Euroopan kasvualoite

1) TAVOITE

Tavoitteena on lisätä julkista ja yksityistä rahoitusta, jolla voidaan investoida verkkoinfrastruktuureihin ja osaamiseen, aloihin, joilla on vahvoja kasvumahdollisuuksia.

2) ASIAKIRJA

Komission tiedonanto, annettu 11 päivänä marraskuuta 2003 - Euroopan kasvualoite - Investointi verkkoihin ja osaamiseen kasvun ja työllisyyden hyväksi - Loppuraportti Eurooppa-neuvostolle [KOM(2003) 690 lopullinen - ei julkaistu EUVL:ssä].

3) TIIVISTELMÄ

Tällä aloitteella tuetaan Euroopan talouskasvuun liittyviä ponnisteluja. Se sisältää toimia, joita tarvitaan sekä julkisen että yksityisen rahoituksen lisäämiseksi, jotta verkkoihin ja osaamiseen voitaisiin investoida. Aloitteella vastataan lokakuussa 2003 pidettyyn Eurooppa-neuvoston kokouksen päätelmiin: Eurooppa-neuvosto kehotti jäsenvaltioita toteuttamaan järkevää makrotalouspolitiikkaa ja nopeuttamaan rakenneuudistuksia. Joulukuussa 2003 Brysselin Eurooppa-neuvosto (DE) (EN) (FR) hyväksyi aloitteen lopullisesti.

Liikennettä, energiaa ja telealaa koskevien Euroopan laajuisten verkkojen (TEN) kehittäminen sekä investoiminen tutkimukseen ja innovaatioon ovat ehdottoman tärkeitä toimenpiteitä, koska ne edistävät eurooppalaisten yritysten kasvua ja kilpailukykyä. Niillä tuetaan laajentuneiden sisämarkkinoiden luomista talous- ja sosiaalikoheesiopolitiikan (esdeenfr) tavoitteiden mukaisesti.

Eurooppalaisessa aloitteessa käsitellään kolmea pääkysymystä:

• pikakäynnistysohjelman (Quick-start) alkuun paneminen
• yhteisön nykyisten ja innovoivien rahoitusvälineiden yhteensovittaminen
• kannustavat sääntely- ja hallintotoimet.

Pikakäynnistysohjelma on pantu alkuun

Euroopan kasvualoitteen ydinasia on pikakäynnistysohjelma, joka sisältää luettelon 54:stä Euroopan kannalta tärkeästä ensisijaisesta hankkeesta, joiden toteuttaminen voidaan aloittaa kolmen vuoden kuluessa. Investointien kokonaismäärän olisi tarkoitus nousta 62 miljardiin euroon vuoteen 2010 mennessä. Hankkeiden valitsemisessa noudatettiin neljää perustetta: hankkeen valmiusaste, rajatylittävä ulottuvuus, vaikutus kasvuun ja innovaatioon sekä ympäristön kunnioittaminen.

Nämä 54 ensisijaista hanketta kattavat seuraavat alat:

• verkkoinfrastruktuuritKomissio on määritellyt 29 Euroopan laajuista liikenneverkkoa, jotka edellyttävät 38 miljardin euron investointia vuoteen 2010 mennessä. Tärkeänä tavoitteena on tasapainottaa eri kuljetusmuotojen käyttöä rauta- ja meriteiden hyväksi. Satelliittinavigointi- ja paikantamisjärjestelmä GALILEO kuuluu osaksi suunniteltuja hankkeita.Energia-alalla (sähkö ja maakaasu) on määritelty 17 energiayhteyttä, joihin investoidaan 10 miljardia euroa vuoteen 2010 mennessä. Tavoitteena on monipuolistaa unionin energiahuoltoa ja tehdä siitä turvallinen tulevaa laajentumista varten.Laajakaistahankkeiden alalla suurkapasiteettisten viestintäverkkojen kehitystä on tarkoitus nopeuttaa kolmen hankkeen avulla. Niiden tavoitteena on pienentää digitaalista kahtiajakoa liittämällä syrjäiset ja/tai maaseutualueet verkkoihin, tukea matkaviestintätekniikan tutkimusta sekä parantaa yliopistot, tutkimuskeskukset ja oppilaitokset yhdistävän Géant-verkon kapasiteettia.
• tutkimus, kehitys ja innovaatioTällä alalla on tarkoitus investoida viiteen hankkeeseen noin 14 miljardia euroa vuoteen 2010 mennessä. Niistä kolmessa keskitytään seuraaviin avainaloihin: nanoteknologia, uuden sukupolven laserteknologia sekä vedyn käyttö. Kahdessa hankkeessa pyritään antamaan pontta Euroopan unionin avaruustutkimukselle luomalla uusi ympäristön ja turvallisuuden satelliittivalvontajärjestelmä (GMES) sekä rakentamalla Sojuz-kantoraketin laukaisualusta.

