Latvian liittymiskumppanuus

Liittymiskumppanuudella pyritään tukemaan ehdokasmaiden viranomaisia näiden pyrkimyksissä täyttää jäsenyysvaatimukset. Siinä yksilöidään tarkasti kyseisen maan jäsenyysvalmistelujen prioriteetit, etenkin yhteisön säännöstön täytäntöönpano, ja se muodostaa perustan yhteisön varoista esimerkiksi Phare-ohjelmassa myönnettävän liittymistä valmistelevan tuen ohjelmasuunnittelulle. Koska liittymissopimus allekirjoitettiin 16. huhtikuuta 2003 ja maa liittyi virallisesti Euroopan unioniin 1. toukokuuta 2004, liittymiskumppanuus on päättynyt.

Agenda 2000 -tiedonannossaan Euroopan komissio laati joukon ehdotuksia kaikkia Keski- ja Itä-Euroopan (KIE) ehdokasvaltioita koskevan liittymistä edeltävän strategian lujittamiseksi. Tämän strategian yleisenä tavoitteena on tarjota johdonmukainen ohjelma, jonka avulla näitä maita valmistellaan Euroopan unionin jäsenyyteen, ja tavoitteena on erityisesti

1) TAVOITE

Liittymiskumppanuuden (joka hyväksyttiin maaliskuussa 1998 ja jota muutettiin joulukuussa 1999 ja tammikuussa 2002) tavoitteena on sulauttaa yksiin oikeudellisiin puitteisiin Latvian liittymishakemusta koskevassa komission lausunnossa määritellyt tärkeimmät toiminta-alat, käytettävissä olevat rahoitusvälineet, joilla Latviaa autetaan toteuttamaan painopistealansa, sekä tämän avun saamiseksi vaadittavat ehdot. Kumppanuus sisältää joukon välineitä, jotka tukevat ehdokasvaltioita niiden liittymisprosessin aikana tekemissä ponnisteluissa.

Nämä välineet sisältävät muun muassa yhteisön säännöstön voimaansaattamista koskevan kansallisen ohjelman (tarkistettu huhtikuussa 2002), yhteisen arvion talouspolitiikkaa koskevista keskipitkän aikavälin painopisteistä, järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevan sopimuksen, kansallisen kehityssuunnitelman sekä alakohtaiset ohjelmat, joita tarvitaan rakennerahastoihin osallistumiseen liittymisen jälkeen sekä Ispan ja Sapardin toteuttamiseen ennen liittymistä. Vuonna 2002 liittymiskumppanuus on toiminut lähtökohtana sellaisen toimintasuunnitelman laadinnalle, jonka tarkoituksena on tehostaa Latvian hallinnon ja oikeuslaitoksen toimintakykyä.

Nämä välineet eivät ole olennainen osa nykyistä kumppanuutta, mutta niihin sisältyvät painopisteet ovat kumppanuuden mukaiset.

Kumppanuuden toteuttamisen valvonta varmistetaan Euroopan unionin ja Latvian välisen Eurooppa-sopimuksen kautta.

2) ENSISIJAISET TAVOITTEET

Ensisijaiset tavoitteet on jaettu kahteen ryhmään: lyhyen ja keskipitkän aikavälin tavoitteisiin. Ensimmäiseen ryhmään sisällytettiin ne tavoitteet, joihin liittyvät kysymykset Latvian katsottiin todennäköisesti pystyvän ratkaisemaan tai joiden ratkaiseminen ainakin edistyisi vuoden 2000 aikana. Toiseen ryhmään liittyvät kysymykset saataneen ratkaistua vuoden 2003 aikana.

Latvia on saavuttanut taloudellisiin arviointiperusteisiin sekä henkilöiden, tavaroiden ja pääoman vapaaseen liikkuvuuteen samoin kuin tilastointiin liittyvät ensisijaiset tavoitteet. Valtaosan muista tavoitteista se on saavuttanut osittain.

