Liettua

1) VIITTEET

Komission lausunto [KOM(97) 2007 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]Komission kertomus [KOM(98) 706 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]Komission kertomus [KOM(99) 507 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]Komission kertomus [KOM (2000) 707 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]Komission kertomus [KOM(2001) 700 lopullinen - SEK(2001) 1750 lopullinen -ei julkaistu EYVL:ssä]Komission kertomus [KOM(2002) 700 lopullinen - (SEK)2002 - ei julkaistu EYVL:ssä]Euroopan unionin liittymissopimus [EUVL L 236, 23.9.2003]

2) TIIVISTELMÄ

Heinäkuussa 1997 antamassaan lausunnossa Euroopan unioni katsoi, että maatalousalalla tarvittaisiin vielä merkittäviä ponnisteluja, jotta Liettuan lainsäädäntö olisi täysin yhteisön säännöstön mukainen, mutta samalla se katsoi, että ponnisteluja oli kuitenkin tehty niiden toimien soveltamisessa, jotka sisältyvät Keski- ja Itä-Euroopan maita ja sisämarkkinoita koskevaan valkoiseen kirjaan (1995).

Erityisponnisteluja vaaditaan muun muassa seuraavissa asioissa:

• eläinlääkintä- ja kasvinsuojeluasioita koskevien sääntöjen noudattamisen varmistaminen ja valvonta, alan laitosten saattaminen yhteisön standardeja vastaaviksi. Tämä on erityisen tärkeää tarkastuksia ja valvontaa koskevien järjestelyjen kohdalla, jotta Euroopan unionin ulkorajoja kyettäisiin suojelemaan
• hallintorakenteiden vahvistaminen yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) välineiden toteuttamiseen tarvittavien valmiuksien turvaamiseksi
• elintarvikealan rakenneuudistuksen jatkaminen sen kilpailukyvyn parantamiseksi.

Komissio totesi, että Liettua on soveltanut vain rajattua osaa yhteisen maatalouspolitiikan mekanismeista ja että maan pitäisi toteuttaa perusteellinen maatalouspolitiikan uudistus sekä tehdä merkittäviä ponnisteluja, jotta se voisi liittyä Euroopan unioniin lyhyellä aikavälillä. Maan kalastuspolitiikasta komissio totesi, että sen integroimisessa yhteiseen alaa koskevaan politiikkaan ei pitäisi ilmetä suuria vaikeuksia, mutta se lisäsi samalla, että Liettuan pitäisi vielä tehdä työtä kalastusalan sopeuttamiseksi yhteisön politiikkaan ennen sen liittymistä Euroopan unioniin.

Marraskuussa 1998 esitetyssä kertomuksessa sanottiin, että liittymiskumppanuuteen liittyvien painopisteiden noudattamisessa lyhyellä aikavälillä oli edistytty merkittävästi. Kehitystä oli tapahtunut lainsäädännön yhdenmukaistamisessa yhteistä maatalouspolitiikkaa vastaavaksi, mutta lisäponnisteluja tarvittaisiin elintarvikealan uudistamisessa sekä ympäristö- ja maatalouden kehittämispolitiikkojen määrittelemisessä. Sama koski yhteisön eläinlääkintä- ja kasvinsuojelumääräysten täytäntöönpanoa ja soveltamista sekä alan laitosten saattamista yhteisön standardien mukaisiksi. Sitä vastoin kalastusalalla ei havaittu tapahtuneen minkäänlaista edistymistä, ja lainsäädäntö- ja hallintouudistusten täytäntöönpano olisi tarpeen yhteisen kalastuspolitiikan soveltamiseksi.

