Euroopan unionin oikeuslähteet

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJOISTA:

EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHDYN SOPIMUKSEN 216 JA 288 ARTIKLAN SEKÄ EUROOPAN UNIONISTA TEHDYN SOPIMUKSEN 6 ARTIKLAN TARKOITUS

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 216 artiklassa määrätään ehdoista, joiden mukaisesti Euroopan unioni (EU) voi tehdä sopimuksia EU:n ulkopuolisten maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa.
SEUT:n 288 artiklassa määritetään erityyppiset säädökset, joita EU voi hyväksyä.
Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 6 artiklan 3 kohdassa todetaan, että perusoikeudet ovat EU:n oikeuden yleisiä periaatteita.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

EU:n oikeuslähteitä on kolme: primaarilainsäädäntö, EU:n oikeuden yleiset periaatteet ja johdettu oikeus (eritelty normihierarkiassa).

Primaarilainsäädäntö

Primaarilainsäädännön tärkeimmät lähteet ovat EU:n perustamissopimukset: SEU, SEUT ja sopimus Euroopan atomienergiayhteisöstä (Euratom). Näissä sopimuksissa vahvistetaan EU:n ja sen jäsenmaiden välinen toimivallan jako sekä kuvataan EU:n toimielinten toimivaltuudet. Niissä määritetään siten oikeudellinen kehys, jonka puitteissa EU:n toimielimet työskentelevät toteuttaessaan politiikkoja.
Primaarilainsäädäntöön sisältyvät myös
- EU:ta koskevat muutossopimukset
- perustamissopimuksiin ja muutossopimuksiin liitetyt pöytäkirjat
- EU:hun liittyneiden maiden liittymissopimukset
- perusoikeuskirja (Lissabonin sopimuksen astuttua voimaan joulukuussa 2009).

Yleiset oikeusperiaatteet

Nämä voivat olla Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä kehitettyjä kirjoittamattomia oikeuslähteitä.
EU:n yleiset oikeusperiaatteet voivat myös olla tulosta jäsenmaiden yhteisistä valtiosääntöperinteistä. Perussopimuksissa nimenomaisesti nimetään perusoikeudet, jotka taataan Euroopan ihmisoikeussopimuksella, EU:n oikeuden yleisiksi periaatteiksi.

Johdettu oikeus

Johdettu oikeus koostuu säädöksistä, jotka voidaan jakaa kahteen ryhmään:

SEUT:n 288 artiklassa luetellut säädökset, joita ovat asetukset, direktiivit, päätökset, lausunnot ja suositukset,
säädökset, joita ei luetella SEUT:n 288 artiklassa: ei-normatiiviset säädökset, kuten toimielinten työjärjestykset ja toimielinten väliset sopimukset.

EU:n ulkopuolisten maiden tai kansainvälisten järjestöjen kanssa tehdyt kansainväliset sopimukset ovat myös keskeinen osa EU:n oikeutta. Ne on erotettu primaarilainsäädännöstä ja johdetusta oikeudesta. Unionin tuomioistuimen asiassa Meryem Demirel vastaan Stadt Schwäbisch Gmünd antaman tuomion (asia 12/86) mukaan niillä voi olla suora vaikutus, ja niiden oikeudellinen arvo on suurempi kuin johdetun oikeuden, jonka on näin ollen oltava niiden mukainen. Niiden säännöillä on suora vaikutus, jos ne sisältävät selkeän ja täsmällisen velvoitteen, joka ei edellytä minkään myöhemmän toimenpiteen hyväksymistä.

Muut EU:n oikeuslähteet

Näitä ovat:

unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö,
kansainvälinen oikeus, jota unionin tuomioistuin hyödyntää usein oikeuskäytännössään. Unionin tuomioistuin viittaa kirjoitettuun oikeuteen ja tapaoikeuteen.

ASIAKIRJAT

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen konsolidoitu toisinto – Viides osa – Unionin ulkoinen toiminta – V osasto – Kansainväliset sopimukset – 216 artikla (EUVL C 202, 7.6.2016, s. 144)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen konsolidoitu toisinto – Kuudes osa – Toimielinjärjestelmää ja varainhoitoa koskevat määräykset – I osasto – Institutionaaliset määräykset – 2 luku – Unionin säädökset, hyväksymismenettelyt ja muita määräyksiä – 1 jakso – Unionin säädökset – 288 artikla (aiempi EY-sopimuksen 249 artikla) (EUVL C 202, 7.6.2016, s. 171)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen konsolidoitu toisinto – I osasto – Yhteiset määräykset – 6 artikla (aiempi SEU-sopimuksen 6 artikla) (EUVL C 202, 7.6.2016, s. 19)

Viimeisin päivitys: 21.04.2022