Kypros

1) VIITTEET

Komission lausunto [KOM(1993) 313 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]Komission kertomus [KOM(1998) 710 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]Komission kertomus [KOM(2000) 702 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]Komission kertomus [KOM(2001) 700 lopullinen - SEC(2001) 1745 - ei julkaistu EYVL:ssä]Komission kertomus [KOM(2002) 700 lopullinen - SEC(2002) 1400 - ei julkaistu EYVL:ssä]Komission kertomus [KOM(2003) 675 lopullinen - SEC(2003) 1202 - ei julkaistu EUVL:ssä].Euroopan unionin liittymissopimus [EUVL L 236, 23.9.2003]

2) TIIVISTELMÄ

Komissio korosti heinäkuussa 1993 antamassaan lausunnossa, että Kyproksen arvonlisäverokanta oli jo yhdenmukainen Euroopan yhteisön arvonlisäverokannan kanssa. Valmisteveron alalla oli kuitenkin vielä joitakin ongelmia.

Marraskuussa 1998 annetussa kertomuksessa arvosteltiin ankarammin arvonlisäverokantajärjestelmää, jossa oli vielä merkittäviä puutteita, mutta korostettiin kuitenkin Kyproksen edistymistä tällä alalla. Valmisteveron alalla oli edelleen merkittäviä ongelmia.

Marraskuussa 2000 annetussa kertomuksessa katsottiin, että Kypros oli edistynyt välillisen verotuksen alalla, vaikka arvonlisäveroa koskeva laki - joka edellyttää merkittävää yhdenmukaistamista yhteisön säännöstön kanssa - tuli voimaan vasta vuonna 2001. Kyproksella valmistettujen alkoholien ja bensiinien valmisteverot on poistettu ja käyttöön on otettu dieselöljyä, petrolia ja tuotuja alkoholeja koskevat valmisteverot. Tupakkaveroa nostettiin kesäkuussa 2000, ja se lähestyi unionissa sovellettavaa vähimmäisverokantaa (57 prosenttia). Kypros on sitoutunut välittömässä verotuksessa noudattamaan yritysverotusta koskevan käyttäytymissäännöstön velvoitteita, vaikka alalla ei ole vielä konkreettisesti edistytty. Hallinnollisten valmiuksien osalta tullilaitoksen yhteyteen on perustettu yksikkö yhteisön säännöstön tehokkaaksi täytäntöönpanemiseksi.

Vuonna 2001 annetussa kertomuksessa kerrotaan, että Kypros oli edistynyt vain vähän. Valmisteveron alalla sovellettiin maahantuontiin liittyvää verovapautusta kolmansista maista peräisin oleviin ei-kaupallisiin, pieniin toimituksiin. Välittömän verotuksen, hallinnollisen yhteistyön ja vastavuoroisen tuen alalla ei oltu kuitenkaan edistytty lainkaan. Komission kertomuksessa todettiin, että hallinnollisten valmiuksien alalla oli jatkettu yksikköjen tietokoneistamista ja verovalvonnasta vastaavan henkilöstön määrää oli lisätty.

Lokakuussa 2002 annetussa kertomuksessa painotettiin Kyproksen merkittävää edistymistä verolainsäädännön yhdenmukaistamisessa yhteisön säännöstön kanssa. Edistysaskeleet saavutettiin lähinnä välitöntä ja välillistä verotusta koskevan kokonaisvaltaisen verouudistuksen ansiosta, joka toteutettiin heinäkuussa 2002.

Vuonna 2003 annetussa kertomuksessa katsotaan, että Kypros noudattaa antamiaan sitoumuksia ja täyttää liittymisneuvottelujen verotusta koskevan neuvotteluluvun vaatimukset. Kyproksen on kyettävä panemaan yhteisön säännöstö täytäntöön, kun se liittyy unioniin.

