Globalisaation sosiaalisen ulottuvuuden etujen laajempi jakautuminen

Euroopan unioni tukee sosiaalisesti kestävää globalisaatiota. Unioni haluaa vahvistaa toimiaan, joilla globalisaation edut saadaan jakautumaan tasapuolisesti, sekä jakaa kokemuksensa muiden asianomaisten kansainvälisten toimijoiden kanssa.

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle, annettu 18 päivänä toukokuuta 2004, "Globalisaation sosiaalinen ulottuvuus - etujen laajempaa jakautumista edistävät EU:n poliittiset linjaukset" [KOM(2004) 383 lopullinen - ei julkaistu EUVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Tällä tiedonannolla komissio haluaa osallistua tasapuolisen ja kestävän globalisaation edistämistä koskevaan keskusteluun.

GLOBALISAATION HALLINTA

Globalisaatio ilmenee talouksien ja yhteiskuntien asteittaisena yhdentymisenä. Sen etenemiseen vaikuttavat uudet teknologiat, uudet taloussuhteet sekä kansalliset ja kansainväliset toimintalinjat, joiden taustalla on monia eri tahoja (hallitukset, kansainväliset järjestöt, yritykset, työmarkkinat, joukkoviestimet, kansalaisyhteiskunta). Globalisaatio on tuonut eri puolilla maailmaa huomattavia etuja suurelle määrälle ihmisiä. Sellaisille alueille, joilla väestön toimeentulo on tähän mennessä ollut riippuvainen pääasiassa maataloudesta, on luotu laadultaan ja tuottavuudeltaan parempia työpaikkoja.

Globalisaation edut jakautuvat kuitenkin edelleen epätasaisesti maiden välillä ja niiden sisällä. Talouden yhdentymisen tulokset ovat maailmanlaajuisesti tarkasteltuna epätasapainossa, ja useimmiten epäedullisessa asemassa ovat haavoittuvat alueet, alat tai työntekijät. Jotta globalisaatio olisi todellakin luonteeltaan kestävää, sen avulla on varmistettava kaikkien tahojen tasapuolinen sosiaalinen kehitys.

EUROOPAN UNIONIN OSALLISTUMINEN GLOBALISAATION SOSIAALISEN ULOTTUVUUDEN TUKEMISEEN

Euroopan unioni on pitkään pyrkinyt sekä EU:n että kansainvälisellä tasolla takaamaan, että globalisaation aikaansaama taloudellinen edistyminen tuo mukanaan sosiaalista edistymistä.

EU:n sisällä toteutetut toimet

Euroopan unionilla on alueellisesta yhdentymisestä omia kokemuksia, joiden ansiosta se on hyvä esimerkki taloudellisesta, poliittisesta ja sosiaalisesta yhdentymisestä. Vaikka tätä mallia ja Lissabonin strategiaa, josta valtioiden ja hallitusten päämiehet sopivat vuonna 2000, ei voida sellaisenaan toteuttaa käytännössä muualla maailmassa, tietyt näkökohdat toimivat varmasti kiinnostavina esimerkkeinä.

Euroopan unionissa on luotu yhtenäismarkkinat, joiden ansiosta tavaroiden, palvelujen, pääomien ja henkilöiden vapaa liikkuminen on mahdollista. Yhtenäismarkkinoita vahvistaa talous- ja rahaliiton toteuttaminen. Unionissa noudatetaan politiikkoja, jotka vahvistavat toisiaan vastavuoroisesti kilpailukyvyn, työllisyyden, sosiaalisen edistymisen ja ympäristön kestävän kehityksen tarpeiden mukaisesti. Unionin toteuttaman järjestelmän ansiosta taloudellinen yhdentyminen on johtanut Euroopan unionin kansalaisten elin- ja työskentelyolosuhteiden kohentumiseen, erityisesti vähiten kehittyneissä jäsenvaltioissa. Tätä varten unioni on painottanut vankkoja institutionaalisia rakenteita ja niiden välistä vuorovaikutusta, sidosryhmien osallistumista Euroopan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun kautta, työelämän perusnormeja kuten syrjimättömyys työelämässä ja sukupuolten välinen tasa-arvo, työterveyttä ja työturvallisuutta sekä työoloja koskevia vähimmäisvaatimuksia, vankkoja kansallisia sosiaaliturvajärjestelmiä, tietopääomaan tehtäviä investointeja, työpaikkojen laatua sekä yleisemmällä tasolla ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamista.

