Yleisön oikeus saada tietoja toimielinten hallussa olevista asiakirjoista

Tämän vihreän kirjan tarkoituksena on käynnistää julkinen kuuleminen yleisön oikeudesta saada tutustua toimielinten asiakirjoihin. Vihreässä kirjassa komissio luo katsauksen alan sääntöjen täytäntöönpanoon. Se ehdottaa nykyisten sääntöjen tarkistamista, aktiivisemman tiedonvälityspolitiikan kehittämistä, ympäristöalalla tapahtuneiden muutosten sisällyttämistä asiakirjojen tutustumista koskevaan yleiseen järjestelmään sekä sopivan tasapainon etsimistä yleisön oikeuksien sekä yleisten ja yksityisten etujen suojaamisen välille.

ASIAKIRJA

Komission vihreä kirja, annettu 18. huhtikuuta 2007, "Yleisön oikeus saada tietoja Euroopan yhteisön toimielinten hallussa olevista asiakirjoista - Tarkistaminen" [KOM(2007) 185 lopullinen - ei julkaistu EUVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Vihreän kirjan tavoitteena on muuttaa asetusta Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi (asetus (EY) N:o 1049/2001). Tämän asetuksen ansiosta yleisö on saanut tietoja huomattavasta määrästä aiemmin julkaisemattomia asiakirjoja. Asetusta on kuitenkin tarkasteltava uudelleen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomioiden, Euroopan oikeusasiamiehen käsittelemien kanteluiden sekä muiden lainsäädäntömuutosten vuoksi.

Komissio käynnistää aiheesta laajan kuulemismenettelyn, joka kestää vuoden 2007 huhtikuun puolivälistä heinäkuun puoliväliin. Se julkaisee kuulemisen tuloksia koskevan kertomuksen syyskuussa 2007 ja antaa ehdotuksensa edellä mainitun asetuksen muuttamisesta saman vuoden lokakuussa.

Vihreässä kirjassa komissio luo aluksi katsauksen sääntöihin, jotka koskevat yleisön oikeutta tutustua asiakirjoihin. Tämän jälkeen komissio esittää sääntöjen parannusehdotuksia ja kehottaa kuulemismenettelyn osapuolia arvioimaan ehdotuksiaan.

Katsaus voimassa oleviin sääntöihin, jotka koskevat yleisön oikeutta tutustua asiakirjoihin

Kokemus on osoittanut, että asetus on toiminut erittäin tyydyttävällä tavalla. Komissio on hyväksynyt kaksi kolmesta asiakirjapyynnöstä. Komissiolle osoitettujen alkuperäisten asiakirjapyyntöjen määrä on kasvanut tasaisesti, kun taas uudistettujen pyyntöjen määrä ei ole muuttunut. Uudistetulla pyynnöllä tarkoitetaan hakemusta, jossa komissiota pyydetään tarkistamaan asiakirjaan tutustumisesta tekemäänsä kielteistä päätöstä. Yhteisön tuomioistuimessa on nostettu kanteita ja Euroopan oikeusasiamiehelle on tehty kanteluita, mutta niiden osuus käsiteltyjen pyyntöjen kokonaismäärästä on häviävän pieni.

Vaikka asetus onkin toiminut tyydyttävällä tavalla, sitä on tarkasteltava uudelleen, jotta tiettyjä säännöksiä voidaan selventää, jotta asetukseen voidaan sisällyttää ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen asiaa koskeva oikeuskäytäntö ja jotta siinä voidaan ottaa huomioon asiakirjojen saatavuudessa ja toimielinten avoimuudessa viime aikoina tapahtunut kehitys.

Tiettyjä kohtia on ensinnäkin tarkennettava. Esimerkiksi oikeus tutustua asiakirjoihin on toisinaan ristiriidassa henkilötietojen suojelua koskevan oikeuden kanssa. Myös asiakirjoihin tutustumista koskevan oikeuden sekä asiakirjoihin tutustumista koskevan etuoikeuden välistä suhdetta on selvennettävä. Parannuksia voidaan tehdä myös sellaisten tietojen välittämisen alalla, joita voidaan luovuttaa yleisölle. Esimerkkeinä tästä voidaan mainita asiakirjarekisterien kattavuus, yleisön saataville suoraan asetettavien asiakirjojen määrä sekä sähköisten tietojärjestelmien käyttäjäystävällisyys.

Komissio korostaa myös, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on jo selventänyt asetuksen useita säännöksiä, jotka koskevat sen yleistä luonnetta, menettelyihin liittyviä kysymyksiä ja asiakirjojen saatavuuteen liittyviä poikkeuksia. Komission mielestä tämä oikeuskäytäntö olisi järkevää sisällyttää uuteen asetukseen.

