Bioterrorismin vastainen toiminta (tiedonanto)

Tämä tiedonanto tuo esiin terveysnäkökohtiin liittyvät ongelmat, joita EU kohtaa bioterrorismin vastaisessa toiminnassa. Asiakirja esittelee nykytilannetta, tällä alalla saavutettuja edistysaskeleita ja tarvittavia jatkotoimia.

SÄÄDÖS

Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille, annettu 2. kesäkuuta 2003, Euroopan unionissa tehtävästä yhteistyöstä biologisiin ja kemiallisiin iskuihin valmistautumista ja reagoimista varten (terveysturvallisuus). [KOM(2003) 320 lopullinen - ei julkaistu EUVL:ssä.]

TIIVISTELMÄ

Tämä tiedonanto on yhteydessä Yhdysvalloissa syyskuussa 2001 tehtyihin ennen kokemattomiin terrori-iskuihin. Niiden seurauksena valtiot ja kansainväliset elimet ryhtyivät tarkastelemaan valmiuksia torjua uhkia ja lieventää iskujen vaikutuksia. Lisäksi ryhdyttiin kehittämään soveltuvia keinoja, joilla pystyttäisiin vastaamaan uudenlaiseen uhkaan: biologisten ja kemiallisten tekijöiden tahalliseen levittämiseen.

Tämän tiedonannon aiheena ovat terveysnäkökohdat Euroopan unionin (EU) bioterrorismin vastaisessa toiminnassa. Tiedonannossa esitetään toimenpiteet, joilla vahvistetaan terveyden suojelua biologisten ja kemiallisten tekijöiden tahallista levittämistä vastaan. Tiedonannossa korostetaan myös valmistautumiseen ja reagointiin liittyviä haasteita, jotka terveydenhoitoalan on kohdattava.

VIIMEAIKAISET BIOTERRORITAPAUKSET JA NIIDEN VAIKUTUKSET EU:HUN

Syyskuun 11. päivän 2001 terrori-iskuista ei ollut kulunut kauankaan, kun Yhdysvalloissa ilmeni sarja bioterroritekoja, joissa käytettiin pernaruttoitiöitä. Näillä terrori-iskuilla oli huomattavia vaikutuksia Euroopassa. Pelastus- ja turvapalvelut määrättiin Euroopassa valmiustilaan, ja kansanterveysjärjestelmät joutuivat huolehtimaan lukuisista postilähetyksistä, joiden epäiltiin olevan pernaruttobakteerin saastuttamia. Vaikka Euroopassa ei todettu tapahtuneen bioterroritekoja, paineet Euroopan maita kohtaan olivat kuitenkin suuret, kun ne joutuivat nopeasti sitomaan voimavarojaan voidakseen vastata aivan uudenlaiseen uhkaan. Tammikuussa 2003 risiinin - potentiaalisesti kuolettavan myrkyn - löytyminen lontoolaisesta rakennuksesta oli vakava muistutus terveysviranomaisille tarpeesta tehostaa bioterrorismin vastaisia toimia.

Kansainvälinen yhteisö ja EU reagoivat tähän uuteen uhkaan toteuttamalla seuraavat toimenpiteet:

