Tšekki

1) VIITTEET

Komission lausunto [KOM(97) 2009 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]

Komission määräaikaiskertomus [KOM(98) 708 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]

Komission määräaikaiskertomus [KOM(1999) 503 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]

Komission määräaikaiskertomus [KOM(2000) 703 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]

Komission kertomus [KOM(2001) 700 lopullinen - SEC(2001) 1746 - ei julkaistu EYVL:ssä]

Komission määräaikaiskertomus [KOM(2002) 700 lopullinen - SEC(2002) 1402 - ei julkaistu EYVL:ssä]

Komission kertomus [KOM(2003) 675 lopullinen - SEC(2003) 1200 - ei julkaistu EUVL:ssä].

Euroopan unionin liittymissopimus [EUVL L 236, 23.9.2003]

2) TIIVISTELMÄ

Heinäkuussa 1997 julkaistussa lausunnossa arvioitiin, että oli liian aikaista ottaa kantaa Tšekin osallistumiseen euroalueeseen heti maan liittymisen jälkeen. Maan osallistumisen talous- ja rahaliittoon (EMU) euroalueen ulkopuolisena jäsenenä ei pitäisi aiheuttaa suuria ongelmia. Lausunnossa maata kehotettiin kuitenkin mukauttamaan Tšekin keskuspankkia koskeva lainsäädäntö täysin yhteisön vaatimuksia vastaavaksi. Ensisijaisiksi tavoitteiksi lausunnossa nimettiin muun muassa pankkialan kilpailun ja yksityistämisen tukeminen. Komissio arvioikin, että jäljellä olevat, pääoman vapaata liikkumista koskevat rajoitukset ja erityisesti muissa jäsenvaltioissa asuvien henkilöiden tekemiä kiinteistöhankintoja koskevat rajoitukset voitaisiin poistaa ongelmitta.

Marraskuussa 1998 julkaistussa kertomuksessa painotettiin, että edistys alalla oli ollut melko vaatimatonta.

Sama todettiin lokakuussa 1999 julkaistussa kertomuksessa. Maassa oli hyväksytty jakson kuluessa joitakin toimenpiteitä, jotka koskivat muun muassa julkisten viranomaisten erityisoikeuksia rahoituslaitoksissa, Tšekin keskuspankin riippumattomuutta sekä pankkien yksityistämistä.

Sama huomautus toistettiin jälleen vuoden 2000 kertomuksessa. Julkisen sektorin suoran keskuspankkirahoituksen kieltämisessä oli edistytty vain vähän. Kertomuksessa todettiin sitä vastoin, että Tšekin lainsäädäntö täytti jo suurimmaksi osaksi yhteisön säännöstön vaatimukset julkisten viranomaisten erityisoikeuksien kieltämisestä rahoituslaitoksissa.

Komissio totesi marraskuussa 2001 julkaisemassaan kertomuksessa, että maa oli hyväksynyt huomattavan osan EMUa koskevasta yhteisön säännöstöstä, mutta jäljellä oli yhä perusluonteisia puutteita.

Lokakuussa 2002 julkaistussa kertomuksessa todettiin, että Tšekki oli mukauttanut EMUa koskevan lainsäädäntönsä yhteisön säännöstön mukaiseksi.

Komissio totesi marraskuussa 2003 julkaisemassaan kertomuksessa, että Tšekki on noudattanut niitä sitoumuksia ja vaatimuksia, joihin se on liittymisneuvotteluissa sitoutunut talous- ja rahaliiton alalla.

Liittymissopimus allekirjoitettiin 16. huhtikuuta 2003, ja maa liittyi unioniin 1. toukokuuta 2004.

YHTEISÖN SÄÄNNÖSTÖ

EMUn kolmas vaihe alkoi 1. tammikuuta 1999. Tuo päivä merkitsi perinpohjaisia muutoksia kaikissa jäsenvaltioissa - niissäkin, jotka eivät liittyneet euroalueeseen välittömästi.

Kansallisten politiikkojen yhteensovittaminen (kansalliset lähentymisohjelmat, talouspolitiikan yleislinjat, monenkeskinen valvonta ja liiallisia alijäämiä koskeva menettely) on talouspolitiikan keskeinen kysymys. Kaikki valtiot ovat sitoutuneet noudattamaan vakaus- ja kasvusopimusta, luopumaan julkisen talouden alijäämän suorasta rahoituksesta keskuspankin varoin ja julkisen sektorin erityisoikeuksista rahoituslaitoksissa. Lisäksi valtioiden on pitänyt viedä loppuun pääomansiirtojen vapauttaminen.

