Viro

1) VIITTEET

Komission lausunto [KOM(1997) 2006 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]

Komission kertomus [KOM(1998) 705 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]

Komission kertomus [KOM(1999) 504 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]

Komission kertomus [KOM(2000) 704 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]

Komission kertomus [KOM(2001) 700 lopullinen - SEC(2001) 1747 - ei julkaistu EYVL:ssä]

Komission kertomus [KOM(2002) 700 lopullinen - SEC(2002) 1403 - ei julkaistu EYVL:ssä]

Komission kertomus [KOM(2003) 675 lopullinen - SEC(2003) 1201 - ei julkaistu EUVL:ssä].

Euroopan unionin liittymissopimus [EUVL L 236, 23.9.2003]

2) TIIVISTELMÄ

Heinäkuussa 1997 antamassaan lausunnossa komissio katsoi, että oli ennenaikaista ottaa kantaa siihen, voisiko Viro osallistua euroalueeseen liittymisestään alkaen ja että sen osallistumisen talous- ja rahaliiton (EMU) kolmanteen vaiheeseen euroalueen ulkopuolella olevana valtiona ei pitäisi aiheuttaa merkittäviä ongelmia. Viro on siis tässä suhteessa poikkeus. Komissio korosti myös, että Viron keskuspankkia koskeva lainsäädäntö on jo täysin yhdenmukaista yhteisön vaatimusten kanssa ja että jäljellä olevien, pääomien vapaata liikkuvuutta koskevien rajoitusten poistaminen olisi voitava toteuttaa vaikeuksitta varsinkin niiden rajoitusten osalta, jotka koskevat muualla asuvien oikeutta hankkia kiinteistöjä.

Marraskuussa 1998 laaditun kertomuksen mukaan Viro on edistynyt jonkin verran valmisteluissaan talous- ja rahaliittoon (EMU) osallistumiseksi.

Lokakuussa 1999 annetussa kertomuksessa todettiin Viron kehityksen hidastuneen jonkin verran.

Marraskuussa 2001 laaditussa kertomuksessa todetaan, että Viro on edistynyt huomattavasti ja että EMUa koskevan lainsäädännön yhdenmukaistaminen yhteisön säännöstön kanssa on saatu lähes kokonaan päätökseen.

Lokakuussa 2002 laaditussa kertomuksessa komissio panee merkille, että EMUa koskeva lainsäädäntö on yhdenmukaistettu lähes kokonaisuudessaan yhteisön säännöstön kanssa.

Marraskuussa 2003 annetussa kertomuksessa todetaan, että Viro täyttää liittymisneuvottelujen mukaiset sitoumukset ja velvoitteet. Keskuspankkia koskevan lainsäädäntö on vielä yhdenmukaistettava yhteisön säännöstön kanssa.

Liittymissopimus allekirjoitettiin 16. huhtikuuta 2003, ja maa liittyi unioniin 1. toukokuuta 2004.

YHTEISÖN SÄÄNNÖSTÖ

EMUn kolmas vaihe käynnistyi 1. tammikuuta 1999. Kyseinen päivämäärä merkitsi perinpohjaisia muutoksia kaikille jäsenvaltioille, niillekin, jotka eivät osallistu euroalueeseen alusta alkaen.

Talouden kannalta keskeistä on kansallisten politiikkojen koordinointi (kansalliset lähentymisohjelmat, talouden yleiset suuntaviivat, monenvälinen valvonta ja liiallisia alijäämiä koskeva menettely). Kaikkien valtioiden on noudatettava vakaus- ja kasvusopimusta, luovuttava keskuspankin myöntämästä julkishallinnon alijäämän suorasta rahoituksesta ja viranomaisten erityisoikeuksista rahoituslaitoksissa sekä saatettava päätökseen pääomanliikkeiden vapauttaminen.

Ne jäsenvaltiot, jotka eivät osallistu euroalueeseen, harjoittavat itsenäistä rahapolitiikkaa ja osallistuvat tietyin rajoituksin Euroopan keskuspankkijärjestelmään (EKPJ). Keskuspankkien on oltava riippumattomia ja pidettävä ensisijaisena tavoitteenaan hintojen vakautta. Valuuttakurssipolitiikka on yhteistä etua koskeva kysymys kaikille niille jäsenvaltioille, joiden on kyettävä osallistumaan uuteen valuuttakurssimekanismiin.

Vaikka liittyminen edellyttääkin EMUn tavoitteiden hyväksymistä, lähentymiskriteerien noudattaminen ei ole ennakkoehto. Koska lähentymiskriteerit ovat kuitenkin osoitus vakauteen pyrkivästä talouspolitiikasta, on välttämätöntä, että kaikki jäsenvaltiot noudattavat niitä hyvissä ajoin ja pysyvästi.

