Liettua

1) VIITTEET

Komission lausunto KOM(1997) 2007 lopullinen

Komission kertomus KOM(1998) 706 lopullinen

Komission kertomus KOM(1999) 507 lopullinen

Komission kertomus KOM(2000) 707 lopullinen

Komission kertomus [KOM(2003) 675 lopullinen - SEC(2003) 1204 lopullinen - ei julkaistu EUVL:ssä].

Euroopan unionin liittymissopimus [EUVL L 236, 23.9.2003]

2) TIIVISTELMÄ

Heinäkuussa 1997 antamassaan lausunnossa Euroopan komissio katsoi, että Liettuan on jatkettava sosiaalisia uudistuksia, parannettava huomattavasti terveydenhuoltojärjestelmäänsä sekä tehostettava työmarkkinaosapuolten välistä vuoropuhelua. Lisäksi komissio kehotti Liettuaa toteuttamaan toimia lainsäädäntönsä mukauttamiseksi yhteisön vaatimuksiin esimerkiksi terveyden ja turvallisuuden, työlainsäädännön ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien aloilla sekä jatkamaan lainsäädännön tehokkaan täytäntöönpanon kannalta välttämättömien rakenteiden käyttöönottoa. Komission päätelmien mukaan Liettuan pitäisi kyetä keskipitkällä aikavälillä noudattamaan jäsenyyteen olennaisesti kuuluvia velvoitteita sillä edellytyksellä, että se jatkaa toimien toteuttamista.

Marraskuussa 1998 julkaistussa kertomuksessa todettiin, että Liettua on edistynyt työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvän lainsäädännön alalla, mutta sen on kuitenkin vielä panostettava huomattavasti työllisyyteen ja sosiaaliasioihin liittyvän yhteisön säännöstön saattamiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä, kuten myös sen soveltamiseen.

Sen jälkeen Liettua on edistynyt jonkin verran varsinkin työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä.

Vuoden 2003 kertomuksen mukaan Liettua täyttää useimmat liittymisneuvotteluista johtuvat sitoumukset ja vaatimukset työoikeuden, naisten ja miesten tasavertaisen kohtelun, työterveyden ja työturvallisuuden, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun, työllisyyspolitiikan, sosiaalisen osallisuuden edistämisen ja sosiaalisen suojelun aloilla. Sen pitäisi pystyä panemaan vastaava yhteisön säännöstö täytäntöön heti liittymishetkestä.

Liettua täyttää useimmat liittymisvaatimukset kansanterveyden, Euroopan sosiaalirahaston ja syrjinnän torjunnan aloilla. Liettuan on kuitenkin tästä huolimatta vielä toteutettava joitakin lisätoimia kyseisillä aloilla.

Liittymissopimus allekirjoitettiin 16. huhtikuuta 2003, ja maa liittyi unioniin 1. toukokuuta 2004.

YHTEISÖN SÄÄNNÖSTÖ

Sosiaaliasioiden alalla yhteisön säännöstö kattaa varsinkin kansanterveyttä koskevien alakohtaisten toimintaohjelmien ja Euroopan sosiaalirahaston ohella työterveyden ja työturvallisuuden, työlainsäädännön ja työolot, naisten ja miesten yhtäläiset mahdollisuudet, siirtotyöläisten sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisen sekä tupakkatuotteet.

Unionin sosiaalilainsäädännössä annetaan kaikilla näillä aloilla vähimmäisvaatimukset, joihin liittyy kaikkein edistyneimmille jäsenvaltioille tarkoitettuja suojalausekkeita.

Lisäksi perustamissopimuksen 138 ja 139 artiklassa (entinen 118 a ja 118 b artikla) määrätään työmarkkinaosapuolten kuulemisesta ja niiden välisestä vuoropuhelusta yhteisön tasolla.

ARVIOINTI

Työttömyys nousi 14,7 prosenttiin toukokuussa 2000, eli korkeammalle kuin kertaakaan maan itsenäistymisen jälkeen. Ongelmaa on pyritty hillitsemään toimenpiteillä, esimerkiksi perustamalla nuorten työllistämiskeskus Vilnaan syyskuussa 1999. Vuoden 2003 kertomuksessa täsmennettiin, että työttömyysaste oli 13,1 prosenttia vuonna 2002 ja 13,8 prosenttia vuoden 2003 ensimmäisen neljänneksen aikana. Työllisyyspolitiikan osalta yhteisessä arviointiasiakirjassa määriteltyjen ensisijaisten tavoitteiden tehokas toteuttaminen on välttämätöntä, jotta Liettua voisi osallistua täysipainoisesti Euroopan työllisyysstrategiaan.

Liettua on vuoden 2000 kuluessa toteuttanut lukuisia lainsäädäntötoimia saattaakseen työterveyttä ja työturvallisuutta koskevan yhteisön lainsäädännön osaksi kansallista lainsäädäntöä. Liettua on antanut neljä uutta lakia, jotka mahdollistavat työvälineitä, turvallisuusmerkintöjä, kalastusaluksia ja melua koskevien direktiivien saattamisen osaksi kansallista lainsäädäntöä. Liettua oli juuri ennen liittymistä saattanut lainsäädännön yhdenmukaistamisen lähes päätökseen.

