EU:n tehostettu yhteistyö ammatillisen koulutuksen alalla

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

Ammatillisesta koulutuksesta vastaavien Euroopan unionin ministereiden ja Euroopan komission julistus ammatillisen koulutuksen tehostetusta yhteistyöstä Euroopassa

JULISTUKSEN TARKOITUS

• Julistuksessa vahvistetaan ammatillisen koulutuksen tehostettua eurooppalaista yhteistyötä koskevan Kööpenhaminan prosessin painopisteet.
• Prosessin tavoitteena on parantaa ammatillisen koulutuksen tuloksia, laatua ja houkuttelevuutta Euroopassa. Prosessilla kannustetaan monipuolisten ammatillisten koulutusmahdollisuuksien hyödyntämiseen elinikäisen oppimisen* puitteissa ja sen tarjoamien välineiden avulla.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Kööpenhaminan prosessi on olennainen osa eurooppalaisen koulutusyhteistyön (ET 2020) strategisia sääntöjä, ja sillä pyritään edistämään Eurooppa 2020 -strategian koulutusta koskevien tavoitteiden saavuttamista.

Kööpenhaminan prosessi koostuu seuraavista osa-alueista:

• poliittinen ulottuvuus, jossa pyritään määrittämään yhteiset eurooppalaiset tavoitteet ja uudistamaan kansallisia ammatillisen koulutuksen järjestelmiä
• sellaisten yhteisten eurooppalaisten puitteiden ja työvälineiden kehittäminen, joiden avulla lisätään osaamisen ja pätevyyden avoimuutta ja laatua sekä helpotetaan liikkuvuutta
• yhteistyö, jonka avulla tuetaan keskinäistä oppimista Euroopan tasolla ja tuodaan mukaan kaikki kansallisen tason sidosryhmät.

Painopisteet

Kööpenhaminan julistuksessa määritellyt painopisteet toimivat perustana vapaaehtoiselle yhteistyölle ammatillisen koulutuksen alalla. Vuoteen 2010 mennessä näiden painopisteiden avulla oli tarkoitus

• vahvistaa ammatillisen koulutuksen eurooppalaista ulottuvuutta
• lisätä ammatillista koulutusta koskevaa tiedottamista, neuvontaa ja opastusta sekä ammatillisen koulutuksen avoimuutta
• kehittää työvälineitä osaamisen ja pätevyyden vastavuoroiseen tunnustamiseen ja validointiin
• parantaa ammatillisen koulutuksen laadunvarmistusta.

Saavutukset

EU:n onnistumista tavoitteiden saavuttamisessa on arvioitu lukuisissa julkilausumissa, joissa on myös esitetty toimia ammatillisen koulutuksen alalla tehtävän yhteistyön parantamiseksi entisestään.

Vuonna 2004 annetussa Maastrichtin julkilausumassa todettiin, että Kööpenhaminan prosessilla on onnistuttu parantamaan ammatillisen koulutuksen näkyvyyttä ja asemaa Euroopan tasolla. Julkilausumassa myös kehitettiin edelleen Kööpenhaminan julistuksen painopisteitä ja määritettiin ensimmäistä kertaa ammatillisen koulutuksen parissa kansallisella tasolla tehtävän työn painopisteet. Niitä ovat muun muassa seuraavat:

• ammatilliseen koulutukseen tehtävien julkisten ja yksityisten investointien lisääminen
• ammatillisen koulutuksen järjestelmien kehittäminen sellaisiksi, että ne vastaavat muita heikommassa asemassa olevien yksilöiden ja ryhmien tarpeisiin
• oppimista edistävien ympäristöjen kehittäminen sekä oppilaitoksissa että työpaikoilla
• ammatillisen koulutuksen opettajien ja kouluttajien pätevyyden jatkuvan kehittämisen edistäminen.

Vuonna 2006 annetussa Helsingin kommunikeassa arvioitiin Kööpenhaminan prosessin edistymistä ja tarkistettiin sen painopisteitä ja strategioita. Siinä nostettiin esiin useita saavutuksia, kuten seuraavat:

• edistyminen ammatillisen koulutuksen yhteisten eurooppalaisten viitekehysten ja välineiden kehittämisessä
• yhteisen tutkinto- ja pätevyysvaatimuksia selkeyttävän Europass-viitekehyksen hyväksyminen
• eurooppalaista tutkintojen viitekehystä, ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalaista siirtojärjestelmää ja ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaista viitekehystä koskevan työn käynnistäminen.