Jäsenvaltiot, jotka eivät osallistu euroalueeseen, harjoittavat riippumatonta rahapolitiikkaa ja osallistuvat tietyin rajoituksin Euroopan keskuspankkijärjestelmään (EKPJ). Keskuspankkien on oltava riippumattomia, ja niiden pääasiallisena tavoitteena on oltava hintojen vakaus. Valuuttakurssipolitiikka on kaikkien jäsenvaltioiden yhteinen asia, koska niiden on pystyttävä osallistumaan uuteen valuuttakurssimekanismiin.

Vaikka unionin jäsenyys edellyttää EMUn tavoitteiden hyväksymistä, lähentymiskriteerien täyttäminen ei ole jäsenyyden välttämätön edellytys. On kuitenkin tarpeellista, että kaikki jäsenvaltiot noudattavat lähentymiskriteereitä hyvissä ajoin ja pysyvästi, sillä kriteerien täyttäminen kertoo vakauteen tähtäävästä makrotalouspolitiikasta.

ARVIOINTI

Vuoden 1998 kertomuksessa todettiin maan edistyneen toimivan markkinatalouden edellyttämän talouspolitiikan toteuttamisessa, ja maan voitiin katsoa olevan toimiva markkinatalous. Lukuisia parannuksia oli kuitenkin vielä tehtävä. Vuonna 2000 Tšekin kaupallinen yhdentyminen Euroopan unionin kanssa (EU) oli edennyt pitkälle. Pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) työllistivät 56 prosenttia aktiiviväestöstä ja tuottivat 53 prosenttia bruttokansantuotteesta (BKT). Vuonna 2001 keskimääräiset asukaskohtaiset tulot olivat ostovoimapariteetin mukaan 57 prosenttia yhteisön keskiarvosta. Noin 80 prosenttia BKT:sta oli peräisin yksityisyrityksistä. Maan markkinat olivat alkaneet houkutella ulkomaisia sijoituksia.

Vuonna 2003 julkaistussa kertomuksessa todettiin, että Tšekki on yleisesti ottaen kyennyt pitämään makrotalouden vakaana, mutta julkisen talouden tila on kuitenkin heikentynyt. Työttömyysaste on laskenut kolmen viime vuoden aikana asettuakseen 7,3 prosenttiin vuonna 2002, mutta suuntaus on kääntynyt päinvastaiseksi vuoden 2003 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana.

Taloudellisen toimeliaisuuden osalta Tšekin talouskasvu hidastui vuonna 1997, jolloin BKT nousi vain prosentin koko vuoden aikana, verrattuna vuoden 1996 3,9 prosenttiin. Vuonna 1998 Tšekin talous joutui lamaan, ja kokonaistuotanto aleni 2,3 prosenttia. Tilanne paheni entisestään vuonna 1999. Vuonna 2000 Tšekin taloudessa saavutettiin ensimmäisen kerran 3,3 prosentin kasvu kolmen vuoden taantuman jälkeen. Vuonna 2001 BKT:n kasvu oli 3,3 prosenttia, vaikka se hidastuikin vuoden kuluessa. Vuoden 2002 elokuun tuhoisat tulvat vaikuttavat todennäköisesti kielteisesti vuoden talouskasvuun, vaikka niiden vaikutusta talouteen ei voidakaan vielä täysin mitata. Kertomusten kattaman jakson keskimääräinen 1,1 prosentin kasvu on peräisin kahdelta taantumavuodelta (1997 ja 1998) ja niitä seuranneesta elpymisestä. Vuonna 2003 julkaistussa kertomuksessa todettiin, että vuonna 2002 BKT:n kasvu pysyi 2 prosentissa huolimatta tulvista, Tšekin korunan vahvistumisesta ja ulkoisen kysynnän heikkenemisestä.

