Seitsemäs puiteohjelma: Euratom

Kehittää kestävällä tavalla fuusioenergiaa ja täyttää ydinlaitosten turvallisuutta, jätehuoltoa, tehokkuutta ja kilpailukykyä koskevat ydinfission tarpeet: nämä ovat tämän ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelman täytäntöön panemiseksi toteutettavan erityisohjelman tärkeimmät tavoitteet. Tässä asiakirjassa esitetään ydinenergian nykyiset haasteet Euroopassa ja esitellään ohjelman pääpiirteet ja yleiset tavoitteet. Kullakin tutkimuksen kolmesta osa-alueesta - fuusioenergia, ydinfissio ja säteilysuojelu - on erityiset tavoitteet, joista puolestaan johdetaan joukko toimia, jotka on määrä toteuttaa seuraavien neljän vuoden kuluessa.

SÄÄDÖS

Neuvoston päätös 2006/970/EY, tehty 18 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) seitsemännestä ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelmasta (2007-2011) [EUVL L 400, 30.12.2006], ja

Neuvoston päätös 2006/977/Euratom, tehty 19 päivänä joulukuuta 2006 , Yhteisen tutkimuskeskuksen suorina toimina toteuttamasta erityisohjelmasta Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) seitsemännen ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelman (2007-2011) täytäntöön panemiseksi [EUVL L 400, 30.12.2006].

TIIVISTELMÄ

Ydinvoimalat tuottavat nykyisin kolmanneksen Euroopan unionin (EU) sähköntarpeesta. Ne ovat siitä syystä tärkeä energialähde. Ydinvoima on "puhdasta" energiaa, ja sillä on sen vuoksi olennainen merkitys ympäristölle (vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä). Samalla ydinvoima lisää osaltaan EU:n riippumattomuutta energiantoimituksista lisäten niiden varmuutta ja monipuolisuutta.

Kun ydinfuusio * saadaan toimimaan, se tuottaa puhdasta energiaa lähes rajattomasti. Fuusiotutkimukseen liittyvällä ITER-hankkeella * on kiistämätöntä lisäarvoa. ITERin toteuttamisella ja sen käytöllä on siksi keskeinen asema EU:n nykystrategiassa. Näin kunnianhimoisen hankkeen tueksi on kuitenkin myös toteutettava vahva ja kohdennettu eurooppalainen tutkimus- ja kehittämisohjelma.

Ydinfissio * on kaikesta huolimatta edelleenkin käyttökelpoinen ratkaisu. Ydinfission alalla näyttää tarpeelliselta keskittää tutkimus- ja koulutustoimet ydinturvallisuuteen (säteilysuojelu) *, jätteiden kestävään huoltoon sekä alan yleiseen tehokkuuteen ja kilpailukykyyn.

Energian turvaamiseksi Euroopalle on siis säilytettävä nykyiset energialähteet, perusrakenteet, osaaminen ja taitotieto, mutta on myös tutkittava uusia tieteen ja teknologian mahdollisuuksia. Tämän erityisohjelman pitäisi tätä varten mahdollistaa tutkimukselle riittävän investointitason ylläpitäminen ja optimoida EU:n ja sen jäsenvaltioiden välinen yhteistyö.

OMINAISPIIRTEET JA YLEISET TAVOITTEET

Vuoteen 2011 ulottuva Euratom-ohjelma jakautuu kahteen erityisohjelmaan. Niistä ensimmäinen kattaa fuusioenergiatutkimuksen, ydinfission sekä säteilysuojelun. Toinen erityisohjelma käsittää Yhteisen tutkimuskeskuksen (Joint Research Centre - JRC) toimet ydinenergian alalla.

Rahoituksen kokonaismäärä seitsemännen puiteohjelman toteuttamiseksi vuosina 2007-2011 on enintään 2 751 miljoonaa euroa. Merkittävä osa näistä määrärahoista käytetään fuusioenergiatutkimuksen kansainvälisen ITER-hankkeen rahoittamiseen.

Euratomin erityisohjelma

Erityisohjelma koskee seuraavia aloja:

• fuusioenergia;
• ydinfissio;
• säteilysuojelu.

Ohjelmassa pyritään näillä eri aloilla pääasiassa:

• lujittamaan huippuosaamista ja innovointia;
• varmistamaan korkeatasoinen yhteistyö ja toiminnan tehokkuus tukemalla tutkimus- ja koulutustoimia.

Erityisohjelman tärkein tehtävä on vahvistaa edellä mainittujen alojen tutkimusta yhteisössä. Samalla pyritään siihen, että yhteisön muiden politiikkojen ja ohjelmien kanssa syntyy synergioita ja että ohjelmat täydentävät toisiaan.