Asetusta on tarpeen tarkastella uudelleen myös muiden muutosten takia. Niitä ovat

Århusin yleissopimuksen soveltaminen yhteisön toimielimiin ja elimiin (asetus (EY) N:o 1367/2003): Tätä yleissopimusta sovelletaan vain ympäristötietoihin. Siinä taataan yleisölle oikeus saada tutustua yhteisön toimielinten ja elinten hallussa oleviin ympäristötietoihin. Yhteisön toimielinten ja elinten on myös asetettava ympäristöasioita koskevat tiedot yleisön saataville sähköisiin tietokantoihin, joita on helppo päästä käyttämään. Komissio huomauttaa, että asetuksen (EY) N:o 1049/2001 ja asetuksen (EY) N:o 1367/2006 jotkin säännökset ovat osin päällekkäisiä. Päällekkäiset säännökset koskevat esimerkiksi soveltamisalaa ja sitä, keillä on oikeus tutustua asiakirjoihin. Asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 säädetään asiakirjoihin tutustumista koskevasta yleisestä järjestelmästä, kun taas asetus (EY) N:o 1367/2006 koskee vain ympäristötietojen luovuttamista yleisölle. Lisäksi asetusta (EY) N:o 1049/2001 sovelletaan vain Euroopan parlamenttiin, neuvostoon, komissioon ja yhteisön erillisvirastoihin, kun taas asetusta (EY) N:o 1367/2006 sovelletaan yhteisön kaikkiin toimielimiin ja kaikkiin elimiin. Myöskään kyseisissä asetuksissa säädetyt poikkeukset tutustumisoikeudesta asiakirjoihin eivät ole täysin yhteneväiset. Vaikka näillä järjestelmillä on monia yhteneväisyyksiä, tietyt erot saattavat johtaa erilaisiin tulkintoihin, minkä vuoksi asetusta on tarkasteltava uudelleen.
neuvoston kokousten avoimuus: Neuvosto muutti hiljattain työjärjestystään lisätäkseen päätöksentekonsa avoimuutta. Neuvoston julkisia käsittelyjä ja keskusteluja voidaan vastedes seurata Internetin välityksellä EU:n kaikilla virallisilla kielillä. Tämä menee asetuksen (EY) N:o 1049/2001 vaatimuksia pidemmälle.

Parannusehdotuksia asiakirjojen saatavuutta koskeviin sääntöihin

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että nykyisiä sääntöjä on muutettava, jotta

asiakirjojen suoraa saatavuutta voidaan parantaa
yleisölle voidaan tiedottaa paremmin toimielinten toiminnasta
lainsäädäntöä voidaan selventää
voidaan löytää sopiva tasapaino yleisön oikeuksien sekä yleisten ja yksityisten etujen suojaamisen välille.

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi komissio käynnistää kuulemismenettelyn useista toimenpide-ehdotuksista. Komissio ehdottaa, että asiakirjojen julkisuutta koskevia sääntöjä parannetaan kehittämällä aktiivisempaa tiedonvälityspolitiikkaa, sisällyttämällä ympäristötietojen julkisuutta koskevat säännöt asiakirjojen saatavuutta koskevaan yleiseen järjestelmään sekä selventämällä asetuksen säännöksiä, jotka saattavat aiheuttaa eturistiriitoja.

Komissio ehdottaa ensinnäkin, että toimielinten lainsäädäntömenettelyä muutetaan avoimemmaksi ja suuren yleisön kannalta helpommin lähestyttäväksi. Tätä varten komissio ehdottaa, että "lainsäädäntöasiakirjojen" määritelmää tarkennetaan ja että lainsäädäntöasiakirjat asetetaan lähtökohtaisesti kokonaisuudessaan suoraan yleisön saataville. Lisäksi on syytä täsmentää, missä vaiheessa menettelyä ne on asetettava saataville, ja helpottaa niihin tutustumista.

Komissio kehottaa kuulemismenettelyn osapuolia arvioimaan useita ehdotuksia, muun muassa