Julkisen talouden budjetti oli alijäämäinen vuonna 1997. Vaikka valtion budjetti pyrittiinkin vuonna 1998 saamaan tasapainoon, julkisen talouden alijäämä oli kuitenkin noin 1,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Vuonna 1999 alijäämä oli 4 prosenttia ja vuonna 2000 4,2 prosenttia. Vuonna 2001 alijäämä oli 5,5 prosenttia suhteessa BKT:hen, ja se nousee todennäköisesti 6,6 prosenttiin vuonna 2002. Vuoden 2001 lopussa julkisen talouden velka nousi 23,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen, kun se vuonna 1998 oli ollut vain 13,7 prosenttia. Nämä luvut eivät anna täysin oikeaa kuvaa velkaantumisesta, sillä niissä otetaan huomioon vain osa taloudellisesta muutoksesta vastaavien laitosten veloista. Vuoden 2002 kertomuksessa todettiin, että maa on viivyttänyt yleisen menouudistuksen käynnistämistä ja julkinen talous on tästä syystä heikentynyt. Vuonna 2003 julkaistussa kertomuksessa todetaan, että julkisen talouden alijäämä oli 3,9 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2002 ja 6,7 prosenttia suhteessa BKT:hen, jos Tšekin vakauttamisviraston toiminta otetaan huomioon. Budjettialijäämän jatkuva lisääntyminen on saanut hallituksen esittämään toimenpiteitä, joiden tarkoitus on laskea vuonna 2006 budjettialijäämä 4 prosenttiin suhteessa BKT:hen, verrattuna vuoden 2003 lukuun, jonka Tšekin viranomaiset ovat arvioineet olevan 7,6 prosenttia suhteessa BKT:hen.

Inflaation hidastuminen on ollut merkki myönteisestä kehityksestä. Helmikuussa 1998 mitatun 13,4 prosentin huippulukeman jälkeen hintojen nousua on onnistuttu hidastamaan. Vuoden 1997 lopussa Tšekin keskuspankki muutti rahamarkkinastrategiaansa merkittävästi vaihtaessaan varantojen kasvuun tähtäävän politiikan selkeästi inflaatioon keskittyvään politiikkaan. Inflaation hidastuminen jatkui vuonna 1999, ja kuluttajahinnat nousivat vain 1,8 prosenttia, mutta viime aikoina hintojen nousu on kiihtynyt jälleen. Inflaatio nousi 3,9 prosenttiin vuonna 2000 ja 4,5 prosenttiin vuonna 2001. Inflaatiopaineet ovat jatkuneet vuoden 2002 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Koko tarkasteltavan jakson aikana inflaatio on kuitenkin hidastunut voimakkaasti. Vuonna 2002 inflaatio on pudonnut 0,1 prosenttiin, joka on alle rahapolitiikasta vastaavien viranomaisten määrittelemän alarajan.

Vaikka Tšekki oli luopunut kaikista selkeistä valuuttakursseihin liittyvistä tavoitteista tai politiikoista, se noudatti valuuttapolitiikassaan säänneltyyn kellutukseen perustuvaa järjestelmää, jossa valuutta suhteutettiin vuoden 1997 keskivaiheilta alkaen Saksan markkaan ja vuodesta 1999 alkaen euroon. Järjestelmällä pyrittiin estämään valuutan liiallinen volatiliteetti. Tästä huolimatta Tšekin korunan arvo vaihteli tämänkin jälkeen voimakkaasti. Vuonna 1999 Tšekin keskuspankki pyrki parantamaan valuutan vakautta, mutta tavoite saavutettiin vain osittain. Vuoden 2001 kertomuksessa todettiin, että Tšekin korunan arvo oli jatkanut nousuaan suhteessa euroon tilanteessa, jossa maahan oli saapunut runsaasti ulkomaista pääomaa. Vuoden 2001 lopusta jatkuneen voimakkaan arvonnousun vuoksi hallitus ja keskuspankki hyväksyivät toimenpidepaketin tämän suuntauksen hillitsemiseksi. Nykyiset raha- ja valuuttapolitiikat ovat vaikuttaneet talouteen myönteisesti.

Kauppataseen alijäämän väheneminen paransi huomattavasti myös vaihtotasetta. Voimakkaasti laskeva vaihtotaseen alijäämä aleni vuoden 1997 6,1 prosentista 2 prosenttiin vuonna 1999. Tilanteen paraneminen johtui suurimmaksi osaksi kauppavajeen supistumisesta. Vuonna 2000 tilanne muuttui, jolloin vaihtotaseen alijäämäksi mitattiin 4,8 prosenttia suhteessa BKT:hen, ja vuonna 2001 se nousi edelleen 5,5 prosenttiin. Vuonna 2002 se supistui 3,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen.