ARVIOINTI

Kaupan integraatio yhteisöön on vahvistunut koko neuvottelujakson ajan. Kansantalouden vakaus on kyetty säilyttämään myös Venäjällä vuonna 1998 puhjenneen kriisin aikana. Viro tarjoaa suotuisan ympäristön yrityksille. Yksityisen sektorin osuus on ylittänyt selvästi 80 prosenttia BKT:sta. Kaikkien näiden tekijöiden perusteella voidaan siis päätellä, että Viro on toimiva markkinatalous. Nykyisen uudistusohjelman jatkamisen pitäisi antaa Virolle mahdollisuus selviytyä kilpailun ja markkinavoimien paineesta Euroopan unionissa.

Vuodelle 1997 oli luonteenomaista taloudellisen toiminnan voimakas vilkastuminen, minkä ansiosta BKT:n reaalikasvu ylsi 11,4 prosenttiin. Taloudellinen toiminta kuitenkin taantui huomattavan nopeasti vuoden 1998 puolivälistä alkaen, kun BKT:n reaalikasvu oli vain 4 prosenttia, ja maa joutui lamaan vuonna 1999. Kriisin jälkeen Viro hyötyi nopeasti voimakkaasta kotimaisesta kysynnästä, joka vilkastutti taloudellista toimintaa niin, että kasvu ylsi 6,9 prosenttiin vuonna 2000. EU:ssa ja Yhdysvalloissa havaitusta taantumasta huolimatta Viron talous on ollut jatkuvassa kasvussa vuosina 2000 ja 2001. Vuoden 2003 kertomuksesta ilmenee, että BKT kasvoi Virossa vuonna 2002 6 prosenttia yksityisen kulutuksen vauhdittamana.

Julkisen talouden tilanne on vakaa voimakkaan kasvun ja julkisten menojen tiukan valvonnan ansiosta. Ylijäämä kasvoi 2,1 prosenttiin suhteessa BKT:een vuonna 1997. Tämä on huomattava muutos vuonna 1996 kirjattuun 1,5 prosentin alijäämään verrattuna. Vuoden 1998 ensimmäisellä vuosipuoliskolla julkisen talouden ylijäämä kasvoi edelleen 2,6 prosenttiin suhteessa BKT:een. Talouskriisin vaikutusten vuoksi julkisen talouden alijäämä oli 4,1 prosenttia suhteessa BKT:een vuonna 1999. Viron julkinen talous laitettiin nopeasti kuntoon heti laman jälkeen, ja julkisen talouden alijäämä supistui 0,7 prosenttiin vuonna 2000. Varsinkin keskushallinnon toteuttaman järkevän finanssipolitiikan sekä yksityistämisestä saatujen huomattavien tulojen ansiosta pystyttiin vähentämään julkista velkaa, joka oli 7 prosenttia suhteessa BKT:een vuonna 1997 ja laski alle 5 prosenttiin vuonna 2001. Vuoden 2003 kertomuksen mukaan julkisen talouden ylijäämä oli parlamentin kahdessa lisätalousarviossa hyväksymistä lisämenoista huolimatta 1,3 prosenttia suhteessa BKT:een. Tämä selittyy ennen kaikkea talouskasvun voimakkuudella.

Inflaatiovauhti hidastui ja laski vuoden 1996 keskimäärin 23,1 prosentista 11,2 prosenttiin vuonna 1997. Inflaatio hidastui siis huomattavasti. Syyskuussa 1998 kuluttajahinnat nousivat vielä 6,6 prosentin vuosivauhtia. Inflaatio kasvoi vuonna 1999 vallinneesta 3,1 prosentista 3,9 prosenttiin vuonna 2000 pääasiassa öljyn hinnannousun vaikutuksesta. Sen jälkeen hintojennousu on kiihtynyt jonkin verran, sillä se oli 5,6 prosenttia vuonna 2001. Vuoden 2003 kertomuksessa todetaan hintojen nousun hidastuneen ja palanneen 2,7 prosentin tasolle vuoden 2002 lopussa oltuaan lähes 7 prosenttia vuoden 2001 keskivaiheilla. Keski-inflaatio puolestaan säilyi suhteellisen vakaana noin 4 prosentin vuositasolla.

Jyrkästä taantumasta huolimatta reaalisen valuuttakurssin arvo jatkoi nousuaan vuonna 1997. Valuuttakatejärjestelmä, jossa määrätään kruunun sitomisesta Saksan markkaan ja sen jälkeen euroon, on toiminut hyvin siitä huolimatta, että rahoitusmarkkinoilla on ollut hyvin rauhatonta. Vuonna 1999 valuuttakurssiin ei kohdistunut merkittäviä paineita. Viro on sen vuoksi säilyttänyt valuuttakatejärjestelmänsä, eikä tätä valintaa ole kyseenalaistettu valuuttamarkkinoilla.

