Merityönormien vahvistaminen

Euroopan komissio pyytää työmarkkinaosapuolilta lausunnon siitä, mikä olisi paras tapa sisällyttää yhteisön oikeuteen helmikuussa 2006 tehdyn merityötä koskevan Kansainvälisen työjärjestön (ILOn) yleissopimuksen asiaankuuluvat määräykset.

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto EY:n perustamissopimuksen 138 artiklan 2 nojalla merityön normien vahvistamisesta, annettu 15. kesäkuuta 2006, [KOM(2006) 287 lopullinen - Ei julkaistu EUVL:ssä]

TIIVISTELMÄ

Euroopan komissio tuki voimakkaasti merityön normeja koskevan ILOn (ES) (EN) (FR) yleissopimuksen laatimista. Komissio pitää yleissopimuksen täytäntöönpanoa välttämättömänä sekä yhteisön tasolla että kansallisesti.

Euroopan unionin perustamissopimuksen 138 artiklan 2 kohdan mukaan komission on kuultava työmarkkinaosapuolia yhteisön toiminnan mahdollisista suuntaviivoista, ennen kuin se tekee ehdotuksia sosiaalipolitiikan alalla.

Yleissopimuksen soveltamisala

Yleissopimuksessa on koottu yhteen joukko määräyksiä, joiden tavoitteena on taata ihmisarvoiset työ- ja elinolot aluksilla, joiden bruttovetoisuus on vähintään 500 tonnia ja jotka tekevät kansainvälisiä matkoja tai matkoja ulkomaisten satamien välillä. Kyseiset normit koskevat seuraavia asioita:

• vähimmäisedellytykset työnvälityksessä
• työntekijän työehdot ja oikeudet
• majoitus aluksella
• sosiaalinen suojelu
• vastuiden määrittäminen yleissopimuksen soveltamisessa.

Yleissopimuksen anti

ILOn yleissopimuksen ensimmäinen tavoite on konsolidoida yhteen ainoaan tekstiin ne yleissopimukset ja suositukset, joita ILO on merityön alalla antanut vuodesta 1919, jotta saadaan aikaan oikeudellisesti ja poliittisesti erittäin korkea-arvoinen teksti. Lisäksi yleissopimuksessa on käytetty innovatiivisia järjestelyjä, jotta teksti saa täyden tehon.

Toinen yleissopimuksen tavoite on ohjata maailmanlaajuistumista ja taata tasapuoliset kilpailuehdot. Sen avulla on mahdollista vakauttaa merikuljetusalaa, johon kohdistuu voimakas maailmanlaajuinen kilpailu, ja vahvistaa merenkulkijoita koskevat maailmanlaajuiset säännöt. Merenkulkijat ja voimassa olevia sääntöjä noudattavat laivanvarustajat joutuvat nykyisin kärsimään eräistä maailmanlaajuistumisen kielteisistä sivuvaikutuksista, kuten sosiaalisesta polkumyynnistä.

Kolmas tavoite on parantaa meriturvallisuutta ja ammatin houkuttavuutta. Nykyään jopa 80 prosenttia merenkulkuonnettomuuksista liittyy inhimillisiin virheisiin. Siksi on välttämätöntä luoda yhdenmukaiset sosiaaliset vähimmäisnormit ja tutkia ammatillisen koulutuksen uudistamista. Ammatillinen pätevyys ja työehdot täydentävät tässä asiassa toisiaan.

Euroopan unionin asema

Komissio tuki alusta lähtien yleissopimuksen valmistelutyötä, sillä se on vakuuttunut, että yleissopimuksella on merkitystä vilpillisen kilpailun torjumisessa ja sosiaalisten normien edistämisessä maailmanlaajuisesti. Komissio oli neuvotteluissa aktiivinen ja antoi niihin oman panoksensa sekä varmisti samalla, että yleissopimuksen ja yhteisön oikeuden tekstit eivät ole ristiriidassa. Lisäksi komissio koordinoi jäsenvaltioiden kantoja ja antoi rahallista tukea.

Komissio pyrkii nyt kannustamaan yleissopimuksen ratifiointiin ja nopeuttamaan menettelyä, jotta yleissopimus tulisi nopeasti voimaan. Unionilla ja sen 27 jäsenvaltiolla on suuri merkitys prosessin nopeuttamisessa, sillä yleissopimuksen voimaan tuleminen edellyttää, että vähintään 30 jäsenvaltion ratifioinnit on rekisteröity ja ratifioineiden jäsenvaltioiden kokonaisosuus maailman alusten bruttovetoisuudesta on vähintään 33 prosenttia.

Lisäksi komissio pitää tärkeänä, että yhteisön normeja kehitetään ja rikastetaan pyrkimällä sisällyttämään yleissopimuksen merkittävimmät määräykset yhteisön oikeuteen.

Niinpä työmarkkinaosapuolia pyydetään kuulemisen ensimmäisessä vaiheessa ottamaan kantaa seuraaviin kysymyksiin, jotka liittyvät yleissopimuksen täytäntöönpanoon ja joista tehdään myös vaikutustenarviointi:

• Onko yhteisön voimassa olevaa säännöstöä tarpeen kehittää tiettyjen suuntaviivojen mukaisesti mukauttamalla tai täydentämällä sitä taikka konsolidoimalla?
• Onko hyödyllistä kehittää yleissopimuksen määräyksiä edelleen yhteisön oikeudessa?
• Onko tarpeen tehdä yleissopimuksen vapaaehtoisesti noudatettava osa pakolliseksi?
• Ovatko työmarkkinaosapuolet halukkaita sitoutumaan neuvotteluihin, jotta saadaan aikaan neuvoston kautta toteutettava sopimus perustamissopimuksen 139 artiklassa tarkoitetulla tavalla?

Lisäksi komissio tiedustelee työmarkkinaosapuolilta, onko tarpeen ottaa yhteisön kolmikantarakenne huomioon yleissopimuksen mukaisessa seurantakomiteassa.

Taustaa

Euroopan komissio katsoi yleissopimuksen hyväksymisen jälkeen olevan välttämätöntä ottaa käyttöön tarvittavat keinot, jotta yleissopimus voidaan panna täytäntöön sekä yhteisön tasolla että kansallisesti. Komissio pyrkii vahvistamaan EU:n arvoja ja etuja ja edistämään korkeatasoisia normeja kaikkialla maailmassa.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄ ASIAKIRJAT

Neuvoston päätös 2007/431/EY, tehty 7 päivänä kesäkuuta 2007, jäsenvaltioiden valtuuttamisesta ratifioimaan, Euroopan yhteisön edun vuoksi, merityötä koskeva Kansainvälisen työjärjestön vuoden 2006 yleissopimus [EUVL L 161, 22.6.2007] Komissiolla on sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisen alalla yksinomainen toimivalta. Komissio ei kuitenkaan voi ratifioida yleissopimusta jäsenvaltioiden sijasta. Neuvoston 7. kesäkuuta 2007 tekemä päätös mahdollistaa sen, että jäsenvaltiot ratifioivat yleissopimuksen, joka sisältää sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamiseen liittyviä näkökohtia.

Viimeisin päivitys 10.01.2008