Kehitysyhteistyön rahoitusväline (2007–2013)

Kehitysyhteistyön rahoitusvälineellä parannetaan EU:n kehitysyhteistyön puitteita yhdistämällä lukuisat maantieteelliset ja aihekohtaiset välineet yhdeksi ainoaksi välineeksi.

SÄÄDÖS

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1905/2006 annettu 18 päivänä joulukuuta 2006 kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisest [ks. muutosasiakirjat].

TIIVISTELMÄ

Asetuksella perustetulla kehitysyhteistyön rahoitusvälineellä korvataan ajan mittaan eri tarpeisiin luodut maantieteelliset ja aihekohtaiset välineet. Uudella välineellä pyritään parantamaan kehitysapua.

Euroopan unioni rahoittaa uudella välineellä toimenpiteitä, joilla tuetaan maantieteellistä yhteistyötä sellaisten kehitysmaiden kanssa, jotka ovat Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) kehitysapukomitean (Development Assistance Committee, DAC) edunsaajaluettelossa. Maat on lueteltu asetuksen liitteessä I.

Asetuksessa korostetaan, että unionin kehitysyhteistyöpolitiikan pohjana ovat vuosituhannen kehitystavoitteet ja että Euroopan unionin kehitysyhteistyön yleiset puitteet määritellään julkilausumassa "Eurooppalainen konsensus". Lisäksi asetuksessa vahvistetaan EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan tavoitteiksi köyhyyden vähentäminen, kestävä taloudellinen ja sosiaalinen kehitys sekä kehitysmaiden tasapainoinen ja vähittäinen yhdentyminen maailmantalouteen.

Väline

Asetuksessa todetaan, että unionin apu toteutetaan maantieteellisten ja aihekohtaisten ohjelmien avulla sekä liitännäistoimenpiteitä koskevan ohjelman avulla, jota sovelletaan sokeripöytäkirjan allekirjoittaneisiin Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioihin (AKT-valtiot).

Maantieteelliset ohjelmat kattavat yhteistyön maantieteellisesti määriteltyjen kumppanimaiden ja -alueiden kanssa. Ne koskevat seuraavia viittä aluetta: Latinalainen Amerikka, Aasia, Keski-Aasia, Lähi-itä ja Etelä-Afrikka. Unionin näille maille antama apu sisältää seuraaviin yhteistyöaloihin kuuluvia toimia:

• tuetaan köyhyyden torjumiseen ja vuosituhannen kehitystavoitteisiin pyrkivien politiikkojen täytäntöönpanoa
• huolehditaan väestön keskeisistä tarpeista ja kiinnitetään ensisijaisesti huomiota peruskoulutukseen ja terveyteen
• edistetään sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja työllisyyttä
• edistetään hyvää hallintotapaa, demokratiaa ja ihmisoikeuksia ja tuetaan institutionaalisia uudistuksia
• tuetaan kumppanimaita ja -alueita kaupan ja alueellisen yhdentymisen alalla
• edistetään kestävää kehitystä ympäristönsuojelun ja luonnonvarojen kestävän hoidon avulla
• tuetaan kestävää ja kokonaisvaltaista vesivarojen hallintaa sekä edistetään kestävien energiatekniikoiden käyttöä
• annetaan apua kriisin jälkeisissä tilanteissa ja epävakaissa valtioissa.

Toteutettavat toimet riippuvat kunkin maan erityistarpeista, ja täytäntöönpanon yhteydessä on otettava huomioon kulloinenkin tilanne Latinalaisessa Amerikassa, Aasiassa, Lähi-idässä tai Etelä-Afrikassa.

Aihekohtaiset ohjelmat täydentävät maantieteellisiä ohjelmia. Ne kattavat jonkin tietyn aiheen tai alan, joka koskee maantieteellisesti määrittelemätöntä kumppanimaiden ryhmää, tai yhteistyötoimia, jotka koskevat eri kumppanialueita ja kumppanimaiden ryhmiä, tai maantieteellisesti yksilöimätöntä kansainvälistä toimintaa. Toisin sanoen aihekohtaisten ohjelmien soveltamisala on laajempi kuin maantieteellisen yhteistyön, sillä aihekohtaiset ohjelmat eivät kata pelkästään niitä maita, jotka voivat saada tukea maantieteelliseen yhteistyöhön kehitysyhteistyön välineestä, vaan myös sellaiset maat ja alueet, jotka voivat saada tukea Euroopan kehitysrahastosta (EKR) sekä asetuksen (EY) N:o 1638/2006 nojalla.