Vaihtotaseen kannalta vuoden 1997 voimakas talouskasvu johti maksutaseen huononemiseen uudelleen. Vaihtotaseen alijäämä kasvoi 12 prosenttiin BKT:sta ja kauppataseen vaje 24 prosenttiin BKT:sta. Vuonna 1999 vaihtotaseen alijäämä laski uudelleen 5,7 prosenttiin suhteessa BKT:een, mikä oli merkittävä pudotus vuosien 1997 ja 1998 erittäin korkeisiin lukuihin verrattuna. Vuonna 2000 vaihtotaseen vaje kasvoi 6,7 prosenttiin suhteessa BKT:een. Vuonna 2001 se vakiintui noin 6 prosenttiin suhteessa BKT:een. Vuoden 2003 kertomuksen mukaan vaihtotase huononi voimakkaan tuontitarpeen ja viennin suhteellisen maltillisen kasvun vuoksi noin 12,3 prosenttiin BKT:sta vuonna 2002.

Viro on edistynyt rakenneuudistusten toteuttamisessa vuoden 1997 puolivälistä alkaen. Teollisuusyritysten yksityistämistä on jatkettu. Hallitus on käynnistänyt eläkejärjestelmän uudistamisen. Vuoden 1998 puolivälistä alkaen Virolla on ollut enemmän vaikeuksia suunnitella ja toteuttaa tiettyjä tärkeimpiä rakenneuudistuksia. Vuonna 1999 jatkettiin rahoitusalan uudistamista. Yksityistäminen on saatettu lähes kokonaan päätökseen. Yksityinen sektori omistaa kaikki pienet ja keskisuuret yritykset, ja yksityistämättä on enää muutamia suuryrityksiä sekä yksi pankki. Uudistusten vauhdittuminen vuonna 2000 on antanut mahdollisuuden ratkaista lukuisia talouden rakenteellisia heikkouksia. Eläkkeiden ja terveydenhuoltojärjestelmän uudistaminen etenee tasaisesti. Vuotta 2001 koskevassa kertomuksessa todetaan, että kaikki rahoitusalan valvontatoimet yhdelle viranomaiselle keskittävä laki on vihdoin annettu. Viron viranomaisilla on edessään vielä kaksi haastetta: energia-alan vapauttaminen ja sairaanhoitojärjestelmän rakenneuudistus. Pääomanliikkeiden vapauttamisessa Viro on edistynyt hyvin, ja jäljellä on enää joitakin vähäisiä rajoituksia. Uudistusohjelman toteuttamisessa edistyttiin vuonna 2003 hyvin erityisesti eläke- ja rahoitusvalvontajärjestelmien osalta.

Keskuspankin riippumattomuudesta voidaan todeta, että Viron keskuspankilla on laaja riippumattomuus ja että se ei saa rahoittaa suoraan julkista sektoria (es de en fr). Tietyt toimenpiteet ovat kuitenkin vielä välttämättömiä, jotta Viron lainsäädäntö saataisiin täysin yhdenmukaistettua yhteisön säännöstön kanssa. Keskuspankkia koskevaa lainsäädäntöä on vielä muutettava erityisesti valvontaneuvoston kokoonpanon osalta, sillä sen jäsenten riippumattomuutta ei voida taata. Vuonna 2001 Viron keskuspankkia koskevaan lainsäädäntöön tehtyjen muutosten pitäisi taata kaikkien sen päätöksentekoelinten täydellinen riippumattomuus toimielinten tehtäviin nähden sekä valvontaneuvoston jäsenten täydellinen henkilökohtainen riippumattomuus. Vuoden 2003 kertomuksessa edellytetään lainsäädännön muuttamista vielä niiden konfliktien osalta, joita keskuspankin johtoelinten ja parlamentin välillä voi syntyä parlamentin puuttuessa keskuspankin toimintaan.

Neuvottelutilanteesta, joka koskee maan tulevaa osallistumista EMUun, Viro ilmoitti hyväksyneensä EMUa koskevan yhteisön säännöstön sellaisena kuin se on määritelty EY:n perustamissopimuksessa ja noudattavansa sitä kokonaisuudessaan. Lisäksi Viro ilmoitti perustaneensa yhteisön säännöstön täytäntöönpanoon tarvittavat hallintorakenteet. Tätä lukua koskevat neuvottelut on saatettu päätökseen joulukuussa 2002. Viro ei ole pyytänyt erityisiä siirtymäjärjestelyjä.

Viimeisin päivitys 11.03.2004