Rakenneuudistusten osalta talouselämän uudistuksia on kannustettu merkittävästi vuonna 1997 ilmoitetuilla toimenpiteillä. Nämä toimenpiteet koskivat muun muassa valtion hallussa vielä olevien pankkien ja yritysten yksityistämistä, yleisen liiketaloudellisen ympäristön kohentamista sekä aikaisempaa määrätietoisempaa talousrikollisuuden torjuntaa. Vuonna 1999 Tšekki jatkoi rakenneuudistuksiaan jo aikaisemmin käynnistetyillä pankkialaa koskevilla järjestelyillä valmistelemalla muun muassa jäljellä olevien suurten pankkien yksityistämistä. Lisäksi hallitus pyrki selvittämään yrityssektorin ratkaisematta olleita ongelmia. Taloudellisen taantuman kesto ja voimakkuus osoittivat Tšekin rakenneuudistusten riittämättömyyden. Vuoden 2000 kertomuksessa todettiin, että Tšekki oli nopeuttanut rakenneuudistuksiaan. Verouudistus oli määritetty ensisijaiseksi poliittiseksi tavoitteeksi. Vuoden 2001 kertomuksessa arvioitiin, että rakenneuudistusten alalla edistys oli ollut vaatimatonta. Hallitus oli käynnistänyt eläkejärjestelmän uudistuksen, ja pankkisektorin yksityistäminen saatiin päätökseen vuonna 2001 pitkän ja kalliin prosessin jälkeen. Vuoden 2002 kertomuksessa huomautettiin, että yksityistämiskehitys oli saatu lähes päätökseen, mutta tiettyjen strategisten yritysten luovutus oli vielä kesken. Vuonna 2003 julkaistussa kertomuksessa todettiin, että Tšekki on jatkanut uudistusten toteuttamista, joskin varovaisesti. Komissio katsoo, että tarvitaan perustavampi ja laaja-alaisempi uudistus, joka koskee sosiaalietuja, eläkejärjestelmää ja terveydenhuoltoa.

Keskuspankin riippumattomuutta koskevaa lainsäädäntöä ei vuonna 1998 ollut muutettu lainkaan. Lainsäädäntö julkisten viranomaisten erityisoikeuksista rahoituslaitoksissa oli jo yhteisön säännöstön mukainen, mutta keskuspankkia koskevassa lainsäädännössä tarjottiin vielä mahdollisuus lyhytaikaisten luottojen antamiseen hallitukselle. Vuoden 2000 kertomuksessa todettiin, että keskuspankin riippumattomuutta koskevan lain muutokset eivät olleet yhteensopivia perustamissopimuksen kanssa niiltä osin, joissa määrätään keskuspankin budjetista sekä inflaatiotavoitteen määrittämisestä yhteisymmärryksessä hallituksen kanssa. Vuonna 2001 hyväksytyillä muutoksilla kielletään julkisen talouden suora keskuspankkirahoitus (es de en fr) ja estetään lyhytaikaisten luottojen myöntäminen hallitukselle. Tarkistus ei kuitenkaan takaa keskuspankin täyttä riippumattomuutta keskuspankin budjettiin, inflaatioon ja valuuttakursseihin liittyvissä kysymyksissä. Maaliskuussa 2002 parlamentti muutti Tšekin keskuspankkia koskevaa lakia saattaakseen sen täysin yhteisön säännöstön mukaiseksi. Tarkistuksella edistettiin keskuspankin riippumattomuutta siten, että sillä mukautettiin taloudellista ja institutionaalista riippumattomuutta sekä henkilöiden riippumattomuutta koskeva lainsäädäntö yhteisön säännöstöön. Myös perustuslakia muutettiin hintojen vakauden saattamiseksi keskuspankin tärkeimmäksi tavoitteeksi. Tällä tavoin Tšekki on saanut mukautettua EMUa koskevan lainsäädäntönsä hyvin pitkälle yhteisön säännöstön mukaiseksi. Vuonna 2003 julkaistussa kertomuksessa todetaan, että yhdenmukaistaminen yhteisön säännöstöön nähden on täysin tehty.

Neuvotteluissa Tšekki ilmoitti, että se hyväksyi EMUa koskevan yhteisön säännöstön. Lisäksi maa ilmoitti perustaneensa tarvittavat viranomaiset yhteisön säännöstön täytäntöönpanoa ja noudattamista varten. Maa osallistuu EMUun heti liittymisestään alkaen, ja sille myönnetään poikkeus EY:n perustamissopimuksen 122 artiklan mukaisesti. Tätä lukua koskevat neuvottelut on päätetty joulukuussa 2002. Maa ei ole pyytänyt siirtymäjärjestelyjä. Yleisesti ottaen Tšekki noudattaa liittymisneuvotteluissa tällä alalla tekemiään sitoumuksia.

Viimeisin päivitys 15.03.2004