Toimenpiteet klassisen sikaruton torjumiseksi

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

Direktiivi 2001/89/EY – toimenpiteet klassisen sikaruton torjumiseksi ja hävittämiseksi

DIREKTIIVIN TARKOITUS

Direktiivillä pyritään ottamaan käyttöön toimenpiteitä klassisen sikaruton torjumiseksi ja hävittämiseksi. Kyseessä on sikoihin erittäin helposti tarttuva kuolemaan johtava tauti, joten sen torjuminen perustuu taudin nopeaan havaitsemiseen, eläinten eristämiseen ja teurastuksiin.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

EU-maiden on huolehdittava siitä, että epäillyt ja vahvistetut klassisen sikaruton tautitapaukset ilmoitetaan toimivaltaisille kansallisille viranomaisille ja että tapaukset tutkitaan.

Epäillyt tautitapaukset

Epäiltäessä taudin puhkeamista tutkimukset on aloitettava viipymättä. Ellei taudin puhkeamista voida sulkea pois, tila on asetettava viralliseen valvontaan ja

• kaikki siat on eristettävä ja sairastuneista, kuolleista tai todennäköisesti tartunnan saaneista sioista on laadittava luettelo, eikä tilalle saa tuoda eikä sieltä saa viedä pois sikoja
• sianruhoja, sioista saatavia tuotteita tai muita tarvikkeita, kuten välineitä, jotka todennäköisesti levittäisivät sikaruttoa, ei saa viedä tilalta ilman viranomaisen lupaa
• henkilöiden tai ajoneuvojen tilalle saapumiseen ja tilalta poistumiseen on saatava asianmukainen lupa
• sisään- ja uloskäynnit on desinfioitava samoin kuin ajoneuvot ennen niiden lähtöä tilalta.

Vahvistetut tautitapaukset

Kun sikaruton esiintyminen tilalla on virallisesti varmistettu, sovelletaan seuraavia lisätoimenpiteitä:

• kaikki tilan siat on viipymättä lopetettava
• sioista on otettava näytteitä taudin kulun selvittämiseksi
• sikojen ruhot on prosessoitava virallisessa valvonnassa
• ennen näitä toimenpiteitä teurastettujen, mahdollisesti tartunnan saaneiden sikojen liha sekä siemenneste, munasolut ja alkiot on mahdollisuuksien mukaan jäljitettävä ja hävitettävä
• saastuneet aineet ja tarvikkeet on käsiteltävä asianmukaisesti tai hävitettävä
• tautiin sairastuneiden eläinten rakennukset on desinfioitava tai käsiteltävä asianmukaisesti.

Suoja- ja valvontavyöhykkeet

• Heti kun taudin puhkeaminen on varmistettu, viranomaisen on muodostettava suojavyöhyke, joka ulottuu vähintään kolmen kilometrin säteelle asianomaisesta tilasta ja sisältyy vähintään 10 kilometrin säteelle ulottuvaan valvontavyöhykkeeseen. Lisäksi on toteutettava seuraavat toimenpiteet:
  • sikojen siirtäminen kielletään muutamin poikkeuksin
  • ajoneuvot ja laitteet on puhdistettava, desinfioitava ja käsiteltävä
  • tilalle ei saa tuoda eikä sieltä saa viedä mitään muita kotieläimiä ilman lupaa (valvontavyöhykkeellä tämä koskee seitsemää ensimmäistä päivää vyöhykkeen muodostamisen jälkeen)
  • kuolleista tai sairastuneista sioista on ilmoitettava viipymättä
  • sikoja ei saa siirtää tilalle tai sieltä pois 30 päivään (valvontavyöhykkeellä 21 päivään) puhdistamisen ja desinfioinnin jälkeen; sen jälkeen ne saa siirtää teurastusta tai prosessointia varten
  • siemenneste, munasolut ja alkiot on eristettävä
  • tiloille tulevien tai niiltä poistuvien henkilöiden on noudatettava aiheellisia hygieniatoimenpiteitä.
• Jos teurastamossa tai kuljetusvälineessä todetaan tautitapauksia, mahdollisesti tartunnan saaneet eläimet on lopetettava. Eläimiä saa tuoda uudelleen teurastamoon tai kuljetusvälineeseen aikaisintaan 24 tunnin kuluttua desinfioinnista, ja mahdollisesti saastuneet ruhot, muut osat ja teurasjätteet on prosessoitava virallisessa valvonnassa.

Luonnonvaraiset siat*

• Kun taudin puhkeaminen on varmistettu luonnonvaraisissa sioissa, kansalliset asiantuntijaryhmät määrittävät tartunta-alueen ja toteutettavat toimenpiteet. Alueen sikatilat on asetettava valvontaan ja siat on eristettävä luonnonvaraisista sioista.
• EU-maiden on 90 päivän kuluessa tautitapauksen varmistumisesta toimitettava Euroopan komissiolle hävittämissuunnitelmat, joissa annetaan ohjeet metsästäjille ja ruhojen hävittämismenetelmät. Komissiolle ja EU-maille on toimitettava tilanneselvitys kuuden kuukauden välein.

Rokottaminen

Rokottaminen on tavallisesti kielletty, mutta maat voivat toimittaa komissiolle hätärokotussuunnitelman.

Varosuunnitelmat

Kunkin EU-maan on laadittava varosuunnitelma klassisen sikaruton puhkeamistapauksia varten ja voitava taudin ilmetessä välittömästi perustaa kansallinen taudintorjuntakeskus.

Elintarvikejäte

EU-maiden on huolehdittava siitä, ettei sikoja enää ruokita elintarvikejätteellä.

MISTÄ ALKAEN DIREKTIIVIÄ SOVELLETAAN?

• Direktiiviä on sovellettu 1. joulukuuta 2001 alkaen. EU-maiden oli saatettava se osaksi kansallista lainsäädäntöä 31. lokakuuta 2002 mennessä.
• Tämä direktiivi kumotaan asetuksella (EU) 2016/429, joka tulee voimaan 21. huhtikuuta 2021.

TAUSTAA

Lisätietoja:

• Valvontatoimenpiteet (Euroopan komissio).

KESKEISET TERMIT

ASIAKIRJA

Neuvoston direktiivi 2001/89/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2001, yhteisön toimenpiteistä klassisen sikaruton torjumiseksi (EYVL L 316, 1.12.2001, s. 5–35)

Direktiiviin 2001/89/EY myöhemmin tehdyt muutokset on sisällytetty alkuperäiseen säädökseen. Konsolidoitu toisinto on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Komission päätös 2007/19/EY, tehty 22 päivänä joulukuuta 2006, varosuunnitelmista klassisen sikaruton torjumiseksi neuvoston direktiivin 2001/89/EY mukaisesti (EUVL L 7, 12.1.2007, s. 38–40)

Komission päätös 2002/106/EY, tehty 1 päivänä helmikuuta 2002, klassisen sikaruton toteamisessa käytettäviä diagnostisia menettelyjä, näytteenottomenetelmiä ja laboratoriotestien tulosten arviointikriteereitä koskevan taudinmäärityskäsikirjan hyväksymisestä (EUVL L 39, 9.2.2002, s. 71–88)

Katso konsolidoitu toisinto.

Viimeisin päivitys: 06.11.2017