Fuusioenergian tutkimus keskittyy

• ITER -hankkeen tietämysperustan kehittäminen;
• ITERin rakennusvaiheen loppuun saattamiseen, jonka jälkeen on määrä rakentaa reaktoriprototyyppejä ennen kuin käyttövaihe aloitetaan.

Ydinfission ja säteilysuojelun alalla on ohjelman tavoitteena luoda tieteellinen ja tekninen perusta energian sekä energia-alan tuottamien jätteiden ja niiden aiheuttamien vaikutusten parempaan hallinnointiin (joka olisi sekä turvallista, vähemmän resursseja vaativaa, kilpailukykyisempää että ekologisempaa).

Lisäksi kehitetään kolmenlaisia suoritusindikaattoreita:

• kvantitatiiviset ja kvalitatiiviset indikaattorit, joiden avulla voidaan määritellä tieteen ja tekniikan edistyksen suuntia tai suuntauksia (uudet standardit ja työkalut, tutkimustekniikat, patenttihakemukset ja uusiin tuotteisiin, prosesseihin ja palveluihin liittyvät lisenssisopimukset);
• hallinnointi-indikaattori (sisäinen suorituskyvyn, päätöksentekoprosessin ja talousarvion toteuttamisen arviointi sekä sen arviointi, paljonko aikaa kuluu siihen että sopimukset tehdään tai maksut suoritetaan);
• tulos- ja vaikuttavuusindikaattorit (tutkimuksen yleinen tehokkuus suhteutettuna asetettuihin tavoitteisiin, puiteohjelman vaikuttavuus erityisesti Lissabonin, Göteborgin ja Barcelonan tavoitteisiin, samoin kuin erityisohjelmien vaikuttavuus).

Talousarvio: Erityisohjelman täytäntöönpanoon 1. tammikuuta 2007 - 31. joulukuuta 2011 tarvittava rahoitusmäärä on arviolta 2 234 miljoonaa euroa. Rahoitus jakautuu toiminnan eri aloille seuraavasti:

• 1 947 miljoonaa euroa fuusioenergiatutkimukseen;
• 287 miljoonaa euroa ydinfissioon ja säteilysuojeluun.

JRC:n toimet

JRC:n ydinalan toimilla tuetaan kaikkia tutkimustoimia, jotka toteutetaan valtioiden rajat ylittävänä yhteistyönä seuraavilla aihealueilla:

• ydinjätehuolto ja ympäristövaikutukset,
• ydinturvallisuus,
• ydinvalvonta.

Toimien tavoitteet ja pääpiirteet esitetään päätöksen 2006/977/Euratom liitteessä.

Tämän erityisohjelman toteuttamiseen tarvittavat määrärahat arvioidaan 517 miljoonaksi euroksi.

Seitsemännen puiteohjelman ja sen erityisohjelmien täytäntöönpanossa ja niihin perustuvassa tutkimustoiminnassa noudatetaan eettisiä perusperiaatteita sekä sosiaalisia, oikeudellisia, sosioekonomisia, kulttuurillisia ja sukupuolten tasa-arvoon liittyviä arvoja.

TUTKIMUSALAT

18 Kullakin erityisohjelman aihealueella (fuusioenergia, ydinfissio ja säteilysuojelu) on yleistavoite, jonka saavuttamiseksi toteutetaan joukko toimia. Ydinfissio- ja säteilysuojelututkimuksessa on määritelty myös erityistavoitteita.

Fuusioenergia

Yleistavoitteena tällä aihealueella on mobilisoida kaikki toimijat (tutkijat, teollisuus, yritykset, poliittiset päättäjät jne.) ja tiedeyhteisön tietämys eurooppalaisen fuusioenergian tutkimusohjelman ympärille. Tutkimustyössä keskitytään konkreettisella tasolla ITER-laitteen ja sen jälkeen rakennettavan DEMO-laitteen * toteuttamiseen ja käyttöön, mutta myös laajempiin hankkeisiin, jotka koskevat fuusioenergian kehittämistä.

Suunnitellut toimet koskevat seuraavia seitsemää aihetta:

• ITERin toteuttaminen;
• ITERin toimintaa valmistelevat tutkimus- ja kehittämistoimet;
• DEMOa valmistelevat teknologiatoimet;
• pidemmän aikavälin tutkimus- ja kehittämistoimet;
• henkilöstövoimavarat ja koulutus;
• infrastruktuurit;
• vastaaminen esiin nouseviin tarpeisiin ja ennakoimattomiin politiikkaan liittyviin tarpeisiin.