Tässä luettelossa ei ole mainittu kaikkia hankkeita. Muut hankkeet voivat osoittautua tukikelpoisiksi sitten, kun ne vastaavat aikaisemmin mainittuja painopisteitä.

Mitä ovat Euroopan nykyiset ja innovatiiviset rahoitusmuodot?

Euroopan unioni ja Euroopan investointipankki (EIP) osallistuvat täysipainoisesti aloitteen rahoittamiseen. Nyt käytettävissä olevat ja kaavaillut varat saadaan seuraavista lähteistä:

• yhteisön talousarvion osuusEuroopan laajuisia liikenneverkkoja koskevasta budjettikohdasta osoitetaan vuosittain noin 700 miljoonaa euroa. Komission ehdotuksen mukaan yhteisön tuen osuutta kaikkien TEN-hankkeiden kokonaiskustannuksista olisi tarkoitus nostaa 10-30 prosenttia. Rakennerahastoilla tuetaan infrastruktuuri-investointeja (liikenne, energia ja televiestintä), tutkimusta ja teknologista kehitystä sekä innovaatiotoimintaa noin 60 miljardilla eurolla. Koheesiorahastosta tuetaan 1,5 miljardilla eurolla neljän edunsaajamaan investointeja (Espanja, Portugali, Kreikka, Irlanti).Kuudennessa tutkimuksen puiteohjelmassa varataan 17,5 miljardia euroa tutkimuksen tukemiseen. Nopeiden viestintäverkkojen ottamista GEANT-tutkimusverkon käyttöön tuetaan 300 miljoonan euron suuruisella erityisbudjetilla.
• Euroopan investointipankin (EIP) osuusTutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan alalla EIP:n Innovaatio 2010 -aloite tarjoaa 50 miljardin euron rahoituksen kyseisenä jaksona.Myös Euroopan investointirahastolla (EIR) tuetaan innovaatiota riskipääoman avulla. Tuki on jaettu 185 riskipääomarahastolle, jotka avustavat 1500:aa huipputekniikkaan erikoistunutta yritystä noin 10 miljardilla eurolla, joista 2,5 miljardia euroa saadaan EIR:stä. EIP on sitoutunut kohdentamaan tähän 500 miljoonan euron lisärahoituksen.

Käytettävissä olevien rahoitusvarojen koordinointi on ehdoton edellytys aloitteen menestymiseen. Mitä paremmin varat kohdennetaan, sitä paremmin toimia voidaan toteuttaa. Euroopan komissio ja EIP ovat vahvistaneet käytännön menettelyt yhteisvaikutuksen aikaansaamiseksi pankin, rakennerahastojen ja kuudennen tutkimuksen puiteohjelman välille. Talous- ja sosiaalikoheesion politiikan kannalta näiden menettelyjen tarkoituksena on muun muassa helpottaa rakennetoimien yhteistä suunnittelua. Ne koskevat erityisesti EIP:n kokonaissitoumusten liittämistä alueiden ohjelma-asiakirjoihin ja tukiosuuden tarkoituksenmukaista mukauttamista jonkin toimenpiteen kokonaiskustannuksiin.