Liittymiskumppanuuden painopisteitä tarkistettiin joulukuussa 1999 (ks. neuvoston päätöksen 1999/854/EY liitteessä oleva 3 kohta). Viimeisin tarkistus julkaistiin helmikuussa 2002 (neuvoston päätös 2002/88/EY). Komission vuotta 2002 koskeva kertomus perustuu sille.

Ensisijaiset aihealueet ovat:

(Päivitettyä tietoa saa yhteisön säännöstön voimaansaattamista käsittelevistä tiivistelmistä.)

3) RAHOITUSKEHYS

Phare

Phare 2001 -ohjelmasta Latvialle tarkoitetut kansalliset määrärahat olivat 31,4 miljoonaa euroa. Baltian maiden rajatylittävän yhteistyön ohjelmaan myönnettiin ylimääräinen 3 miljoonan euron määräraha. Phare 2002 -ohjelmasta Latvialle myönnettiin 27 miljoonaa euroa sekä samoin ohjelman mukaisesti ylimääräiset 5 miljoonaa euroa maan instituutioiden vahvistamiseen. Baltian maiden rajatylittävän yhteistyön ohjelmaan myönnettiin vielä 3 miljoonan euron ylimääräinen määräraha.

Kumppanuusmaan viranomaiset kantavat vastuun tukeen liittyvistä sopimuksista ja maksuista. Euroopan yhteisöjen varainhoitoasetus kuitenkin velvoittaa komissiota valvomaan sopimusten tekomenettelyä ja hyväksymään kaikki Phare-ohjelmasta rahoitetut kumppanuusmaiden allekirjoittamat sopimukset ennen niiden voimaantuloa.

Liittymistä valmisteleva tuki

Vuodesta 2000 lähtien taloudellinen tuki sisältää maaseudun ja maatalouden kehittämisen tukivälineen (Sapard) sekä rakennetukivälineen (Ispa), jonka avulla painotetaan liikenne- ja ympäristöalan toimia. Phare-, Sapard- ja Ispa-ohjelman tukea säätelevä kesäkuussa 1999 hyväksytty asetus antaa komissiolle valtuudet tarkistaa sopimuksia jälkeenpäin, jos se katsoo, että sen kumppanuusmaan harjoittama varainhoidon valvonta ei ole ollut riittävää.

Kaudella 2000-2002 käytettävissä ollut kokonaisrahoitustuki oli Phare-ohjelman osalta 90 miljoonaa euroa, Sapard-ohjelman osalta 66 miljoonaa euroa ja Ispa-ohjelman osalta 105-165 miljoonaa euroa. Vuosittaiset tukimäärät olivat vastaavasti 35, 22,2 ja 36,4-57,2 miljoonaa euroa. Sapard 2002 -ohjelmasta Latvialle myönnettiin ohjeellinen 22,9 miljoonan euron kokonaismääräraha. ISPA-tuen kokonaismäärä oli 38,1-59,9 miljoonaa euroa.

Vuonna 2002 komissio myönsi 250 miljoonan euron erityisavustuksen unionin kanssa liittymisneuvotteluja käyvien maiden ponnistelujen tukemiseksi.

4) VIITTEET

Päätös 98/263/EY, 30.3.1998EYVL L 121, 23.4.1998

Päätös 1999/854/EY, 6.12.1999EYVL L 335, 28.12.1999

Komission lausunto KOM(1997) 2005 lopullinenEi julkaistu EYVL:ssä

Komission kertomus KOM(1998) 704 lopullinenEi julkaistu EYVL:ssä

Komission kertomus KOM(1999) 506 lopullinenEi julkaistu EYVL:ssä

Komission kertomus KOM(2000) 706 lopullinenEi julkaistu EYVL:ssä

Komission kertomus KOM(2001) 700 lopullinen - SEC(2001) 1749Ei julkaistu EYVL:ssä

Päätös 2002/88/EY, 28.1.2002EYVL L 44, 14.2.2002

Komission kertomus KOM(2002) 700 lopullinen - SEC(2002) 1405Ei julkaistu EUVL:ssä

Sopimus liittymisestä Euroopan unioniin [EYVL L 236, 23.9.2003]

Viimeisin päivitys 19.11.2004