Kypros

1) VIITTEET

Komission lausunto [KOM(93) 313 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]

Komission kertomus [KOM(1998) 710 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]

Komission kertomus [KOM(1999) 502 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]

Komission kertomus [KOM(2000) 702 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]

Komission kertomus [KOM(2001) 700 lopullinen - SEC(2001) 1745 - ei julkaistu EYVL:ssä]

Komission kertomus [KOM(2002) 700 lopullinen - SEC(2002) 1401 - ei julkaistu EYVL:ssä]

Komission kertomus [KOM(2003) 675 lopullinen - SEC(2003) 1202 - ei julkaistu EUVL:ssä].

Euroopan unionin liittymissopimus [EUVL L 236, 23.9.2003]

2) TIIVISTELMÄ

Euroopan komissio katsoi heinäkuussa 1993 antamassaan lausunnossa, ettei Kyproksen pitäisi kohdata erityisiä ongelmia yhteisön säännöstön saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä, edellyttäen, että toimia jatketaan samoin kuin siihenkin asti.

Sitä vastoin marraskuussa 1998 annetussa kertomuksessa korostettiin, että yhteisön lainsäädännön soveltamisessa maassa oli koettu useita viivästyksiä, ja että maan ympäristöasioiden hallinnassa oli siihen sopimattomia rakenteita.

Vuonna 1999 annetussa kertomuksessa korostettiin, ettei selvää edistystä juuri ollut tapahtunut. Maa toteutti kuitenkin parhaillaan merkittäviä valmistelutoimia, jotta yhdenmukaistaminen saataisiin päätökseen liittymispäivämäärään mennessä.

Marraskuussa 2000 annetussa kertomuksessa mainittiin, että yhteisön säännöstön saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä oli edistytty. Maa oli saattanut päätökseen ohjelman yhteisön säännöstön saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sen täytäntöönpanemiseksi. Ohjelman tavoitteena oli yhdenmukaistaa Kyproksen lainsäädäntöä, instituutioita, ohjelmia ja toimia yhteisön säännöstön kanssa. Kyprokselta odotettiin kutakin direktiiviä koskevaa strategiaa ja täytäntöönpano-ohjelmaa sekä sijoitusten rahoitussuunnitelmaa. Hallintorakenteita oli vielä vahvistettava.

Marraskuussa 2001 annetussa kertomuksessa katsottiin, että Kypros oli edistynyt merkittävästi lainsäädännön yhdenmukaistamisessa yhteisön säännöstön kanssa etenkin yleisen lainsäädännön, vedenlaadun ja otsonikerrosta ohentavien ainesosien osalta. Yhdenmukaistamisessa oli näin ollen merkittävästi edistytty.

Komissio mainitsi lokakuussa 2002 antamassaan kertomuksessa, että lainsäädännön yhdenmukaistamista koskevat työt olivat merkittävästi edistyneet. Maa oli säätänyt tärkeitä lakeja ja vahvistanut hallinnollisia valmiuksiaan yhteisön säännöstön soveltamiseksi.

Marraskuussa 2003 annetussa kertomuksessa todetaan, että Kypros täyttää (joulukuussa 2002 päätökseen saatetuissa) liittymisneuvotteluissa esitetyt ympäristöalaa koskevat sitoumukset ja että maan odotetaan olevan valmis ympäristöalaa koskevan yhteisön säännöstön pääasialliseen täytäntöönpanoon liittymispäivään, 1. toukokuuta 2004, mennessä.

Liittymissopimus allekirjoitettiin 16. huhtikuuta 2003, ja maa liittyi unioniin 1. toukokuuta 2004.

YHTEISÖN SÄÄNNÖSTÖ

Yhteisön ympäristöpolitiikan tarkoituksena, siten kuin siitä on määrätty Euroopan unionin perustamissopimuksessa, on edistää kestävää kehitystä sisällyttämällä ympäristöpolitiikat yhteisön alakohtaisiin politiikkoihin, toteuttamalla ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä, soveltamalla "saastuttaja maksaa" -periaatetta, korjaamalla ympäristövahingot ennen kaikkea niiden tapahtumapaikalla ja korostamalla vastuunjakoa. Yhteisön säännöstöön kuuluu noin 200 säädöstä, jotka koskevat monia aloja, kuten veden ja ilman saastumista, jätteiden ja kemiallisten tuotteiden huoltoa, bioteknologiaa, säteilysuojaa ja luonnonsuojelua. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ennen tiettyjen julkisten tai yksityisten hankkeiden täytäntöönpanoa tutkitaan hankkeen ympäristövaikutukset.