Komissio ja EIP tutkivat mahdollisuutta lisätä yksityissektorin rahoitusta. Ne kiinnittävät huomiota neljään innovatiiviseen rahoitustekniikkaan:

• kolmannelta taholta tulevan pääoman (tai välirahoituksen) tarjoaminenTEN-rahoitusasetuksessa säädetään, että erityissijoitusrahastojen kautta tuleva osa budjetista on käytettävä hankkeiden rahoitukseen.
• arvopaperistaminenArvopaperistamisen avulla voidaan lisätä rahoitusmarkkinoilta saatavia varoja, jotka osoitetaan kasvua edistäviin sijoituksiin. Rakennetoimiin arvopaperistamisrahaston kautta osallistuvat rahoituslaitokset yhdistävät luottoportfolionsa ja arvopaperistavat ne institutionaalisille sijoittajille siirtämistä varten.
• strukturoitu rahoitusvälineEIP on valmis sitomaan 50 miljardia euroa tukeakseen ensisijaisia TEN-hankkeita innovatiivisen ja strukturoidun rahoitusvälineen puitteissa. Tämä suuriin hankkeisiin liitetty väline mahdollistaa luottoriskin jakamisen ja hajauttamisen. Se lisää osaltaan velkarahoituksen saatavuutta hankkeiden aikaisissa, rakentamista edeltävissä vaiheissa.
• vakuusvälineKomissio tutkii uutta vakuusvälinettä TEN-hankkeiden alalla julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien (PPP) puitteissa. Kun hankkeet on toteutettu, välineellä olisi tarkoitus kattaa kaupalliset riskit, joita ovat liikenteen tai tulojen vajeen aiheuttamat riskit. Luotonantajat hyötyisivät tällöin asiaankuuluvasta velanhoidosta.

Sääntelyyn ja hallintoon liittyviä kannustavia toimia tarvitaan

Kokemukset osoittavat, että rahoitukseen liittymättömät tekijät voivat olla suurempana esteenä hankkeiden toteutettavuudelle ja kiinnostavuudelle kuin itse rahoituksen puuttuminen.

Neuvostoa ja Euroopan parlamenttia kehotetaan sääntelemään viittä eri alaa:

• Euroopan laajuisten liikenneverkkojen rahoitussääntöjen uudistukset ja painopisteet;Kun painopisteet hyväksytään liikenneverkkojen osalta, voidaan myös käynnistää Euroopan kannalta ensisijainen hanke ja nimetä sille koordinoija tai koordinointielin.
• liikenteen infrastruktuurin maksut ja rahoitus (eurovinjetti-ehdotus)
• yhteisöpatentti
• hankintasäännöt
• rajatylittävät yrityssulautumat.

Komissio pyrkii osaltaan edistämään seuraavia toimikenttiä:

• pienille ja keskisuurille yrityksille (PK-yrityksille) myönnettävien valtiontukien yksinkertaistaminen erityisesti tutkimuksen ja innovaation alalla
• julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien kohtelu julkisia hankintoja koskevassa yhteisön lainsäädännössä
• eurooppalaista riskipääomarahastoa koskevien lainsäädäntöehdotusten valmistelu
• eurooppalaisten teknologiayhteisöjen perustaminen
• eurooppalaisen vakuusvälineen luominen Euroopan laajuisiin liikenneverkkoihin liittyvien hankkeiden rakentamisen jälkeen ilmenevien riskien varalta.

Minkälainen tilastollinen kohtelu julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien varalle?

Miten todetaan kohde-etuuden taloudellinen omistusoikeus julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudessa omistusoikeutta sääntelevistä oikeussäännöksistä riippumatta? Kuuluuko omistusoikeus julkisyhteisölle vai kumppanille? Sen periaatteen soveltaminen, jonka mukaan varojen taloudellinen omistusoikeus riippuu siitä, ketä varoihin liittyvät riskit ja edut koskevat, muodostaa ongelman julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudelle. Kasvualoite selventää tätä kysymystä, ja siinä esitetään lopullisia päätöksiä, jotka koskevat vuoden 2004 alkua.

Saavutettua edistystä arvioidaan

Säännöllisesti tehtävässä arviossa tutkitaan, miten kasvualoitteen toteuttamisessa on edistytty. Tällainen arvio tehdään kevään 2005 Eurooppa-neuvoston kokoukseen liittyvän vuosittaisen raportointijakson yhteydessä. Sen lisäksi aloitteesta tehdään perusteellinen tutkimus viisi vuotta sen käynnistämisestä.

Viimeisin päivitys 27.06.2006