Neuvottelujen aikana Kyprokselle on annettu mahdollisuus soveltaa tilapäistä järjestelmää, joka koskee ravintolapalveluihin sovellettavaa alennettua arvonlisäkantaa (31. joulukuuta 2007 asti) ja nollaverotuksen säilyttämistä ihmisten ravinnoksi tarkoitettujen elintarvikkeiden ja farmaseuttisten tuotteiden osalta (31. joulukuuta 2007 asti). Kypros on myös saanut mahdollisuuden arvonlisäverovapauteen rakennusmaan hankinnan osalta (31. joulukuuta 2007 saakka) sekä kassaperusteisen kirjanpitojärjestelmän ja yksinkertaistetun menetelmän soveltamiseen keskenään yhteydessä olevien henkilöiden tavaroiden luovutusarvon osalta (vuoden ajan liittymisen jälkeen). Kypros on saanut luvan soveltaa poikkeuksia, jotka koskevat 15 600 euron suuruisen arvonlisäveron vapautus- ja rekisteröintikattoa pienille ja keskisuurille yrityksille, sekä luvan arvonlisäverovapautukseen kansainvälisten henkilöliikennepalvelujen kohdalla. Lisäksi Kypros saa ottaa käyttöön tilapäisen järjestelmän, joka liittyy sementin valmistuksessa käytettävien kivennäisöljyjen vapautukseen valmisteverosta (vuoden ajan liittymisen jälkeen), sekä alennetun tuontitullin jatkamiseen kaikkien paikallisessa matkustajaliikenteessä käytettävien polttoaineiden kohdalla (sama aika kuin edellisessä).

Liittymissopimus allekirjoitettiin 16. huhtikuuta 2003, ja maa liittyi unioniin 1. toukokuuta 2004.

YHTEISÖN SÄÄNNÖSTÖ

Välittömän verotuksen alalla yhteisön säännöstö koskee pääasiassa yritys- ja pääomaverojen tiettyjä näkökohtia. Euroopan unionin perustamissopimuksen neljällä vapaudella on laajempi vaikutus kansallisiin verojärjestelmiin.

Välillistä verotusta koskeva yhteisön säännöstö koostuu ensisijaisesti yhdenmukaistetusta arvonlisäveron (ALV) ja valmisteverojen alan lainsäädännöstä. Siihen sisältyy kasautumaton yleinen kulutusvero, jota kannetaan kaikissa tavaroiden ja palvelujen tuottamisen ja jakelun vaiheissa. Tämä merkitsee kotimaisten liiketapahtumien ja tuonnin yhtäläistä verotuskohtelua.

Valmisteverojen osalta säännöstö sisältää yhdenmukaista verotusrakennetta ja verojen vähimmäiskantaa koskevat säännöt sekä yhteiset säännöt valmisteveron alaisten tuotteiden hallussapidosta ja liikkumisesta (erityisesti verottomia varastoja koskevat säännöt).

ARVIOINTI

Välittömän verotuksen alalla kaksi yritysverotusta koskevaa direktiiviä ja välitysmenettelyä koskeva yleissopimus perustuvat vastavuoroisuuden mekanismiin. Näitä toimenpiteitä ei näin ollen tarvitse välttämättä hyväksyä ennen unioniin liittymistä. Marraskuussa 2000 tarkasteltiin uudelleen Kyprokseen siirrettyihin yrityksiin sovellettavaa erityisjärjestelmää. Heinäkuussa 2002 annettiin lainsäädäntö, jolla oli tarkoitus yksinkertaistaa verojärjestelmää ja yhdenmukaistaa sitä yhteisön säännöstön kanssa (etenkin tuloveroa, lisäarvoveroa, leimaveroa ja veronkantoa koskevat lait). Vuonna 2003 Kyproksen on siirrettävä pääoman hankinnasta kannettavista välillisistä veroista, koroista ja rojalteista sekä säästötulojen verotuksesta annetut direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöään.

Välillisen verotuksen alalla otettiin käyttöön arvonlisäverojärjestelmä heinäkuussa 1992. Tätä kuudenteen arvonlisäverodirektiiviin perustuvaa järjestelmää ei ole täysin yhdenmukaistettu yhteisön säännöstön kanssa. Verottomien liiketoimien, palvelujen suorituspaikan määrittämisen ja vähennysoikeuden kaltaisilla aloilla on merkittäviä eroja. Yhteisön säännöstöön liittyvät pääasialliset ongelmat koskevat verokantojen soveltamista. Nollaverokantaa käytetään edelleen huolestuttavan usein. Lisäksi ero unionissa sovellettavaan tavanomaiseen 15 prosentin verokantaan on edelleen merkittävä. Arvonlisäverokantaa nostettiin verouudistuksen yhteydessä 10 prosentista 13 prosenttiin heinäkuussa 2002, ja se tullaan nostamaan 15 prosenttiin tammikuussa 2003. Helmikuussa 2002 tuli voimaan vuotta 2000 koskeva uusi laki ja sen soveltamisasetukset. Tässä laissa säädetään muun muassa kansainvälisiin yrityksiin sovellettavan arvonlisäverojärjestelmän poistamisesta sekä arvonlisäveron korvausjärjestelmästä, jota sovelletaan niihin ulkomaalaisiin, jotka eivät ole sijoittautuneet Kyprokselle. Vuonna 2003 Kypros on miltei kokonaisuudessaan siirtänyt arvonlisäveroa koskevan yhteisön säännöstön osaksi lainsäädäntöään. Siirtäminen on vielä kesken nollaverotuksen poistamisen osalta tietyillä aloilla, joilla ei ole myönnetty tilapäistä järjestelmää neuvottelujen aikana. Kyproksen pitää myös ottaa käyttöön kiinteistöjä koskeva arvonlisävero sekä tarkistaa pääomahyödykkeiden arvonlisäveron mukautusta koskevat säännöt.

