Euroopan unionista tehty sopimus – EU:hun liittyminen

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJOISTA:

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 49 artikla

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artikla

EUROOPAN UNIONISTA TEHDYN SOPIMUKSEN 49 ARTIKLAN JA 2 ARTIKLAN TARKOITUS

• Sopimuksen 49 artikla muodostaa oikeusperustan Euroopan valtion liittymiselle EU:hun.
• Sopimuksen 2 artiklassa vahvistetaan EU:n perustana olevat arvot.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Osallistuminen

Hakijamaan on

• oltava Euroopan valtio
• kunnioitettava Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artiklassa vahvistettuja arvoja ja sitouduttava niihin. Nämä arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio, ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina, sekä moniarvoisen yhteiskunnan ja syrjimättömyyden, suvaitsevaisuuden, oikeudenmukaisuuden, yhteisvastuun sekä naisten ja miesten tasa-arvon kunnioittaminen.

Hakijamaan on täytettävä myös EU:n jäsenyysedellytykset. Näitä kutsutaan yleisesti Kööpenhaminan arviointiperusteiksi, sillä ne määritettiin kesäkuussa 1993 Kööpenhaminassa kokoontuneessa Eurooppa-neuvostossa. Arviointiperusteet ovat seuraavat:

• vakaat instituutiot, jotka takaavat demokratian, oikeusvaltion, ihmisoikeudet sekä vähemmistöjen kunnioittamisen ja suojelun
• toimiva markkinatalous ja kyky selviytyä kilpailupaineista ja markkinavoimista EU:ssa
• kyky täyttää ja panna tehokkaasti täytäntöön jäsenyydestä seuraavat velvoitteet, muun muassa poliittiset sekä talous- ja rahaliittoa koskevat tavoitteet.

Madridissa joulukuussa 1995 kokoontunut Eurooppa-neuvosto lisäsi, että ehdokasmaan on voitava soveltaa EU:n lainsäädäntöä ja varmistaa, että osaksi kansallista lainsäädäntöä saatettua EU:n lainsäädäntöä pannaan tehokkaasti täytäntöön asianmukaisten hallinto- ja oikeuslaitosrakenteiden avulla.

EU:lla on oikeus päättää, milloin ehdokasmaa on täyttänyt jäsenyysedellytykset. EU:n on myös itse kyettävä vastaanottamaan uusia jäseniä.

Menettely

• 1.

  Hakemus

  SEU-sopimuksen 2 artiklan vaatimukset täyttävä maa toimittaa virallisen hakemuksen Euroopan unionin neuvostolle. Neuvosto ilmoittaa hakemuksesta Euroopan parlamentille, komissiolle ja kansallisille parlamenteille.

• 2.

  Euroopan komission lausunto

  Euroopan komissio antaa neuvoston pyynnöstä lausunnon kyseisen maan EU-jäsenyyshakemuksesta.

• 3.

  Ehdokasmaan asema

  Kun komissio on antanut lausunnon ja Eurooppa-neuvosto hyväksyntänsä, neuvosto päättää ehdokasmaan aseman myöntämisestä. Päätöksen on perustuttava yksimielisyyteen.

• 4.

  Jäsenyysneuvottelut

  Neuvottelut aloitetaan, kun neuvosto on tehnyt asiasta yksimielisen päätöksen.

  Neuvotteluja käydään EU-maiden hallitusten ja ehdokasmaan hallituksen välisissä kokouksissa. Unionin säännöstö (EU:n lainsäädäntö) jaetaan politiikanaloihin neuvottelujen tehokasta järjestämistä varten. (Tällä hetkellä 35 politiikanalaa tai ”lukua”.)

  Neuvosto voi asettaa avaamis- tai sulkemisedellytyksiä kaikkiin lukuihin tai välitavoitteita tiettyihin lukuihin. Päätös edellytysten asettamisesta perustuu lainsäädäntöanalyysiin, joka laaditaan yksittäisten lukujen analyyttisen tarkastelun perusteella. Luku voidaan sulkea toistaiseksi vain, kun ehdokasmaa osoittaa panneensa jo täytäntöön tiettyyn lukuun liittyvän unionin säännöstön – tai panevansa sen täytäntöön liittymispäivään mennessä – ja täyttäneensä mahdollisesti asetetut edellytykset.

  Liittymistä valmistelevassa vaiheessa komissio arvioi ehdokasmaan toimenpiteitä unionin säännöstön täytäntöönpanemiseksi. Se myös avustaa ehdokasmaita tässä prosessissa muun muassa TAIEX-ohjelman kaltaisilla liittymistä valmistelevilla rahoitusvälineillä.

  Siirtymäjärjestelyt – sopimuspuolet keskustelevat myös siitä, voidaanko (ja miten) tiettyjä sääntöjä ottaa käyttöön asteittain, jotta liittymisneuvotteluja käyvällä maalla tai EU:n jäsenvaltioilla (mailla) olisi riittävästi aikaa mukautua niihin. Tästä keskustellaan pääasiassa neuvottelujen loppuvaiheessa.

  Komissio pitää neuvoston ja Euroopan parlamentin ajan tasalla koko prosessin ajan erityisesti antamalla vuotuisia laajentumispaketteja, jotka koostuvat horisontaalisesta strategia-asiakirjasta, joka annetaan laajenemispolitiikkaa koskevan tiedonannon ja maakohtaisten kertomusten muodossa. Euroopan parlamentti keskustelee näistä asiakirjoista ja antaa huomautuksensa täysistunnossa hyväksytyissä päätöslauselmissa. Myös ehdokasmaat laativat vuosittain kansallisia ohjelmia, joissa ne arvioivat omaa edistymistään unionin säännöstön eri lukujen täytäntöönpanossa.

• 5.

  Liittyminen

  Kun jäsenyysneuvottelut on saatettu päätökseen paketin kaikkien lukujen lopullisen sulkemisen jälkeen, EU:n jäsenvaltiot (maat) laativat ja viimeistelevät liittymissopimuksen laatimista käsittelevässä kokouksessa. Neuvoston on hyväksyttävä liittyminen yksimielisesti, ja myös Euroopan parlamentin on annettava sille hyväksyntänsä. Tämän jälkeen kukin EU:n jäsenvaltio ja liittymisneuvotteluja käyvä maa allekirjoittavat sopimuksen. Ennen kuin liittymissopimus tulee voimaan, kunkin EU:n jäsenvaltion ja liittymisneuvotteluja käyvän maan on ratifioitava sopimus valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti.

TAUSTAA

Lisätietoja:

• Jäsenyysedellytykset (Euroopan komissio)
• Matka kohti jäsenyyttä (Euroopan komissio)

ASIAKIRJAT

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen konsolidoitu toisinto – IV osasto – Loppumääräykset – 49 artikla (aiempi SEU-sopimuksen 49 artikla) (EUVL C 202, 7.6.2016, s. 43)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen konsolidoitu toisinto – I osasto – Yhteiset määräykset – 2 artikla (EUVL C 202, 7.6.2016, s. 17)

Viimeisin päivitys: 17.01.2020