Komissio on tehnyt useita aloitteita, joiden tavoitteena on vahvistaa perusoikeuksien suojaa eurooppalaisen rikosoikeuden alalla. Käsiteltävänä olevan puitepäätösehdotuksen tavoitteena on sallia rikoksesta epäiltyjen muiden EU:n jäsenvaltioiden kansalaisten valvottu kotiinpaluu kotijäsenvaltioonsa tullakseen tuomituksi siellä sen sijaan, että heitä pidetään tarpeettomasti tutkintavankeudessa siinä jäsenvaltiossa, jossa väitetty rikos on tehty. Tällä uudella lainsäädäntövälineellä, eurooppalaisella valvontamääräyksellä, voidaan tunnustaa vastavuoroisesti esitutkintaan liittyvät valvontatoimet.

Eurooppalaisesta valvontamääräyksestä Euroopan unionin jäsenvaltioiden välisissä esitutkintamenettelyissä 29. elokuuta 2006 annettu neuvoston puitepäätöstä koskeva ehdotus [KOM(2006) 468 lopullinen - ei julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä].

Henkilöillä on oikeus liikkua vapaasti vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvalla alueella. Kyseisen periaatteen pohjalta komissio ehdottaa eurooppalaisen valvontamääräyksen luomista.

Kyseessä on jäsenvaltion toimivaltaisen oikeusviranomaisen päätös, jonka tarkoituksena on, että rikoksesta epäilty henkilö, joka ei asu kyseisessä jäsenvaltiossa, voidaan palauttaa kotijäsenvaltioonsa sillä ehdolla, että hän noudattaa valvontatoimia. Tavoitteena on varmistaa asianmukainen oikeuskäsittely ja erityisesti se, että epäilty osallistuu oikeudenkäyntiin määräyksen antaneessa jäsenvaltiossa.

Tämä puitepäätös on osa vastavuoroista tunnustamista rikosasioissa koskevaa ohjelmaa. Eräitä vastavuoroiseen tunnustamiseen liittyviä näkökohtia, mm. esitutkintaan liittyviä valvontatoimia, ei ole toistaiseksi käsitelty. Komissio arvioi, että kyseinen toimi koskisi noin 8 000 henkilöä.

Esitutkintaan liittyviä valvontatoimia ei ole yhdenmukaistettu yhteisön tasolla. Tällä hetkellä on olemassa riski siitä, että epäiltyjä kohdellaan eri tavoin sen mukaan, asuvatko he oikeudenkäyntivaltiossa vai eivät. Yleensä ottaen on selkeästi olemassa riski siitä, että näihin kahteen ryhmään (asukkaat ja ulkomaalaiset) kuuluvia epäiltyjä kohdellaan eriarvoisesti. Neuvosto pitää tätä myös esteenä henkilöiden vapaalle liikkuvuudelle Euroopan unionissa.

Tutkintavankeuteen asettamisen syynä on pääasiassa se, että epäillyillä ei ole sosiaalisia siteitä maahan, jossa heitä syytetään rikoksesta. Määräyksen antavat tuomioistuimet katsovat pakenemista, rikoksenuusimista ja todisteiden hävittämistä koskevien vaarojen olevan heidän kohdallaan suurempia.

Näistä vapaudenmenetyksen sisältävistä toimista aiheutuu kustannuksia epäillylle, mutta tutkintavankeus aiheuttaa kustannuksia myös asianomaisille viranomaisille. Ne osaltaan lisäävät myös vankiloiden ylikuormitusta.

Puitepäätösehdotus koskee eurooppalaisen valvontamääräyksen soveltamista. Sen tarkoituksena on, että epäiltyyn voidaan soveltaa esitutkintaan liittyvää valvontatointa hänen omassa asuinpaikassaan, mikä edellyttää valvontatoimien vastavuoroista tunnustamista.

Epäilty voi vaatia eurooppalaisen valvontamääräyksen antamista, mutta hänellä ei tarkkaan ottaen ole varsinaisesti oikeutta sen saamiseen. Neuvoston tarkoituksena ei ole velvoittaa oikeusviranomaisia antamaan eurooppalaista valvontamääräystä. Oikeusviranomaisella on mahdollisuus antaa määräys.

Eurooppalainen valvontamääräys ei ole pelkästään tutkintavankeuden vaihtoehto. Se voidaan antaa myös silloin kun kyseessä on rikos, jonka yhteydessä voidaan määrätä ainoastaan tutkintavankeutta lievempiä pakkokeinoja (esim. matkustuskielto) eli rangaistuskynnys voi olla alempi kuin tutkintavankeuden määräämisen yhteydessä.

Ehdotuksen mukaan voidaan viime kädessä käyttää pakkotointa, jonka mukaan viimeistään kolmen päivän kuluttua pidätyksestä voidaan rikoksesta epäilty, joka kieltäytyy yhteistyöstä, lähettää siihen jäsenvaltioon, jossa oikeudenkäynti suoritetaan. Epäillyllä on oikeus esittää kantansa määräyksen antavalle viranomaiselle ennen määräyksen antamista. Tämän vaatimuksen toteuttamisessa voidaan hyödyntää videoneuvottelua määräyksen antavan ja sen täytäntöönpanosta vastaavan valtion välillä.

Erään kyseistä aloitetta koskevan vaikutustenarvioinnin mukaan tällä menettelyllä oikeus vapauteen ja syyttömyysolettama toteutuisivat kaikkialla EU:ssa, ja se alentaisi lisäksi tutkintavankeudesta aiheutuvia kustannuksia.

Etenkin tämän kuulemisprosessin ja vaikutustenarvioinnin perusteella komissio hyväksyi neuvoston ehdotuksen 13. joulukuuta 2006.

Viitteet ja menettely

Ehdotus	Euroopan unionin virallinen lehti	Menettely
KOM(2006) 468	-	Kuuleminen CNS/2006/0158