EU osallistuu ITER-hankkeeseen erityisesti seuraavissa asioissa:

• sijaintipaikan valmistelu;
• ITER-organisaation perustaminen;
• johdon ja henkilöstön valinta;
• yleinen tekninen ja hallinnollinen tuki;
• laitosalueen käyttöön tarvittavien laitosten ja laitteiden rakentaminen;
• kohdennetun fysiikka- ja teknologiaohjelman perustaminen, jossa muun muassa arvioidaan ITERin kannalta keskeiset teknologiat sekä tutkitaan käyttöskenaarioita kohdennetuilla kokeilla ja muilla mallintamistoimilla.

DEMO-laite on teknologinen prototyyppi, jonka on määrä olla mallina tulevaisuudessa rakennettaville teollisille fuusioreaktoreille. Materiaalien ja teknologioiden testausta ja validointia samoin kun reaktorikonseptin kehittelyvaihetta jatketaan.

Erityisesti ITER- ja DEMO-laitteisiin kohdistuvien toimien lisäksi päämääränä on myös kehittää osaamista ja laajentaa tietämyspohjaa tulevien fuusiovoimaloiden kehitykseen liittyvillä avainaloilla. Tavoitteet ovat kahdenlaisia: näiden tutkimusten on määrä parantaa fuusion teknistä toteutettavuutta ja samalla taata sen taloudellinen kannattavuus. Tätä varten tutkitaan erityisesti

• magneettisia koossapitojärjestelmiä *;
• fuusioplasmoja *;
• fuusioenergian tuottamisen yhteiskunnallisia ja taloudellisia näkökohtia;
• inertiaalista koossapitoa hyödyntävää fuusiota *.

Jotta ITER-hankkeessa ja yleisesti ottaen fuusioenergian tutkimuksessa olisi tarpeelliset henkilöstövoimavarat ja olisi saatavilla koulutusta, ohjelmaan sisältyy

• toimenpiteitä, joiden avulla tutkijat voivat vierailla toisissa ohjelmaan osallistuvissa organisaatioissa yhteistyön edistämiseksi niiden välillä sekä ohjelman integroimiseksi ja kansainvälisen yhteistyön edistämiseksi;
• perus- tai tohtorin tutkinnon suorittaneiden insinöörien ja tutkijoiden korkeatasoisia koulutustoimia, joihin sisältyy mm. ohjelmassa käytettävien laitteiden käyttäminen koulutustarkoituksiin sekä erikoistuneiden seminaarien ja työryhmien järjestäminen;
• toimia, joilla edistetään innovointia ja tietämyksen vaihtoa korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja alan yritysten välillä.

Infrastruktuurien osalta uuden eurooppalaisen tutkimusohjelman painopisteenä on ITERin toteuttaminen.

Vielä voitaisiin mahdollisesti perustaa nopeutettu fuusioenergian kehittämisohjelma, jotta voitaisiin vastata mahdollisiin esiin nouseviin tarpeisiin tai poliittisiin tarpeisiin, jotka voivat liittyä esimerkiksi energiahuoltoon, ilmastonmuutokseen ja kestävään kehitykseen. Tämä johtaisi fuusioenergian ennakoitua aikaisempaan markkinoille saattamiseen. Tällaisen nopeutetun ohjelman pääasiallinen tavoite, johon ohjelma myös päättyisi, olisi DEMO-laitteen rakentaminen aikaisemmin kuin alun perin suunniteltiin.

Ydinfissio

Ydinfission alalla yleinen tavoite on moninainen:

• koulutustarpeiden täyttäminen;
• infrastruktuureille annettavan tuen lisääminen;
• eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistaminen;
• yhteisen näkemyksen kehittäminen tärkeimmistä ongelmista ja lähestymistavoista Euroopan tasolla;
• kansallisten ohjelmien välisten yhteyksien luominen;
• verkostojen kehittäminen kansainvälisten organisaatioiden ja kolmansien maiden kanssa (Yhdysvallat, uudet itsenäiset valtiot, Kanada, Japani jne.);
• Euratomin aseman vahvistaminen tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen toimien koordinoinnissa kansainvälisellä tasolla;
• koordinoinnin varmistaminen Yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) kanssa;
• yhteyksien luominen seitsemännen puiteohjelman tutkimustoimiin;
• kansainvälisen yhteistyön edistäminen.