Marraskuussa 2000 julkaistu kertomus osoittaa, ettei Liettua ole juurikaan edistynyt työmarkkinaosapuolten välisessä vuoropuhelussa. Kolmikantaneuvottelut ovat yleisiä ja valtion asema on edelleen merkittävä. Kahdenvälistä vuoropuhelua yrityksissä edistävä laki annettiin helmikuussa 2000. Vuoden 2003 kertomuksessa todetaan, että työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun kehittämistä edistävät instituutiot ja hallinnolliset puitteet ovat olemassa mutta että työmarkkinaosapuolten ja viranomaisten hallinnollisia valmiuksia olisi vahvistettava.

Vaikka Liettuan kansallinen lainsäädäntö kattaakin jo määrättyjä syrjimättömyyteen liittyviä yhteisön perussäädöksiä yhtäläisten mahdollisuuksien alalla, on todettava, ettei syrjimättömyyden periaatetta aina noudateta. Lievittääkseen näitä ongelmia Liettua on perustanut oikeusasiamiehen viran. Oikeusasiamies voi muun muassa tarkastaa, ovatko työnantajat noudattaneet yhtäläisiä mahdollisuuksia koskevaa lainsäädäntöä. Työsuojelutarkastusvirasto täydentää oikeusasiamiehen toimia.

Naisten ja miesten tasavertaisen kohtelun alalla Liettua on EU:hun liittymisen kynnyksellä saattanut suurimman osan tämän alan lainsäädännöstä osaksi kansallista lainsäädäntöään.

Komissio korosti jo vuonna 2000 antamassaan kertomuksessa, että toimia on jatkettava kansanterveyden alalla. Liettua on jo toteuttanut tupakkatuotteita koskevien direktiivien mukaisia toimenpiteitä, mutta vuoden 2003 kertomuksen mukaan tämän alan lainsäädännön saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä on saatava kokonaisuudessaan päätökseen. Liettua on myös ilmoittanut haluavansa osallistua aidsin ja muiden tartuntatautien sekä huumausaineiden väärinkäytön ehkäisemistä koskeviin yhteisön ohjelmiin. Kansallinen terveysrahasto perustettiin vuonna 1999 terveysohjelmien ja kansanterveyteen liittyviä tehtäviä hoitavien julkisten elinten rahoittamiseksi. Vuoden 2003 kertomuksessa todetaan, että tartuntatautien torjuntaa koskeva Liettuan lainsäädäntö on yhteisön vaatimusten mukainen. Vaatimusten täysipainoinen täytäntöönpano edellyttää kuitenkin merkittäviä hallinnollisia ja teknisiä toimia sekä valmiuksien vahvistamista. On syytä kiinnittää huomiota terveysmenojen lisäämiseen sekä väestön terveystilanteen kohentamiseen.

Vuoden 2003 kertomuksen mukaan Liettua on saamassa työoikeuteen liittyvät oikeudelliset säännöksensä yhteisön lainsäädännön mukaisiksi, mutta mukauttaminen on vielä tarpeen seuraavilla aloilla: eurooppalaiset yritysneuvostot, työntekijöiden komennukset, osa-aikatyö ja määräaikainen työ.

Euroopan sosiaalirahaston alalla (Equal-aloite mukaan luettuna) edistyttiin huomattavasti vuoden 2003 kuluessa. Lisätoimia on kuitenkin kiireesti toteutettava hallintoon, täytäntöönpanoon, seurantaan, tarkastukseen ja valvontaan liittyvien hallinnollisten valmiuksien tehostamiseksi niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti.

Komission ja Liettuan on vuoden 2004 aikana saatava valmiiksi sosiaalisen osallisuuden edistämistä koskeva yhteinen sopimus, jossa määritellään sosiaalisen osallisuuden edistämiseen liittyvät merkittävimmät haasteet ja tämän alan politiikan mahdolliset suuntaviivat. Tältä pohjalta on kansallisella tasolla laadittava sosiaalisen osallisuuden edistämistä käsittelevä kokonaisvaltainen strategia ja toimintasuunnitelma.

Sosiaalisen suojelun alalla on aiheellista pyrkiä vammaisten sosiaalisen osallisuuden edistämistä käsittelevän kansallisen ohjelman strategisiin tavoitteisiin ja erityisesti niihin tavoitteisiin, joilla pyritään helpottamaan sosiaalisen osallisuuden edistämistä ja yhtäläisiä mahdollisuuksia. Pitkäjänteisiä toimia tarvitaan lisäksi sosiaaliturva- ja eläkeuudistuksen hyväksymiseksi ja toteuttamiseksi.

Viimeisin päivitys 19.01.2004