EU:n ulkopuolisten maiden tutkijoiden unionin alueelle tulo ja siellä oleskelu

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

Direktiivi 2005/71/EY EU:n ulkopuolisten maiden tutkijoiden erityisestä maahanpääsymenettelystä

DIREKTIIVIN TARKOITUS

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Direktiiviä sovelletaan EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisiin paitsi silloin, kun heihin voidaan soveltaa suotuisampia säännöksiä kyseisen maan ja EU:n kahdenvälisen sopimuksen tai EU:n ja sen jäsenvaltioiden sekä yhden tai useamman EU:n ulkopuolisen maan välillä tehdyn monenvälisen sopimuksen nojalla.

Direktiiviä ei sovelleta

Tutkimusorganisaatiot

Jos tutkimusorganisaatio haluaa toimia tutkijan vastaanottajana, sen on ensin saatava sijaintimaanaan olevan EU-maan hyväksyntä. Hyväksyntä on tavallisesti voimassa vähintään viisi vuotta. Kunkin EU-maan on julkaistava vuosittain luettelo hyväksymistään tutkimusorganisaatioista.

Tutkimusorganisaatioiden on allekirjoitettava tutkijan kanssa oikeudellinen sopimus eli vastaanottosopimus. Se sisältää seuraavat vaatimukset:

Tutkijoiden maahanpääsy

EU-maiden on päästettävä tutkija maahan, jos

EU-maan on myönnettävä oleskelulupa, joka on voimassa vähintään vuoden ajan ja uusittava se vuosittain. Jos tutkimushankkeen on suunniteltu kestävän alle vuoden, oleskelulupa on myönnettävä hankkeen keston ajaksi. Tutkijan perheenjäsenille voidaan myöntää oleskelulupia, jotka ovat voimassa yhtä pitkään kuin tutkijan oleskelulupa.

Oleskeluluvan haltijaa on kohdeltava EU-maan kansalaisten kanssa yhdenvertaisesti asioissa, jotka koskevat

Menettely

Kukin EU-maa päättää, tekeekö oleskelulupahakemuksen tutkija vai tutkimusorganisaatio.

Hakemus on jätettävä tutkijan asuinmaahan sen EU-maan diplomaatti- tai konsuliviranomaisten välityksellä, jossa hän haluaa tehdä tutkimusta.

EU-maat voivat säätää kansallisessa lainsäädännössään myös hakijan mahdollisuudesta jättää hakemus niiden alueella.

Kumoaminen

Direktiivillä (EU) 2016/801 kumotaan ja korvataan direktiivi 2005/71/EY 24. toukokuuta 2018 alkaen.

MISTÄ ALKAEN DIREKTIIVIÄ SOVELLETAAN?

Direktiiviä on sovellettu 23. marraskuuta 2005 alkaen. EU-maiden oli saatettava se osaksi kansallista lainsäädäntöä 12. lokakuuta 2007 mennessä.

TAUSTAA

Tutkijoiden liikkuvuus on keskeinen osa tietämyksen hankintaa ja jakamista. EU:n ulkopuolisten maiden tutkijoiden maahanpääsy- ja oleskelumenettelyjen yksinkertaistaminen voi auttaa saavuttamaan tämän tavoitteen.

Lisätietoja:

SÄÄDÖS

Neuvoston direktiivi 2005/71/EY, annettu 12 päivänä lokakuuta 2005, kolmansien maiden kansalaisten erityisestä maahanpääsymenettelystä tieteellistä tutkimusta varten (EUVL L 289, 3.11.2005, s. 15–22)

Direktiiviin 2005/71/EY tehdyt peräkkäiset muutokset ja korjaukset on sisällytetty perussäädökseen. Tämä konsolidoitu toisinto on tarkoitettu ainoastaan viitteeksi.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Neuvoston direktiivi 2004/114/EY, annettu 13 päivänä joulukuuta 2004, kolmansien maiden kansalaisten opiskelua, opiskelijavaihtoa, palkatonta harjoittelua tai vapaaehtoistyötä varten tapahtuvan maahanpääsyn edellytyksistä (EUVL L 375, 23.12.2004, s. 12–18)

Komission suositus, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2005, eurooppalaisesta tutkijoiden peruskirjasta ja tutkijoiden työhönoton säännöstöstä (EUVL L 75, 22.3.2005, s. 67–77)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/801, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, tutkimusta, opiskelua, harjoittelua, vapaaehtoistyötä, oppilasvaihto-ohjelmaa tai koulutushanketta ja au pairina työskentelyä varten tapahtuvan kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä (EUVL L 132, 21.5.2016, s. 21–57)

Viimeisin päivitys: 09.08.2016