Ydinfissioon liittyy erityisesti vielä lukuisia kysymyksiä, jotka koskevat radioaktiivisten jätteiden huoltoa. Tämän alan tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen toimet kohdistuvat seuraaviin kysymyksiin:

• korkea-aktiivisten ja pitkäikäisten jätteiden geologisen loppusijoituksen hallinta ja turvallisuus;
• tällaisten jätteiden huollon ja niiden loppusijoituksen eurooppalainen ulottuvuus;
• sellaisten menetelmien kehittäminen, joilla näiden jätteiden massaa ja volyymiä voidaan pienentää (esimerkiksi partitio, transmutaatio * jne.).

Toteutetaan myös toimia, joilla tämän ohjelman puitteissa pyritään tekemään ydinlaitoksista turvallisempia, resursseja säästävämpiä, ekologisempia ja kilpailukykyisempiä.

Tämän ohjelman puitteissa tuetaan myös ydinfissioalan tutkimusinfrastruktuurien suunnittelua, uudistamista, rakentamista ja käyttöä. Tavoitteena on myös helpottaa tutkijoiden mahdollisuuksia käyttää muiden maiden tutkimusinfrastruktuureja.

Euroopassa ja sen ulkopuolella toteutetaan erilaisia toimia henkilöstövoimavarojen ja koulutuksen hyväksi, jotta tieteellisen osaamisen ja taitotiedon levittämistä voidaan edistää koko tällä alalla. Näillä toimilla on pääasiassa tarkoitus varmistaa, että alalla on saatavilla riittävästi päteviä tutkijoita ja insinöörejä. Niinpä

• parannetaan EU:n koulutuslaitosten välistä koordinointia (päästötodistusten vastaavuus kaikissa jäsenvaltioissa);
• tuetaan harjoittelujaksoja ja koulutusverkostoja sekä opiskelijoiden ja tutkijoiden liikkuvuutta apurahojen ja stipendien avulla.

Säteilysuojelu

Säteilysuojeluun kohdistuvissa tutkimustoimissa keskitytään vaaroihin, jotka liittyvät pitkäaikaiseen altistumiseen vähäisille säteilyannoksille:

• kvantifioidaan riskit (epidemiologiset selvitykset, solubiologian ja molekyylibiologian tutkimukset);
• parannetaan lääkinnällisten säteilysovellusten turvallisuutta ja tehokkuutta;
• vahvistetaan hätätilanteiden hallinnan johdonmukaisuutta ja yhdentämistä. Tähän sisältyy myös saastuneiden maa-alueiden ennallistaminen;
• määritellään luotettavia käytännön toimenpiteitä, joiden avulla voidaan hallita säteilyn tai radioaktiivisten aineiden vahingoittamistarkoituksessa tapahtuvan käytön vaikutuksia niin ihmisten terveyteen kuin ympäristöön;
• yhdennetään tehokkaammin muiden alojen (radioekologia *, dosimetria * jne.) kansalliset tutkimustoimet.

Tausta

EU on toteuttanut tutkimukseen ja teknologian kehittämiseen liittyvää politiikkaa monivuotisten puiteohjelmien pohjalta vuodesta 1984 saakka. Seitsemäs puiteohjelma on toinen Lissabonin strategian käynnistämistä (2000) seuraava puiteohjelma. Sen on määrä olla keskeinen apuväline Euroopan kasvu- ja työllisyystavoitteiden saavuttamisessa tulevina vuosina. Komissio haluaa kehittää tutkimuspolitiikasta, koulutuksesta ja innovoinnista muodostuvaa "osaamisen kolmiota", jotta osaaminen palvelisi taloudellista dynamiikkaa, sosiaalista kehitystä ja ympäristötavoitteita.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Neuvoston asetus (Euratom) N:o 1908/2006, annettu 19 päivänä joulukuuta 2006, säännöistä, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista Euroopan atomienergiayhteisön seitsemännen puiteohjelman toimiin sekä tutkimustulosten levittämistä (2007-2011) [EUVL L 400, 30.12.2006].

Asetuksessa annetaan yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) seitsemänteen puiteohjelmaan (2007-2011). Asiakirjassa on neljä lukua: johdantosäännökset (kohde, määritelmät ja luottamuksellisuus), osallistuminen epäsuoriin toimiin (osallistumisedellytykset, menettelyjä koskevat näkökohdat jne.), levittämistä ja käyttöä koskevat säännöt (tausta-aineiston ja tulosaineiston omistus, suojelu, julkaiseminen, levittäminen ja käyttö sekä tämän aineiston käyttöoikeudet) sekä erityissäännöt, jotka koskevat osallistumista aihealueeseen "Fuusioenergiatutkimus" kuuluviin toimiin.

Viimeisin päivitys 10.07.2007