Euroopan unioniin 1. toukokuuta 2004 liittyneiden kahdeksan Keski- ja Itä-Euroopan maan talouden muutokset osoittavat EU:n yhteiskunta- ja talousmallin olennaisen merkityksen taloudellisessa siirtymävaiheessa oleville maille.

Kansainvälisellä tasolla toteutetut toimet

Euroopan unionissa on pitkään oltu tietoisia sen tärkeydestä, että unionin pyrkimykset tasapuoliseen globalisaatioon heijastuvat myös sen ulkopolitiikassa.

Euroopan unioni on käyttänyt tekemiään erilaisia talouskumppanuussopimuksia hyväkseen kestävän globalisaation olennaisten osatekijöiden esiin tuomiseksi. Lisäksi unioni on painottanut ulkopolitiikassaan kaupan ja kehitysyhteistyön välisiä yhteyksiä, kehitysyhteistyön köyhyyskysymyksiä, työelämän perusnormeja, yritysten sosiaalista vastuuta, ympäristöä, kestävää kehitystä sekä oikeusvaltioperiaatetta, ihmisoikeuksia ja demokratisoitumista.

Euroopan unioni ottaa nämä osatekijät mukaan kahdenvälisiin sopimuksiinsa, joita se on tehnyt lähes kaikkien maiden ja useiden alueryhmittymien kanssa. Lisäksi unioni tarjoaa yleisen tullietuusjärjestelmän kautta etuuskohteluun perustuvan pääsyn EU:n markkinoille sellaisille kehitysmaille, jotka noudattavat tehokkaasti perustyönormeja.

Unioni myös tukee erilaisia alueellisia integroitumisprosesseja. Niiden avulla on mahdollista parantaa maailmantalouden integroitumista ja maksimoida globalisaation edut mukana oleville maille.

Lisäksi unioni pyrkii luomaan EU:n naapuruuspolitiikan avulla itä- ja etelänaapureinaan olevien maiden kanssa vakauden ja vaurauden alueen.

Unionissa otetaan huomioon myös yksityinen sektori, jonka myös on osallistuttava täydentävästi tasapuolisen globalisaation hyväksi tehtäviin toimiin.

PONNISTELUJEN LISÄÄMINEN SOSIAALISESTI KESTÄVÄN GLOBALISAATION HYVÄKSI

Vaikka Euroopan unioni toimii politiikoissaan aktiivisesti globalisaation sosiaalisen ulottuvuuden hyväksi, ponnisteluja on lisättävä sekä Euroopan että kansainvälisellä tasolla. Rakennerahastoja olisi käytettävä apuna taloudellisten ja sosiaalisten rakenneuudistusten toteuttamisessa. Kaikkia sidosryhmiä vaaditaan ennakoimaan ja panemaan liikkeelle muutoksia ja omaksumaan niitä. Voidakseen arvioida kattavasti globalisaation sosiaalisia vaikutuksia ja kohdentaa ulkopuolelle suuntautuvaan tukeensa liittyviä toimia, EU aikoo edistää sosiaalisen ulottuvuuden huomioon ottamista alueellisten ja kolmansia maita koskevien ohjelmien ja hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa.

Euroopan unionin toimet kehitysmaiden hyväksi eivät kuitenkaan saa peittää alleen kehitysmaiden tärkeää osavastuuta globalisaation hallinnassa ja sosiaalisessa kehityksessä.

Kansainvälisten elinten osallistuminen kestävään globalisaatioon, ihmisarvoisen työn edistäminen mukaan luettuna, on myös erittäin tärkeää. Maailman kauppajärjestön (WTO), kansainvälisten rahoituslaitosten, Kansainvälisen työjärjestön (ILO) ja YK:n elinten on tuettava tätä tavoitetta johdonmukaisesti ja koordinoidusti.

Komissio kehottaa yleisesti siirtymään aikomuksista konkreettisiin toimiin.

TAUSTAA

ILO:n globalisaation sosiaalisen ulottuvuuden maailmankomissio julkaisi 24. helmikuuta 2004 raportin "Oikeudenmukainen globalisaatio: Mahdollisuuksia kaikille". Euroopan komissio on halunnut osallistua maailmankomission näin avaamaan keskusteluun sekä sen ehdotusten ja suositusten toteuttamiseen esittämällä näkemyksiään globalisaation sosiaalisesta ulottuvuudesta.

See also