Lokakuussa 1999 esitetyssä kertomuksessa komissio huomautti, että Liettua oli edistynyt ponnisteluissaan noudattaa liittymiskumppanuudessa määriteltyjä painopisteitä. Maatalouden ja ympäristön kehittämistä, elintarvikealan nykyaikaistamista sekä kaikkein tärkeimpien päätösten täytäntöönpanoa tukevia toimia olisi lisättävä. Vaikka Liettua oli ryhtynyt kalastusalalla tilastoja ja kalojen laatua koskeviin toimiin, sen olisi syytä lujittaa yhteistä kalastuksen valvontaa, markkinoiden sääntelyä sekä valmiuksien hallintaa. Lisäksi olisi syytä pyrkiä välttämään kalastuksesta vastaavien eri viranomaisten välisiä ristiriitoja.

Marraskuussa 2000 laaditussa kertomuksessa painotettiin, että Liettua jatkoi edelleen maatalousalan uudistamista ja kalastuspolitiikkansa mukauttamista yhteisön lainsäädäntöön voidakseen panna täytäntöön yhteisön säännöstön.

Marraskuussa 2001 esitetyssä kertomuksessa pantiin merkille, että maatalousalalla Liettua oli jatkanut lainsäädäntönsä mukauttamista yhteisön säännöstöä vastaavaksi, mutta sen pitäisi vielä tehdä lisäponnisteluja.

Kalastusalalla on tehty lainsäädännöllisiä ja hallinnollisia muutoksia, joista mainittakoon erityisesti maatalousministeriön alaisen kalastusosaston uudistus. Komissio pani merkille, että Liettua oli edistynyt ottamalla käyttöön alusten valvontajärjestelmän kalavarojen hallintaa, tarkastusta ja valvontaa varten. Liettua on ottanut käyttöön alusrekisterin, ja maatalousministeriö on antanut tuotantojärjestöjä koskevat säännöt. Toisaalta Färsaarten (Tanska) kanssa tehty kahdenvälinen sopimus ei ole enää ollut soveltamiskelpoinen huhtikuun jälkeen.

Marraskuun 2002 kertomuksessa esitellään edistysaskeleita, joita Liettua on saavuttanut maatalous- ja kalastusalalla mukauttaessaan lainsäädäntöään ja lisätessään hallinnollisia valmiuksia.

Liittymissopimus allekirjoitettiin 16. huhtikuuta 2003, ja maa liittyi unioniin 1. toukokuuta 2004.

YHTEISÖN SÄÄNNÖSTÖ

Yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) tavoitteena on ylläpitää nykyaikaista maatalousjärjestelmää ja kehittää sellaista, jotta voidaan varmistaa maaseudun väestölle kohtuulliset elinolot ja kohtuuhintaisten elintarvikkeiden tarjoamismahdollisuudet kuluttajille ja turvata samalla tavaroiden vapaa liikkuminen Euroopan yhteisön alueella.

Eurooppa-sopimuksen, joka muodostaa oikeudellisen kehyksen Liettuan ja Euroopan yhteisön välillä maataloustuotteilla käytävälle kaupalle, tavoitteena on edistää yhteistyötä maatalousalan nykyaikaistamisessa, rakenneuudistuksessa ja yksityistämisessä sekä elintarviketeollisuutta ja kasvinsuojelusääntöjä koskevissa asioissa. Keski- ja Itä-Euroopan maita ja sisämarkkinoita koskeva valkoinen kirja (1995) kattaa eläinlääkinnän ja kasvinsuojelun valvontaa koskevan lainsäädännön, ja siinä käsitellään myös eläinten ravitsemista sekä tuotteiden markkinointiehtoja. Tämän lainsäädännön tavoitteena on kuluttajien, kansanterveyden sekä eläinten ja kasvien terveyden suojelu.

Yhteinen kalastuspolitiikka käsittää yhteiset markkinajärjestöt, rakennepolitiikan, kolmansien maiden kanssa tehdyt sopimukset, vesiluonnonvarojen hallinnan ja säilyttämisen sekä näihin aloihin keskittyvän tieteellisen tutkimuksen.

Eurooppa-sopimus sisältää säännöt, jotka koskevat yhteisön kanssa kalastustuotteilla käytävää kauppaa. Valkoiseen kirjaan ei ole sisällytetty näitä asioita koskevia toimenpiteitä.