Asetuksessa mainitaan viisi aihekohtaista ohjelmaa, jotka käsittelevät seuraavia asioita:

• investointi ihmisiin
• ympäristö ja luonnonvarojen kestävä hoito
• valtiosta riippumattomat toimijat ja paikallisviranomaiset
• elintarviketurvan parantaminen
• yhteistyö muuttoliike- ja turvapaikka-asioissa.

Asetuksella perustetaan myös liitännäistoimenpiteitä koskeva ohjelma, jota sovelletaan sokeripöytäkirjan allekirjoittaneisiin 18 AKT-valtioon (jotka on lueteltu asetuksen liitteessä III). Toimenpiteillä pyritään tukemaan kyseisten valtioiden sopeutumista sokerimarkkinoilla vallitsevaan uuteen tilanteeseen, joka aiheutuu sokerin yhteisen markkinajärjestelyn uudistuksesta.

Hallinnointi ja täytäntöönpano

Komissio laatii maantieteellisiä ohjelmia koskevat strategia-asiakirjat ja monivuotiset maa-/alueohjelmat sekä hyväksyy vuotuiset toimintaohjelmat kutakin kumppanimaata ja -aluetta varten. Komissio laatii myös aihekohtaisia ohjelmia koskevat strategia-asiakirjat ja hyväksyy vuotuiset toimintaohjelmat.

Komissio määrittää kunkin maantieteellisen ohjelman ohjeelliset monivuotiset määrärahat ottaen huomioon eri ohjelmien ominaispiirteet sekä niiden maiden tai alueiden erityisvaikeudet, joissa vallitsee kriisi- tai konfliktitilanne tai jotka ovat katastrofialttiita.

Komissio voi myös osoittaa erillisen määrärahan Euroopan unionin syrjäisimpien alueiden ja EU:n lähialueilla sijaitsevien kumppanimaiden ja -alueiden yhteistyön lujittamista varten. Jos tapahtuu luonnonmullistuksia tai puhkeaa kriisejä, joita ei voida rahoittaa asetuksen (EY) N:o 1717/2006 tai asetuksen (EY) N:o 1257/96 nojalla, komissio voi lisäksi päättää strategia-asiakirjoihin ja monivuotisiin tavoiteohjelmiin kuulumattomista erityistoimenpiteistä.

Rahoitusta voidaan myöntää muun muassa seuraaville edunsaajille:

• kumppanimaat ja -alueet sekä niiden toimielimet
• kumppanimaiden hajautetut yksiköt, kuten kunnat, maakunnat, departementit ja alueet
• kumppanimaan tai -alueen sekä EU:n perustamat yhteiselimet
• kansainväliset organisaatiot
• Euroopan unionin virastot
• eräät jäsenvaltioiden, kumppanimaiden ja -alueiden tai muiden EU:n ulkopuolisten valtioiden yksiköt tai laitokset, jos ne edistävät tämän asetuksen tavoitteita.

Euroopan unioni voi rahoittaa tämän asetuksen nojalla muun muassa hankkeita ja ohjelmia sekä suorittaa maksuosuuksia kumppanimaiden ja -alueiden kansallisiin rahastoihin, joilla edistetään yhteisrahoitusta useiden avunantajien kanssa, tai yhden tai useamman muun avunantajan perustamiin rahastoihin, joilla toteutetaan yhteisiä hankkeita. Lisäksi unioni voi rahoittaa kummiohjelmia, antaa korkotukea etenkin ympäristöasioihin liittyville lainoille tai myöntää velkahelpotuksia kansainvälisesti sovittujen velkahelpotusohjelmien puitteissa.

Toimenpiteet voidaan rahoittaa yhdessä jäsenvaltioiden ja niiden alue- ja paikallisviranomaisten, muiden avunantajavaltioiden, kansainvälisten organisaatioiden, yhtiöiden, yritysten sekä muiden yksityisten talouden alan organisaatioiden ja toimijoiden, muiden valtioista riippumattomien toimijoiden sekä varoja vastaanottavien kumppanimaiden kanssa.