ARVIOINTI

Kypros allekirjoitti 16. heinäkuuta 1999 ilmastonmuutoksesta annetun Kioton pöytäkirjan.

Maa on ryhtynyt sisällyttämään kestävän kehityksen maatalous-, energia-, matkailu- ja liikennepolitiikkojen ja muiden politiikkojen määritelmiin. Ympäristökysymykset on voitu ottaa huomioon muiden politiikkojen määritelmissä ympäristövaikutusten arviointia koskevan lain ansiosta.

Huhtikuussa 2001 tuli voimaan yleisen lainsäädännön alalla laki Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksesta, joka käsittelee ympäristövaikutusten arviointia rajat ylittävissä tapauksissa. Lakia alettiin soveltaa helmikuussa 2002. Alalla on saatu päätökseen energiatehokkuuden parantamista koskeva toimintasuunnitelma ja energia-alan strategia. Tiedonsaantia koskeva direktiivi on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä. Yleinen lainsäädäntö on myös saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä. Yleinen lainsäädäntö on myös saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä ja on yhdenmukainen yhteisön säännöstön kanssa vastikään annettua, strategista ympäristövaikutusten arviointia koskevaa yhteisön säännöstöä lukuun ottamatta. Tämä säännöstö on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sitä on sovellettava heinäkuuhun 2004 mennessä.

Koska Kyproksella on vain vähän vesivaroja, vesiensuojelu on maan ympäristöpolitiikan keskeinen painopistealue. Alaa koskeva yhteisön säännöstö on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä joitakin jätevesiin, viemäröintiin ja vesialan puitedirektiiviin liittyviä säännöksiä lukuun ottamatta. Kaikki nämä säännökset on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä ennen Kyproksen liittymistä unioniin. Nitraattien aiheuttamalle saastumiselle alttiit alueet on määriteltävä ja vaarallisten jätteiden luettelo on ajantasaistettava. Nitraatteja ja vaarallisia jätteitä koskevat ohjelmat on pantava täytäntöön ennen liittymistä. Juomavettä koskevan direktiivin säännökset saatettiin osaksi kansallista lainsäädäntöä toukokuussa 2001. Toimitusalueet on luetteloitu ja ne on merkitty karttoihin. Maassa on annettu saastumisen torjuntaa koskeva laki sekä asetuksia, jotka koskevat vesien saastumista asbestin ja jätelietteiden vuoksi. Myös vedenlaadun valvontaohjelma on otettu käyttöön. Uimavesidirektiiviä noudatetaan täysimääräisesti. Kyprokselle on myönnetty yhdyskuntajätevesiä koskeva siirtymäkausi 31. joulukuuta 2012 saakka.

Jätehuoltoa koskeva lainsäädäntö on annettu ja se on yhdenmukainen yhteisön säännöstön kanssa. Kansallista jätehuoltosuunnitelmaa ei tosin vieläkään ole hyväksytty, kuten ei myöskään vaarallisten jätteiden hallintasuunnitelmaa. Jätteiden siirtojen valvontajärjestelmä ja romuajoneuvojen käsittelylaitosten lupajärjestelmä on toteutettava täysimääräisesti liittymiseen mennessä. Maassa on hyväksytty laki, jolla ratifioidaan vaarallisia jätteitä koskeva Baselin yleissopimus. Keräysjärjestelmiä sekä hyödyntämis- ja loppukäsittelylaitoksia on edelleen perustettava. Huhtikuussa 2002 annettiin laki pakkausjätteistä ja sen soveltamissäännöksistä, kuten myös käytettyjä paristoja, polyklooribifenyylejä (PCB) ja polyklooritrifenyylejä (PCT), jäteöljyjä ja akkuja koskevat lait. Pakkausjätteitä koskevien säännösten täytäntöönpanon osalta sovittiin siirtymäkauden järjestelystä 31. joulukuuta 2005 saakka. Jätehuoltoalan hallinnollisiin valmiuksiin on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Ilmanlaatua koskevat suunnitelmat ja toimintaohjelmat on saatava valmiiksi ja niiden toteuttamisen seurantaa on tehostettava liittymiseen mennessä. Kaikki tätä alaa koskeva yhteisön säännöstö on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä. On kuitenkin edelleen ongelmia, jotka koskevat bensiinin ja dieselpolttoaineen laatua sekä nestemäisten polttoaineiden rikkipitoisuutta. Rikkipitoisuuden osalta sovittiin siirtymäkauden järjestelystä 1. toukokuuta 2005 saakka. Ilmanlaatua alettiin arvioida joulukuussa 2001 ilmanlaatua ja otsonia koskevien direktiivien mukaisesti.