ehdotusta toimielinten asiakirjojen julkistamisesta entistä järjestelmällisemmin yleisölle: Toimielimet julkaisevat jo suuria määriä tietoa verkkosivuillaan, esimerkiksi EUR-Lexissa, PreLexissa, Euroopan parlamentin lainsäädäntötyön seurantakeskuksessa (EN / FR), parlamentin, komission ja neuvoston asiakirjarekistereissä sekä komiteamenettelyrekisterissä. Komissio kuitenkin pohtii, ovatko näissä asiakirjarekistereissä ja toimielinten verkkosivuilla annetut tiedot riittävän kattavia ja ovatko ne helposti saatavilla. Lisäksi se harkitsee, pitäisikö aktiivista tiedonvälitystä lisätä tiettyjä aihealueita painottaen.
ehdotusta ympäristötietojen julkisuutta koskevien sääntöjen sisällyttämisestä asiakirjojen saatavuutta koskevaan yleiseen järjestelmään: Kuten edellä on todettu, asetus (EY) N:o 1049/2001 ja ympäristötietojen julkisuutta koskevat säännöt eroavat toisistaan monin osin ja saattavat aiheuttaa erilaisia tulkintoja. Siksi komissio ehdottaa, että asetusta (EY) N:o 1049/2001 muutettaisiin sisällyttämällä siihen ympäristötietojen julkisuutta koskevat säännöt. Tällaisen muutoksen myötä parlamentin, neuvoston ja komission hallussa olevien asiakirjojen saatavuuteen sovellettaisiin samaa järjestelmää, mikä muuttaisi lainsäädäntöä kansalaisten kannalta johdonmukaisemmaksi ja selkeämmäksi. Yhtenäisen järjestelmän luomiseksi poikkeuksia oikeudesta tutustua asiakirjoihin pitäisi tarkistaa lisäämällä niihin esimerkiksi ympäristön suojelemiseen tähtääviä poikkeuksia.

Komissio ehdottaa myös konkreettisia ratkaisuja sopivan tasapainon saavuttamiseksi tiettyjen etujen välillä, jotka ovat toisinaan ristiriidassa. Tällaisia etuja ovat muun muassa

asiakirjojen julkisuus ja henkilötietojen suoja: Jotta näiden kahden, toisinaan ristiriidassa olevan oikeuden välillä voidaan saavuttaa tasapaino, komissio ehdottaa, että toimielimet määrittelisivät uudessa asetuksessa kriteerit henkilötietojen luovuttamiselle. Nämä kriteerit perustuisivat kahteen periaatteeseen. Ensinnäkin henkilötietojen luovuttamisen on oltava yleisen edun mukaista. Toiseksi se ei saa loukata kyseisen henkilön yksityisyyttä eikä koskemattomuutta.
asiakirjojen julkisuus ja kaupalliset tai taloudelliset edut: On olemassa erityissääntöjä sellaisten tietojen saatavuudesta, jotka on hankittu valtiontukea, kilpailunrajoituksia, sulautumia, kaupan suojatoimenpiteitä tai petostentorjuntaa koskevissa tutkimuksissa ja julkisia hankintoja tai avustuksen myöntämistä koskevissa menettelyissä. Komissio katsoo, että näiden erityissääntöjen ja asetuksen keskinäistä johdonmukaisuutta on lisättävä. Siksi komissio ehdottaa, että uudessa asetuksessa säädettäisiin, ettei yleisölle voida myöntää oikeutta tutustua asiakirjoihin, joiden sisältämistä tiedoista ainoastaan rajoitettu henkilömäärä on tietoinen ja joiden luovuttaminen on omiaan aiheuttamaan vakavaa vahinkoa sille henkilölle, joka on antanut kyseiset tiedot, tai kolmansille.
asiakirjojen julkisuus ja hyvä hallintotapa: Tiettyjen asiakirjapyyntöjen käsittely saattaa olla erittäin työlästä. Jotta asiakirjojen julkisuuden ja hyvän hallintotavan välillä saavutettaisiin tasapaino, komissio ehdottaa, että pyyntöjen käsittelyssä otetaan huomioon kolme seikkaa: pyydetyn asiakirja-aineiston laajuus, toimielinten hallussa olevien asiakirjojen määritelmä sekä ajan kulumisen vaikutus asiakirjojen saatavuutta koskevien poikkeusten soveltamiseen. Siispä komissio ehdottaa erityissäännösten antamista sellaisten asiakirjapyyntöjen käsittelystä, jotka ovat kohtuuttomia tai epäasianmukaisia erityisesti määräaikojen osalta. Kun pyyntö on erityisen laaja tai monimutkainen, toimielimet voivat pidentää vastausaikaa vain 15 työpäivällä. Ne eivät voi myöskään hylätä tällä perusteella pyyntöjä, joiden tarkoituksena on mitä ilmeisimmin jarruttaa yksikön normaalia toimintaa. Komissio ehdottaa myös, että "yhteisön hallussa olevan asiakirjan" määritelmää selvennetään ja että sitä laajennetaan kattamaan sähköisissä tietokannoissa olevat asiakirjat, jotka voidaan poimia näistä tietokannoista käytettävissä olevilla hakuvälineillä. Lisäksi komissio ehdottaa, että asetuksessa mainittaisiin ajankohdat, joita ennen ja joiden jälkeen poikkeuksia sovellettaisiin tai lakattaisiin soveltamasta.

See also