Valmisteveroala aiheuttaa Kyprokselle kuitenkin yhä ongelmia. Maa kantaa nykyisin joistakin tuotteista valmisteveroa, joka ylittää selvästi yhteisön säännöksissä säädetyn verokannan. Tämä riippuvuus yhteisön ulkopuolisista valmisteveroista saattaa kuitenkin aiheuttaa ongelmia unioniin liittymisen jälkeen. Lisäksi Kypros soveltaa valmisteveroja vain öljyyn (eikä muihin kivennäisöljyihin) sekä tupakkatuotteiden kaksinkertaista verojärjestelmää, mikä ei ole yhdenmukainen yhteisön säännöstön kanssa. Tislattuja alkoholijuomia koskevat valmisteverot alittavat yhteisön vähimmäistason, ja tuontituotteisiin sovelletaan hyvin korkeita tullimaksuja, jotka on poistettava. Kyproksen alaa koskevan lainsäädännön yhdenmukaistaminen edellyttää näin ollen merkittäviä toimia. Alalla on sittemmin edistytty, mutta Kyproksen lainsäädäntö ei ole yhdenmukainen yhteisön säännöstön kanssa olennaisten kohtien osalta. Esimerkiksi tuontituotteita verotetaan kovemmin kuin vastaavia kotimaisia tuotteita. Lisäksi tulli- ja valmisteverolaitoksen on otettava vielä käyttöön verotonta varastoa koskeva järjestelmä. Joulukuussa 2001 nostettiin oluen valmisteveroa, samoin kuin toukokuussa 2002 tupakkatuotteiden valmisteveroa. Vuoden 2003 loppuun mennessä on vielä tarvittu lisäponnisteluja tuontitullien korottamiseksi tiettyjen tuoteryhmien kohdalla sekä verottomuusjärjestelmien toteutuksen päätökseen saamiseksi muun muassa tavaroiden liikkumisessa yhteisön sisällä. Lisäksi Kyproksen on korjattava tietyt erot, jotka koskevat kuohuviinien ja savukkeiden verotusjärjestelmää, ja saatettava nykyisten tuontiverojen poistaminen päätökseen korvaamalla ne valmisteveroilla.

Kyproksen on hallinnollisen yhteistyön ja vastavuoroisen tuen alalla yhdenmukaistettava edelleen lainsäädäntöään arvonlisäveroja koskevan tietojenvaihtojärjestelmän kanssa. Keskusyhteystoimiston toiminta on alkanut vuonna 2003, ja valmisteveroalan yhteystoimistoa kehitetään parhaillaan. Tiedottaminen etenee tyydyttävällä tavalla, eikä Kyproksella pitäisi olla minkäänlaisia ongelmia saavuttaa vaadittava tiedottamisen taso, kun se liittyy unioniin.

Hallinnollisten valmiuksien alalla on viety eteenpäin hanketta, jolla pyritään parantamaan tietokoneistettua arvonlisäverojärjestelmää, jotta se olisi yhdenmukainen uuden arvonlisäverolain kanssa. Välittömän verotuksen alalla henkilöstömäärää on vahvistettu palkkaamalla vuonna 2001 tuloveroyksikköön 40 virkamiestä lisää. Hallinnolliset valmiudet ja erityisesti yhteisön säännöstön tehokkaaseen hallintaan, täytäntöönpanoon ja soveltamiseen tarvittavat henkilöstöresurssit on saatu käyttöön vuonna 2003. Vaikka valmisteveroja koskevat tarvittavat hallintorakenteet on saatu toteutettua, järjestelmien tarkistusmenetelmien laatiminen olisi syytä saada päätökseen. Välittömän verotuksen alalla tarvittaisiin vielä virallinen järjestelmä riskien arvioimiseksi.

Viimeisin päivitys 08.01.2004