Liettua

Komission lausunto [KOM(1997) 2007 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]Komission kertomus [KOM(1998) 706 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]Komission kertomus [KOM(2000) 707 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]Komission kertomus [KOM(2001) 700 lopullinen - SEC(2001) 1750 - ei julkaistu EYVL:ssä]Komission kertomus [KOM(2002) 700 lopullinen - SEC(2002) 1406 - ei julkaistu EYVL:ssä]Komission kertomus [KOM(2003) 675 lopullinen - SEC(2003) 1204 - ei julkaistu EUVL:ssä].Euroopan unionin liittymissopimus [EUVL L 236, 23.9.2003]

2) TIIVISTELMÄ

Heinäkuussa 1997 antamassaan lausunnossa Euroopan komissio arvioi, ettei välitöntä verotusta koskevan yhteisön säännöstön saattamisen osaksi Liettuan lainsäädäntöä pitäisi aiheuttaa merkittäviä ongelmia. Lausunnossa korostettiin kuitenkin, että alalla olisi ponnisteltava merkittävästi, jotta maan lainsäädäntö vastaisi keskipitkällä aikavälillä yhteisön ALV:tä ja valmisteveroa koskevia sääntöjä. Komissio vaatikin, että Liettualle annettaisiin mahdollisuus osallistua keskinäiseen avunantoon, kunhan verohallinto teknisellä tasolla olisi siihen valmis.

Marraskuun 1998 kertomuksessa todettiin, että huolimatta ALV:n alalla saavutetusta edistyksestä Liettuan olisi ponnisteltava huomattavasti yhdenmukaistaakseen ALV- ja valmisteverolainsäädäntönsä yhteisön säännöstön kanssa.

Marraskuun 2000 kertomuksessa mainittiin, että hallinnollisissa valmiuksissa oli edistytty jonkin verran, mutta todettiin edelleen ALV:tä ja valmisteveroa koskevan lainsäädännön hyväksymisen viivästyneen.

Marraskuussa 2001 annetussa kertomuksessa todettiin Liettuan edistyneen kohtuullisesti lainsäädäntönsä yhdenmukaistamisessa yhteisön säännöstön kanssa. ALV:tä koskevan lain muutokset olivat astuneet voimaan (palvelun tarjoamispaikan määrittäminen, käsitteen "alueen ulkopuolella tarjottava palvelu" määritelmä sekä matkatoimistoja koskeva erityisjärjestely). Valmisteveroista mainittiin, että nestekaasu olisi vastedes valmisteveron alainen, ja alkoholin ja alkoholijuomien valmisteverojen rakenne ja verokannat olivat yhteisön säännöstön mukaisia. Hallinnollisen yhteistyön ja keskinäisen avunannon osalta parlamentti oli vahvistanut Venäjän, Alankomaiden, Kroatian, Slovenian ja Armenian kanssa yleissopimukset kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi. Sopimus keskinäisestä avunannosta Ruotsin kanssa oli astunut voimaan. Hallinnollisten valmiuksien osalta keskustiedosto verovelvollisista sisälsi nyt merkittävän tietokannan, ja uusi valmisteverojen hallinnoinnista vastaava yksikkö oli perustettu. Menettelyjä oli muutettu verovalvonnan, seuraamusten määräämisen, riita-asioiden tutkimisen sekä saatavien täytäntöönpanon ja siirron parantamiseksi.

Lokakuun 2002 kertomuksessa komissio korostaa, että Liettua on edistynyt huomattavasti verolainsäädäntönsä yhdenmukaistamisessa yhteisön säännöstön kanssa. Tiettyä edistystä on saavutettu myös Liettuan verohallinnon uudistamisessa.

Vuoden 2003 kertomuksessa Liettuan todettiin pääosin täyttäneen jäsenyysneuvotteluihin liittyvät sitoumukset ja vaatimukset alv:n, valmisteveron ja välittömän verotuksen osalta, ja sen todettiin olevan kykenevä soveltamaan yhteisön säännöstöä liittymisestään lähtien. Hallinnollisen yhteistyön ja keskinäisen avunannon osalta Liettua täyttää sitoumukset vain osittain. Sen on pikaisesti nopeutettava valmisteluja tiedonsiirtojärjestelmien luomiseksi varmistaakseen, että sillä on liittymishetkellään olennaisen tärkeä yhteensopivuus.

Liittymissopimus allekirjoitettiin 16. huhtikuuta 2003, ja maa liittyi unioniin 1. toukokuuta 2004.

YHTEISÖN SÄÄNNÖSTÖ

Välittömän verotuksen alalla yhtiöveron verokantaa alennettiin joulukuussa 1999, ja osinkojen verotus yhdenmukaistettiin.

Välillisen verotuksen alalla ALV:tä ja valmisteveroa koskevan yhteisön lainsäädännön saattaminen osaksi Liettuan lainsäädäntöä on puutteellista, ja vuoden 1999 liittymiskumppanuuden mukainen hallintouudistus on viivästynyt. Huhtikuussa 2000 poistettiin julkisen liikenteen palveluja koskenut verosta vapauttaminen, ja se korvattiin ottamalla käyttöön 5 prosentilla alennettu verokanta.