Teollisuussaasteiden ja riskinhallinnan alan lainsäädäntö on annettu suuria polttolaitoksia ja kansallisia päästörajoja koskevia säännöksiä lukuun ottamatta. Nämä toimenpiteet on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä liittymiseen mennessä. Kyproksen kanssa on sovittu suuria polttolaitoksia koskevista erityisjärjestelyistä. Alalla on otettu käyttöön tehokkaassa valvonnassa tarvittavat hallintorakenteet. Erityistä huomiota on kuitenkin kiinnitettävä Seveso II -direktiiviin (suuronnettomuuksiin liittyvien vaarojen hallinta), jonka perusteella sisäiset hätätilasuunnitelmat on tarkistettava ja ulkoiset hätätilasuunnitelmat laadittava liittymiseen mennessä. Helmikuussa 2001 saatiin päätökseen tutkimus, joka koskee savukaasujen rikinpoiston käyttöönottoa Vasilikosin voimalassa. Saastumisen yhdenmukaista ehkäisemistä ja valvontaa koskeva direktiivi (IPPC-direktiivi) on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä. Vielä on myönnettävä luvat asiaan liittyville laitoksille direktiivissä asetettuun määräaikaan (lokakuuhun 2007) mennessä.

Geneettisesti muunnettujen organismien (GMO) ja kemiallisten tuotteiden alan lainsäädäntö on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä ja on yhdenmukainen yhteisön säännöstön kanssa lukuun ottamatta säännöksiä, jotka koskevat GMO:iden käyttöä suljetuissa oloissa. Biosideja koskeva laki on vielä antamatta. GMO:iden käyttöä suljetuissa oloissa koskevien ilmoitusmenettelyjen on oltava käytössä liittymiseen mennessä.

Ydinturvallisuuden ja säteilysuojelun alan lainsäädäntö on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä ja on yhdenmukainen yhteisön säännöstön kanssa. Turvalaitteita on parannettu. Vuonna 2002 hyväksyttiin ionisoivaa säteilyä koskeva laki sekä kansalaistiedotusta säteilyhätätilanteessa koskeva säännös.

Luonnonsuojelun alan lainsäädäntö on annettu. Kertomuksesta käy ilmi, että vastuun sirpaloituminen saattaa johtaa täytäntöönpano-ongelmiin. Luettelo ehdotuksista yhteisön tärkeinä pitämiksi alueiksi on viimeisteltävä ja erityissuojelualueet nimettävä liittymiseen mennessä. Kypros on uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan Washingtonin yleissopimuksen (CITES) aktiivinen yhteistyökumppani. Yleissopimuksen perusteiden noudattamista koskeva lainsäädäntö hyväksyttiin heinäkuussa 2000. Maa on myös ratifioinut aavikoitumista koskevan yleissopimuksen ja muuttavien villieläinten suojelua koskevan yleissopimuksen. Maaliskuussa 2001 ratifioitiin kansainvälisesti merkittäviä kosteikkoja koskeva Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus. Lokakuussa 2001 ratifioitiin erityisiä luonnonsuojelualueita ja Välimeren alueen biologista monimuotoisuutta käsittelevä Barcelonan yleissopimus sekä yleissopimus Välimeren suojelemiseksi maalta peräisin olevalta pilaantumiselta. Vankeudessa pidettyjä luonnonvaraisia eläimiä koskeva yhteisön säännöstö on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Melua koskevan lainsäädännön siirtämisessä osaksi kansallista lainsäädäntöä edistytään aikataulun mukaisesti. Lainsäädäntö on yhdenmukainen yhteisön säännöstön kanssa lukuun ottamatta ympäröivää melua koskevaa vastikään annettua yhteisön säännöstöä, joka on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä heinäkuuhun 2004 mennessä. Kyproksen on nimettävä testauslaitokset. Huhtikuussa 2002 hyväksyttiin puitelaki, joka sisältää kaikki uutta lähestymistapaa koskevat direktiivit. Maa on myös hyväksynyt kodinkoneiden melua koskevan lakiluonnoksen.

Kypros osallistuu lisäksi Euroopan ympäristöviraston (EN) toimintaan.

Hallinnolliset valmiudet ovat riittävät ja toimivat tyydyttävästi. Voimavarojen puutetta on pystytty paikkaamaan turvautumalla yksityiseen sektoriin ja tilapäiseen henkilöstöön. Maassa on järjestetty tiedotus- ja koulutustilaisuuksia. Ympäristövirasto on nimettävä ympäristövaikutusten strategisen arvioinnin toimivaltaiseksi viranomaiseksi.

Viimeisin päivitys 06.02.2004