jäsenvaltioiden kesken Euroopan unionissa.

Viimeisin päivitys 14.03.2008