Hallinnollisen yhteistyön ja keskinäisen avunannon alalla kahdenkeskiset yleissopimukset, jotka Liettua on solminut Islannin, Italian ja Yhdysvaltojen kanssa ja joiden tarkoitus on estää kaksinkertainen verotus ja veropetokset, astuivat voimaan tammikuussa 2000. Samankaltaisia sopimuksia on tehty Venäjän, Alankomaiden, Kroatian ja Slovenian kanssa. Verohallintojärjestelmä muodostuu valtiovarainministeriön valvonnan alaisesta valtion verovirastosta (INI) sekä kymmenestä aluevirastosta. INI on verotuksesta ja verohallinnosta vastaava toimivaltainen elin, ja se laati maaliskuussa 2000 strategisen suunnitelman vuosille 2000-2004. Huhtikuussa 2000 INI:n paikallisverkot liitettiin keskusverkkoon ja verotietojärjestelmä integroitiin.

ARVIOINTI

Arvonlisävero

Nykyinen arvonlisäverojärjestelmä otettiin käyttöön toukokuussa 1994, jolloin se korvasi entisen liikevaihtoveron. Liettua on vahvistanut yhtenäisen ALV-kannan, 18 prosenttia, joka koskee kaikkia liiketapahtumia, maahantuonti mukaan luettuna. Voimassa oleva ALV-järjestelmä perustuu yhteisön lainsäädännön pääperiaatteisiin. Järjestelmää sovelletaan kuitenkin erittäin yleisluonteisesti eikä sen täytäntöönpano ole johdonmukaista.

Heinäkuusta 1997 lähtien Liettua on yhdenmukaistanut arvonlisäverolainsäädäntöään yhteisön säännöstön mukaiseksi. Muutokset, joita kansalliseen lainsäädäntöön on viime aikoina tehty, koskevat etenkin vain liettualaisiin maataloustuotteisiin sovellettavan alennetun ALV-kannan poistamista sekä rekisteröitymisvelvollisuuden vähimmäisrajan nostamista ALV:n alaisten verovelvollisten määrän vähentämiseksi. Edistyksestä huolimatta tarvitaan vielä merkittäviä ponnisteluja.

Marraskuun 2000 kertomuksessa todetaan, että lainsäädännön parantaminen on edelleen välttämätöntä kuudennessa neuvoston direktiivissä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Verovapautusten luettelo on nimittäin liian laaja, rekisteröimättömiä verovelvollisia varten ei ole olemassa hyvitysjärjestelmää, ja myös käännetty verovelvollisuusjärjestelmä puuttuu.

Marraskuun 2001 kertomus vahvistaa tämän arvion.

Uusi ALV-laki hyväksyttiin maaliskuussa 2002, ja se astui voimaan heinäkuussa 2002. Laissa määritellään käsitteet "veron määräytymisperusteet", "verovelvolliset" ja "verotettavat liiketapahtumat". Siinä vahvistetaan myös toimenpiteitä, joiden tarkoitus on poistaa ne nykyiset verovapautukset ja veronalennukset, jotka eivät ole yhteisön säännöstön mukaisia.

Vuoden 2003 jälkeen Liettuan on vielä saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöään yhteisön sisäinen arvonlisäverojärjestelmä ja yhdenmukaistettava alennettujen verokantojen ja vapautusten moninaisuutta muilla kuin sellaisilla aloilla, joilla sille on myönnetty veropoikkeus. Liettuan on myös ratkaistava vähäiset ristiriidat, joita sillä vielä on käytettyjä tavaroita koskevien verollisten liiketoimien, toimituspaikkojen ja erityisjärjestelyjen suhteen.

Valmistevero

Kuten ALV:n, myös valmisteveron alalla tarvitaan lisäponnisteluja. Olutta on nimittäin verotettava alkoholiprosentin ja viiniä hehtolitrojen perusteella; savukkeisiin on sovellettava valmisteveron lisäksi myös erityisverokannan ja suhteellisen verokannan yhdistelmää.

Marraskuun 2001 kertomus vahvistaa tämän arvion.

Valmisteverolaki hyväksyttiin lokakuussa 2001, ja se astui voimaan heinäkuussa 2002. Laki säätelee verottoman varaston ja valmisteverottomuuden järjestelmän sekä savukkeiden yhdistetyn valmisteverokannan käyttöönoton hyväksymistä lokakuussa 2002.

