Tukholman ohjelma

Tukholman ohjelma muodostaa etenemissuunnitelman Euroopan unionin (EU) oikeuden, vapauden ja turvallisuuden alalla vuosina 2010–2014 tehtävälle työlle.

SÄÄDÖS

Tukholman ohjelma – Avoin ja turvallinen Eurooppa kansalaisia ja heidän suojeluaan varten [EUVL C 115, 4.5.2010].

TIIVISTELMÄ

Tukholman ohjelmassa määritetään Euroopan unionin (EU) painopisteet oikeuden, vapauden ja turvallisuuden alueella vuosina 2010–2014. Edeltäjiensä Tampereen ja Haagin ohjelmien muodostamalta perustalta Tukholman ohjelman tavoitteena on vastata tuleviin haasteisiin ja vahvistaa edelleen oikeuden, vapauden ja turvallisuuden aluetta siten, että toimilla keskitytään erityisesti kansalaisten etuihin ja tarpeisiin.

Tukholman ohjelmalla pyritään saamaan aikaan turvallinen Eurooppa, jossa kansalaisten perusoikeuksia ja -vapauksia kunnioitetaan. Tätä varten ohjelmassa keskitytään seuraaviin painopisteisiin:

Oikeuksien Eurooppa

Euroopan kansalaisuuden on muututtava abstraktista ajatuksesta konkreettiseksi todellisuudeksi. Sen on annettava EU-maiden kansalaisille perusoikeudet ja -vapaudet, jotka on määritetty Euroopan unionin perusoikeuskirjassa sekä yleissopimuksessa ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi. EU:n kansalaisten on voitava käyttää näitä oikeuksia niin EU:n alueella kuin sen ulkopuolellakin ja samalla tietää, että heidän yksityisyyttään kunnioitetaan erityisesti henkilötietosuojaan liittyvissä asioissa. Oikeuksien Euroopan on oltava alue, jolla

kansalaiset ja heidän perheenjäsenensä voivat toteuttaa täysimääräisesti oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen
erilaisuutta kunnioitetaan, haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisryhmiä (lapsia, vähemmistöjä, kuten romaneja, väkivallan uhreja jne.) suojellaan, ja rasismiin ja muukalaisvihaan puututaan
rikosoikeudenkäynneissä epäiltyjen ja syytettyjen oikeuksia suojellaan
EU:n kansalaisuudella edistetään kansalaisten osallistumista demokratiaan EU:ssa avoimen päätöksenteon, asiakirjojen saatavuuden ja hyvän hallinnon kautta sekä taataan kansalaisille oikeus konsuliviranomaisten antamaan suojeluun EU:n ulkopuolella.

Euroopan oikeusalue

Koko EU:n alueella on saatava aikaan Euroopan oikeusalue. Kansalaisten oikeussuojan saatavuutta on helpotettava, jotta heidän oikeutensa toteutuvat paremmin EU:n alueella. Samalla oikeusviranomaisten välistä yhteistyötä sekä oikeuden päätösten vastavuoroista tunnustamista EU:n alueella on kehitettävä edelleen sekä siviili- että rikosasioissa. Tätä varten EU-maiden olisi hyödynnettävä sähköistä oikeudenkäyttöä (oikeusalan tieto- ja viestintäteknologiaa), hyväksyttävä yhteiset vähimmäissäännöt, joilla rikos- ja siviilioikeuden säännöksiä lähennetään toisiinsa, sekä vahvistettava keskinäistä luottamusta. EU:n tavoitteena on oltava myös yhdenmukaisuus kansainvälisen oikeusjärjestyksen kanssa, jotta voidaan luoda turvallinen oikeudellinen ympäristö EU:n ulkopuolisten maiden kanssa tapahtuvalle vuorovaikutukselle.

Suojeleva EU

Tukholman ohjelmassa suositellaan sisäisen turvallisuuden strategian luomista EU:lle kansalaisten suojelun kehittämiseksi ja järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin torjumisen tehostamiseksi. Strategian pyrkimyksenä on vahvistaa yhteisvastuun hengessä oikeudellista ja poliisiyhteistyötä rikosasioissa sekä yhteistyötä rajavalvonnassa, pelastuspalveluissa ja katastrofinhallinnassa. Sisäisen turvallisuuden strategian lähestymistapa on ennakoiva, horisontaalinen ja monialainen, ja siinä on selkeästi määritellyt tehtävät EU:lle ja sen jäsenvaltioille. Strategiassa keskitytään rajatylittävän rikollisuuden torjuntaan, jollaista on esimerkiksi

ihmiskauppa
seksuaalinen hyväksikäyttö, lasten seksuaalinen riisto ja lapsipornografia
tietoverkkorikollisuus
talousrikollisuus, korruptio, väärentäminen ja piratismi sekä
huumausaineet.