Asetuksen toteuttamiseen varattu kokonaisrahoitus vuosiksi 2007–2013 on 16,897 miljardia euroa. Tästä summasta 10,057 miljardia euroa on tarkoitettu maantieteellisille ohjelmille, 5,596 miljardia euroa aihekohtaisille ohjelmille ja 1,244 miljardia euroa sokeripöytäkirjan allekirjoittaneille AKT-valtioille.

Komissio valvoo ja arvioi ohjelmien täytäntöönpanoa. Se toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittain kertomuksen, jossa arvioidaan asetuksen täytäntöönpanon edistymistä.

Komissiota avustaa komitea.

Komissio esittää viimeistään 31. joulukuuta 2010 kertomuksen, jossa arvioidaan asetuksen täytäntöönpanoa ensimmäisten kolmen vuoden aikana, sekä tekee tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen asetuksen muuttamiseksi.

Asetuksen 39 artiklan mukaan asetuksella kumotaan asetukset

• EU:n ulkoisen avun saatavuudesta
• sukupuolten tasa-arvon edistämisestä kehitysyhteistyössä
• AENEAS-ohjelmasta
• köyhyyteen liittyvien sairauksien torjumisesta kehitysmaissa
• lisääntymis- ja seksuaaliterveydestä ja lisääntymistä ja seksuaalisuutta koskevista oikeuksista kehitysmaissa
• kotiseudultaan siirtymään joutuneiden väestöryhmien avustamisesta Aasian ja Latinalaisen Amerikan kehitysmaissa
• kehitysmaissa olevien trooppisten ja muiden metsien säilyttämisestä ja kestävästä hoidosta
• ympäristöulottuvuuden sisällyttämisestä täysimääräisesti kehitysprosessiin
• kehitysyhteistyöstä Etelä-Afrikan kanssa
• hajautetusta yhteistyöstä
• yhteisrahoituksesta eurooppalaisten valtioista riippumattomien kehitysyhteistyöjärjestöjen kanssa
• ruoka-apupolitiikasta ja ruoka-avun hallinnosta
• rahoitusavusta ja teknisestä avusta Aasian ja Latinalaisen Amerikan kehitysmaille sekä taloudellisesta yhteistyöstä näiden maiden kanssa.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (EU) N:o …/…, tehty 17 päivänä maaliskuuta 2010, kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1905/2006 muuttamisesta [KOM(2010) 102 lopullinen – ei julkaistu EUVL:ssä]. Euroopan unioni (EU) aikoo tukea Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden (AKT‑valtiot) perinteisten banaanintoimittajien sopeutumista niiden Eurooppaan suuntautuvaa vientiä koskevan järjestelmän vapauttamiseen. Näin ollen liitännäistoimenpiteiden toteuttaminen on välttämätöntä tietyn ajanjakson ajan sen etuuskohtelujärjestelyn päättyessä, jonka piiriin näiden maiden banaanintoimittajat aiemmin kuuluivat.

EU:n toteuttamien liitännäistoimenpiteiden avulla on voitava

• parantaa perinteisen banaanintuotantoalan kilpailukykyä
• edistää talouden monipuolistamista kehittämällä uusia toimialoja
• ottaa huomioon alan vapauttamisen kokonaisvaikutukset, jotka liittyvät muun muassa makrotaloudelliseen vakauteen, työllisyyteen, sosiaalipalveluihin ja maankäyttöön.

Liitännäistoimenpiteet on toteutettava kehitysyhteistyön rahoitusvälineen kautta. Yhteispäätösmenettely: (COD 2010/0059)

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi, tehty 21 päivänä huhtikuuta 2009, kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1905/2006 muuttamisesta sekä demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä koskevasta rahoitusvälineestä annetun asetuksen (EY) N:o 1889/2006 muuttamisesta [KOM(2009) 194 lopullinen – ei julkaistu EUVL:ssä].

Määrättyihin kustannuksiin ei nykyisin saa rahoitusta kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä. Saattaa kuitenkin olla tarpeen ottaa huomioon verot, maksut ja erilaiset saatavat, joita ohjelmista ja hankkeista koituu osallistujien maksettaviksi. Toisinaan avunsaajamaissa ei ole lainkaan poikkeusjärjestelyjä ja näiden maiden verotussäädösten kehittäminen on kesken. Asetus on siis muotoiltava riittävän joustavasti tätä tilannetta silmällä pitäen.

Yhteispäätösmenettely: (2009/0060/COD)

Viimeisin päivitys 20.10.2010