Vuonna 2008 annetussa Bordeaux’n julkilausumassa tarkasteltiin uudelleen Kööpenhaminan prosessin painopisteitä ja strategioita vuoden 2010 jälkeistä aikaa koskevaa koulutusohjelmaa varten. Siinä todettiin, että prosessi on kohentanut tehokkaasti ammatillisen koulutuksen imagoa mutta säilyttänyt silti kansallisten ammatillisen koulutuksen järjestelmien monimuotoisuuden. Julkilausuman mukaan uutta liikkeellepanevaa voimaa tarvittiin kuitenkin erityisesti seuraavissa kysymyksissä:

• sellaisten ammatillisen koulutuksen välineiden ja ohjelmien käyttöönotto, joilla edistetään yhteistyötä eurooppalaisella ja kansallisella tasolla
• ammatillisen koulutuksen ja työmarkkinoiden välisten yhteyksien parantaminen
• eurooppalaisten yhteistyöjärjestelyjen yhdistäminen.

Vuonna 2010 annetussa Bruggen julkilausumassa asetettiin pitkän aikavälin strategiset tavoitteet ammatillisen koulutuksen alalla tehtävälle eurooppalaiselle yhteistyölle vuosiksi 2011–2020. Lisäksi siinä asetettiin vuosille 2011–2014 yhteensä 22 lyhyen aikavälin tavoitetta, joissa määritetään strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi vaadittavat kansallisen tason käytännön toimet. Tavoitteet perustuivat Kööpenhaminen prosessin periaatteille ja niissä huomioitiin aiemmin saadut kokemukset, mutta niillä pyrittiin myös vastaamaan vallinneisiin ja tuleviin haasteisiin.

Julkilausuman päätelmissä todettiin, että Kööpenhaminan prosessi oli

• auttanut merkittävästi lisäämään ammatillisen koulutuksen tunnettuutta sekä eurooppalaisella että kansallisella tasolla erityisesti yhteisten eurooppalaisten välineiden, periaatteiden ja suuntaviivojen toimeenpanon kautta
• johtanut perusteellisiin uudistuksiin, jotka puolestaan ovat johtaneet oppimistuloksiin perustuvan lähestymistavan omaksumiseen.

Julkilausumassa todetaan, että jotta ammatillisen koulutuksen avulla voitaisiin vastata nykyisiin ja tuleviin haasteisiin, eurooppalaisten koulutusjärjestelmien on muun muassa

• oltava joustavia ja laadukkaita
• annettava ihmisille voimavaroja sopeutua muutokseen ja hallita sitä mahdollistamalla heille keskeisten avaintaitojen hankkiminen
• helpotettava ja kannustettava ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden ja opettajien kansainvälistä liikkuvuutta.

Riian päätelmissä esitetään uudet tavoitteet vuosille 2015–2020. Ne perustuvat kauden 2011–2014 tavoitteiden suhteen saavutettujen tulosten arviointiin.

Arvioinnissa todettiin, että tavoitteet ovat auttaneet EU-maita ja ehdokasmaita keskittämään ja toteuttamaan uudistuksia. Vuosille 2015–2020 määritettiin viisi painopistealuetta:

• työssäoppimisen kaikkien muotojen edistäminen
• ammatillisen koulutuksen laadunvarmistusmenetelmien kehittäminen edelleen ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaista viitekehystä koskevan suosituksen mukaisesti
• ammatillisen koulutuksen ja tutkintojen suorittamismahdollisuuksien parantaminen kaikille tekemällä järjestelmistä joustavampia ja helppopääsyisempiä
• avaintaitojen vahvistaminen ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmissa ja parempien mahdollisuuksien tarjoaminen näiden taitojen hankkimiseksi tai kehittämiseksi ammatillisen perus- tai jatkokoulutuksen avulla
• ammatillisen koulutuksen opettajien, kouluttajien ja ohjaajien perus- ja täydennysvaiheen ammatillista kehittymistä koskevien systemaattisten lähestymistapojen käyttöönotto ja sitä koskevien mahdollisuuksien tarjoaminen sekä koulu- että työympäristöissä.

TAUSTAA

• Ammatillista koulutusta koskevat Euroopan komission verkkosivut.

* KESKEISET TERMIT

ASIAKIRJA

Kööpenhaminassa 29.–30. marraskuuta 2002 kokoontuneiden Euroopan unionin ammatillisesta koulutuksesta vastaavien ministerien ja Euroopan komission julistus ammatillisen koulutuksen tehostetusta yhteistyöstä Euroopassa — ”Kööpenhaminan julistus” (Ei julkaistu EUVL:ssä)

Viimeisin päivitys: 11.10.2016