ARVIOINTI

Maatalous

Maatalouden bruttoarvonlisä nousi vuoden 2000 7 prosentista 7,7 prosenttiin vuonna 2001, kun taas maatalouden osuus kokonaistyöllisyydestä laski 18,4 prosenttiin vuonna 2002. Vuonna 2001 kauppatase yhteisön eduksi oli 89 miljoonaa euroa. Maataloutta ja maaseudun kehittämistä koskevan lainsäädännön ansiosta Liettua kykenee mukautumaan hyvin yhteiseen maatalouspolitiikkaan. Vuonna 2001 maan budjetti lähenteli tällä alalla 191:tä miljoonaa euroa.

Maatalousuudistuksessa tapahtuu kehitystä.

• Laaja-alaiset kysymyksetMaksajavirastoa on vahvistettava samoin kuin kaupankäynnin hallintavirastoa, ja yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän täytäntöönpano on saatava päätökseen.
• Yhteiset markkinajärjestötTukimekanismit eivät vielä ole yhteisön säännöstön mukaisia paitsi viljatuotteiden kohdalla. Sääntelyvirastoa pitäisi näin ollen vahvistaa.
• Maatalouden ja metsätalouden kehittäminenPonnisteluja tämän alan kehittämiseksi jatketaan, ja Sapard-toimisto on akkreditoitu. Liettuan pitäisi olla valmis panemaan täytäntöön maatalouden kehittämistä koskevat eri ohjelmat.
• Eläinlääkintää, kasvinsuojelua ja elintarviketurvallisuutta koskevat toimenpiteetEläinlääkintäalalla on saavutettu merkittävää edistystä, vaikka ponnisteluja tarvitaankin vielä eläinjätteiden käsittelyä, eläinpohjaisten tuotteiden jalostamista, ulkorajojen valvontaa sekä eläintautien ehkäisyä koskevissa asioissa. Liettuan on toteutettava ANIMO-tietokoneverkko ja saatettava päätökseen sikojen ja nautojen rekisteröiminen ja tunnistaminen.Kasvinsuojelua koskevien toimenpiteiden osalta Liettuan pitää parantaa kansallisen kasvinsuojeluyksikön ja kasvinsuojelua koskevan tutkimuslaboratorion toimintaa sekä lisätä sisäisiä tarkastuksia. Myös niitä mekanismeja, joiden perusteella kasvinsuojeluaineet hyväksytään, on selvennettävä, ja arviointimenetelmiä on parannettava. Kasvipassijärjestelmä on pantava täytäntöön, ja perunan vaalean rengasmädän torjuntaa on tehostettava. Rajanylityspaikkojen mukauttamista yhteisön säännöstöä vastaaviksi pitää vauhdittaa.Elintarviketurvallisuuden alalla on tapahtunut merkittävää kehitystä erityisesti siten, että maahan on perustettu elintarvikealan laitoksia ja on onnistuttu torjumaan BSE-tauti. Valvontatoimia on sen sijaan parannettava.

Vuodesta 1997 lähtien Liettua on saavuttanut edistystä ja neuvottelut on toistaiseksi keskeytetty. Sen pitää jatkaa erityisesti alaa koskevien säädösten antamista ja lisätä niiden täytäntöönpanoon liittyviä valmiuksiaan.

Kalastus

Kalavarojen hoidossa on edistytty samoin kuin markkinapolitiikan ja rakennetoimien alalla, mutta ponnisteluja on edelleen jatkettava.

Sen jälkeen, kun vuoden 1997 lausunto esitettiin, Liettua on edistynyt eräillä aloilla. Tämän luvun käsittely on toistaiseksi keskeytetty, siirtymäkauden järjestelyjen soveltamismahdollisuutta ei ole pyydetty, ja Liettua on osittain pitänyt kiinni sitoumuksistaan.

Sen on vahvistettava hallinnollisia valmiuksiaan ja otettava käyttöön lainsäädäntö yhteisön säännöstöön mukautumiseksi.

Viimeisin päivitys 14.01.2003