Vuoden 2003 jälkeen tarvitaan edelleen lisäponnisteluja, jotta päästäisiin tiettyjen tuotteiden osalta yhteisön valmisteveron vähimmäismäärään ja yhdenmukaistettaisiin rajoitettu määrä kivennäisöljyjä koskevia veropoikkeuksia. Liettuan on lisäksi ratkaistava ongelma, joka koskee ristiriitaisuutta tiettyjen tuotteiden määrittelyssä samoin kuin tiettyjen kivennäisöljyjen valmisteverojen rakennetta. Lisäksi Liettuan on ulotettava kansallinen tullimaksujärjestelmä koskemaan yhteisön sisäisiä liikkeitä niiden tuotteiden osalta, joiden valmistevero on yhdenmukaistettu. Savukkeiden valmisteverojen asteittainen lisääminen vähimmäisverokannan saavuttamiseksi 31. joulukuuta 2009 mennessä sujuu aikataulun mukaisesti, kuten liittymisneuvotteluissa on sovittu.

Välitön verotus

Välittömän verotuksen alalla Liettuan lainsäädännön on noudatettava yritysverotuksen käytännesääntöjen periaatteita. Uusi laki yritysten voittojen verottamisesta hyväksyttiin joulukuussa 2001, ja se astui voimaan tammikuussa 2002. Yritysten voittoihin sovellettava verokanta alennettiin 24 prosentista 15 prosenttiin. Lisäksi uusi laki henkilökohtaisesta tuloverotuksesta hyväksyttiin heinäkuussa 2002. Liettuan on kuitenkin yhdenmukaistettava lainsäädäntöään enemmän yhteisön säännöstön mukaiseksi etenkin toteuttamalla toimenpiteitä mahdollisesti haitallisten verotustoimenpiteiden poistamiseksi. Näin Liettua voi noudattaa, kuten jäsenvaltiotkin, yritysverotusalan käytännesääntöjä liittymishetkestä alkaen.

Vuoden 2003 jälkeen Liettuan on vielä saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä direktiivit, jotka koskevat korkoja ja rojaltimaksuja sekä talletustulojen verotusta. Lisäksi Liettuan on muutettava lainsäädäntöään vapaa-aluemenettelyn osalta poistamalla muilta kuin maassa pysyvästi asuvilta ylimääräiset edut ja yrityksiltä mahdollisuuden suorittaa pankki- ja vakuutustoimia.

Hallinnolliset valmiudet

Joitakin toimenpiteitä on toteutettu Liettuan verohallinnon uudistamiseksi ja vahvistamiseksi verovalvonnan toteuttamisen, seuraamusten määräämisen, verotusta koskevien riita-asioiden tutkimisen sekä saatavien täytäntöönpanon ja siirron osalta. Edistystä on havaittavissa myös integroidun verotietojärjestelmän kehittämisessä. Valtion veroviraston (INI) tietokanta on ollut täysin toimintakykyinen toukokuusta 2002 lähtien. Tämä uusi väline sisältää tulovero- ja ALV-ilmoitukset, tullitiedot ja maksutarkastuksista saadut tiedot. Valmisteveroja koskevan tietojärjestelmän toteuttaminen alkoi huhtikuussa 2002.

Helmikuussa 2002 INI:ssä perustettiin kansainvälinen tiedonvaihtoyksikkö tehokkaan viestinnän takaamiseksi ulkomaisten veroviranomaisten kanssa. Perinteisten, välittömän verotuksen alan keskinäiseen avunantoon kuuluvien tehtävien lisäksi yksikkö on vastuussa hallinnollista yhteistyötä välillisen verotuksen alalla koskevan yhteisön säännöstön täytäntöönpanosta.

Näistä merkittävistä parannuksista huolimatta Liettuan on saavutettava edistystä INI:n veronperintävalmiuksien ja -tehokkuuden osalta sekä henkilöstön kouluttamisessa ja kehittämisessä. Lisäksi valtion verovirasto ei ole vielä ottanut käyttöön integroitua tietokonepohjaista verotusjärjestelmää, joka olisi VIES:n (ALV-tietojen vaihtojärjestelmä) ja SEED:n (valmisteverotietojen vaihtojärjestelmä) mukainen.

Vuoden 2003 aikana hallinnolliset rakenteet on saatu valmiiksi, ja meneillään on toimia, joilla pyritään verohallinnon uudistamiseen ja uudenaikaistamiseen. Ponnistukset ovat edelleen välttämättömiä veronkantokyvyn parantamiseksi ja verohallinnon tehokkuuden vahvistamiseksi erityisesti valvontamenettelyjen ja tilintarkastustoiminnan osalta. Koulutuksen ja henkilöstön kehittäminen näillä aloilla on siis etusijalla.

Hallinnollisen yhteistyön ja keskinäisen avunannon osalta lainsäädännöllinen yhdenmukaistaminen on saatettava loppuun. On perustettu yhteys- ja valvontayksikkö CLO (Central Liaison Office), jossa on riittävästi henkilökuntaa, ja se toimii myös valmisteverojen yhteys- ja valvontayksikkönä. Sen sijaan Liettuan on pikaisesti kehitettävä ALV-tietojen vaihtojärjestelmää (VIES), joka käynnistettiin äskettäin.

Viimeisin päivitys 14.01.2004