Rajatylittävän rikollisuuden torjunnassa sisäinen turvallisuus liittyy olennaisesti ulkoiseen turvallisuuteen. Tämän vuoksi huomioon on otettava myös EU:n ulkoisen turvallisuuden strategia sekä tehostettu yhteistyö EU:n ulkopuolisten maiden kanssa.

Pääsy Eurooppaan

EU:n on kehitettävä edelleen yhdennettyä rajavalvontaa sekä viisumipolitiikkaansa, jotta EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten laillinen pääsy Eurooppaan on helppoa samalla kun EU:n omien kansalaisten turvallisuus taataan. Vahva rajavalvonta on välttämätöntä laittoman maahanmuuton ja rajatylittävän rikollisuuden torjunnassa. Samalla maahantulomahdollisuus on kuitenkin taattava kansainvälistä suojelua tarvitseville sekä haavoittuvassa asemassa oleville ihmisryhmille, kuten ilman huoltajaa oleville alaikäisille. Tästä syystä Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston (Frontex) asemaa on vahvistettava, jotta se kykenee vastaamaan nykyisiin ja tuleviin haasteisiin entistä tehokkaammin. Toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmää (SIS II) sekä viisumitietojärjestelmää (VIS) tarvitaan myös välttämättä vahvistamaan ulkorajoilla tehtävien tarkastusten järjestelmää, minkä vuoksi ne on saatava täysin toimintakuntoisiksi. Yhteisen viisumipolitiikan kehittämisen ja alueellisen konsuliyhteistyön vahvistamisen hyväksi tehtävää työtä on myös jatkettava.

Solidaarinen Eurooppa

Euroopan maahanmuutto- ja turvapaikkasopimuksen perusteella EU:n on saatava aikaan kokonaisvaltainen ja joustava muuttoliikepolitiikka. Politiikan keskiössä on oltava solidaarisuus ja vastuullisuus, ja sen on vastattava sekä EU-maiden että muuttajien tarpeisiin. Politiikassa olisi otettava huomioon EU-maiden työmarkkinatarpeet samalla, kun aivovuoto EU:n ulkopuolisista maista pyritään pitämään mahdollisimman vähäisenä. Käyttöön on otettava myös päättäväistä kotouttamispolitiikkaa, jolla taataan muuttajien oikeudet. Yhteiseen muuttoliikepolitiikkaan on lisäksi kuuluttava tehokas ja kestävä palauttamispolitiikka samalla kun työtä laittoman maahanmuuton estämiseksi, valvomiseksi ja torjumiseksi on jatkettava. Myös vuoropuhelua ja kumppanuuksia EU:n ulkopuolisten maiden (niin kauttakulku- kuin alkuperämaidenkin) kanssa on vahvistettava erityisesti kehittämällä edelleen kokonaisvaltaista lähestymistapaa maahanmuuttoon.

Yhteinen eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä (CEAS) on saatava aikaan vuoteen 2012 mennessä. Tässä yhteydessä Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston kehittäminen on välttämätöntä. CEASin myötä otettaisiin käyttöön EU-maiden yhteinen turvapaikkamenettely ja annettaisiin yhdenmukainen asema kansainvälistä suojelua nauttiville henkilöille, jolloin sen avulla voitaisiin luoda EU:n sisälle suojelun ja solidaarisuuden alue.

Eurooppa globaalistuneessa maailmassa

EU-politiikan ulkoinen ulottuvuus on otettava huomioon myös oikeuden, vapauden ja turvallisuuden alueella. Tämä auttaa osaltaan vastaamaan niihin tämän alan haasteisiin, joita EU nykyään kohtaa, sekä vahvistamaan mahdollisuuksia yhteistyöhön EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. Toteuttaessaan toimia tällä alalla EU on päättänyt pitää kiinni seuraavista periaatteista:

EU:lla on jatkossakin yksi yhteinen ulkosuhdepolitiikka
EU toimii kumppanuudessa EU:n ulkopuolisten maiden kanssa (mukaan lukien ehdokasmaat, naapurimaat ja ETA/Schengen-maat, Amerikan Yhdysvallat ja Venäjän federaatio)
EU edistää eurooppalaisia ja kansainvälisiä normeja ja arvoja sekä Yhdistyneiden Kansakuntien, Euroopan neuvoston ja kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevän Haagin konferenssin yleissopimusten käyttöönottoa
EU vaihtaa kahden- ja monenvälisiä toimia koskevia tietoja
EU toimii solidaarisuuden, johdonmukaisuuden ja täydentävyyden hengessä
EU hyödyntää tehokkaasti kaikkia käytettävissään olevia välineitä ja voimavaroja
EU tiedottaa oikeus- ja sisäasioiden ulkoiseen ulottuvuuteen kuuluvista toimista sekä seuraa ja arvioi niitä ja
EU toimii ennakoivasti ulkosuhteissaan.

Tukholman ohjelmaa toteutetaan toimintasuunnitelmalla, joka hyväksytään viimeistään kesäkuussa 2010.

See also