Terveysministerien neuvoston 15. marraskuuta 2001 pitämän kokouksen päätelmät: puheenjohtajavaltio Belgia kehotti päätelmissään komissiota laatimaan toimintaohjelman, joka koskee yhteistyötä biologisiin ja kemiallisiin uhkiin valmistautumista ja reagoimista varten.
Ottawan aloite: Ottawan kokouksessa 7. marraskuuta 2002 kokoontuivat G7-maiden terveysministerit, Meksikon terveysministeri sekä terveys- ja kuluttaja-asioista komissiossa vastaava komissaari. Kokouksessa sovittiin maailmanlaajuisesta yhteistoiminnasta, jolla vahvistetaan kansanterveysalan valmiuksia torjua kansainvälisen biologisen, kemiallisen, säteily- ja ydinterrorismin uhkaa.
Komission reaktio: komissio käynnisti joukon koordinoituja toimia pelastuspalvelujen, terveyden, yritystoiminnan (lääkevalmisteet), tutkimuksen, ydinvoiman, liikenteen ja energian alalla. Toimista raportoitiin 28. marraskuuta 2001 julkaistussa tiedonannossa "Pelastuspalvelu - ennakkovalmiudet mahdollisten hätätilanteiden varalta (es de en fr)". Lisäksi 20. joulukuuta 2002 hyväksyttiin neuvoston ja komission yhteinen ohjelma, jonka tarkoituksena on parantaa jäsenvaltioiden yhteistyötä kemiallisten, biologisten ja ydinterrorismiin liittyvien riskien arvioinnissa sekä varoituksiin, toimiin, tutkimukseen ja välineiden varastoimiseen liittyen.

KANSANTERVEYSVIRANOMAISTEN VALMIUDET JA REAGOINTI

Valmiudet

Jotta biologisten ja kemiallisten tekijöiden tahallisen levittämisen vaikutuksia voitaisiin lievittää, käytetyt tekijät on havaittava ja altistuneiden tapausmääritykset on tehtävä nopeasti. Terveysalan viranomaisilla ja elimillä on tässä suhteessa keskeinen tehtävä, jonka toteuttamiseksi näiden on määrä

huolehtia tehokkaasta valvonnasta
harjaannuttaa terveydenhuollon ammattilaiset tunnistamaan etsittävät oireet
levittää toimintaohjeita tautitapauksia varten
luoda tehokkaat järjestelyt, jotta havaitusta tilanteesta ilmoitetaan ripeästi viranomaisille, jotka vastaavat epidemiologisen tiedon keräämisestä ja arvioinnista
koordinoida kansanterveysalan vastatoimia.

Suuririskisten tekijöiden käsittely sekä monimutkaiset teknologiat edellyttävät puolestaan riittävää laboratorio-osaamista ja -kapasiteettia, jota tarvitaan myös rajusti kasvavan kysynnän tyydyttämiseen, jos iskuja on useita.

Reagointi

Iskun tapahtuessa fyysisen suojelun ja avun takaamiseksi on voitava ryhtyä toimiin välittömästi. Lisäksi on laadittava alustava arvio seurauksista ja riskeistä, jotta tarkoituksenmukaiset toimet voidaan käynnistää viivytyksettä. Terveysviranomaisten tehtävänä on ryhtyä tarvittaviin ehkäiseviin, korjaaviin ja hoitotoimiin (puhdistamaan altistuneita, ottamaan näytteitä analyysia varten, antamaan ennaltaehkäisevää hoitoa jne.). Lisäksi hätäsuunnitelmien laatimisen on määrä taata vankka luottamus viranomaisten kykyyn ryhtyä tehokkaisiin ja monialaisiin vastatoimiin. Toimiin ryhtyvien terveydenhoitoalan työntekijöiden toimintakeinoja ja käyttöönottomahdollisuuksia on tehostettava, jotta iskun tapahtuessa pystytään toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Koordinointi Euroopan unionissa

Euroopan unionin sisärajattomalla alueella on välttämätöntä huolehtia, että tiedotus ja tiedonvaihto toimii mahdollisten uhkien ja iskujen yhteydessä nopeasti. EU:n tason yhteistoimintaa on pidetty niin tärkeänä, että lokakuussa 2001 perustettiin erityinen terveysturvakomitea, joka koostuu terveysministerien edustajista ja edistää yhteistyötä bioterrorismin vastaisen toiminnan alalla. Komitea hyväksyi toimintaohjelman, joka koskee yhteistyötä biologisiin ja kemiallisiin hyökkäyksiin valmistautumista ja reagoimista varten. Tällä ns. "BICHAT"-ohjelmalla on neljä tavoitetta:

Varoitus- ja tiedonvaihtomekanismin perustaminen. Mekanismi koostuu terveysturvakomiteasta ja nopeasta tiedonvaihtojärjestelmästä. Terveysturvakomitea huolehtii tiedonvaihdosta, joka koskee terveyteen liittyviä uhkia, valmius- ja toimintasuunnitelmia ja kriisinhallintastrategioita. Kesäkuusta 2002 on ollut käytössä erityinen nopea hälytysjärjestelmä ("RAS-BICHAT"), jolla välitetään ilmoituksia tapahtumista, joihin liittyy biologisten ja kemiallisten tekijöiden tahallista levittämistä vahingoittamistarkoituksessa.
Iskuissa mahdollisesti käytettävien biologisten ja kemiallisten tekijöiden havaitsemisen ja tunnistamisen kehittäminen. Biologisten tekijöiden tahallisen levittämisen havaitsemisessa ovat ratkaisevassa asemassa jäsenvaltioiden järjestelmät, joilla ne seuraavat tartuntatautien esiintymistä. On tärkeää, että jäsenvaltiot kehittävät edelleen uusia diagnoosimenetelmiä nopeaan havaitsemiseen. Kansallisia valvontajärjestelmiä koordinoidaan EU:n tasolla tartuntatautien epidemiologisen seurannan ja valvonnan (es de en fr) verkoston perustamisesta yhteisöön syyskuussa 1998 tehdyn päätöksen puitteissa. Biologiset tekijät on jo asetettu bioterrorismin kannalta tärkeysjärjestykseen tiettyjen kriteerien perusteella. Lisäksi neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1334/2000 on luettelo biologisista ja kemiallisista aineista, joihin sovelletaan vientivalvontajärjestelmiin liittyviä säännöksiä. Monissa jäsenvaltioissa laboratorioiden kapasiteetti on edelleen puutteellinen. Näin ollen on välttämätöntä, että jäsenvaltiot jakavat voimavarojaan ja että valtiot, joilla on kehittynyt infrastruktuuri, antavat myös sellaisten valtioiden, joilta tällainen infrastruktuuri puuttuu, hyötyä siitä.
Varasto- ja terveyspalvelutietokannan (ks. seuraava kohta) samoin kuin valmiusjärjestelmän luominen. Niiden avulla saadaan käyttöön lääkkeitä ja terveydenhuollon asiantuntijoita tapauksissa, joissa on tehty terrori-isku.
Sääntöjen laatiminen ja ohjeiden levittäminen siitä, miten iskujen yhteydessä on toimittava terveydenhuollon osalta, sekä EU:n vastatoimien ja yhteyksien koordinoiminen yhteisön ulkopuolisiin maihin ja kansainvälisiin järjestöihin. EU:ssa ja kansainvälisesti käydyt keskustelut osoittivat, ettei kaikissa jäsenvaltioissa ole vielä saatu valmiiksi hätäsuunnitelmien muokkaamista uudenlaisen uhkan varalta: kemiallisten tai biologisten tekijöiden levittäminen peitellysti ilman varoitusta tai merkkejä uhkaavasta vaarasta. Lisäksi on kiireellisesti vahvistettava toimia, joilla tehostetaan hätäsuunnitelmien laatimista ja edistetään mallintamista. Näin pyritään tehostamaan uhkiin ja iskuihin liittyviä hätäsuunnitelmia.

Helmikuussa 2007 neuvosto jatkoi edellä mainitun terveysturvakomitean toimeksiantoa kolmeksi vuodeksi.

LÄÄKKEIDEN SAATAVUUS JA VARASTOINTI

USA:ssa tapahtuneiden bioterrori-iskujen jälkeisenä aikana huomattiin, kuinka tärkeää on lääkkeiden saatavuus EU:ssa ja teollisuuden valmius korjata mahdolliset puutteet tuotannossa ja saatavuudessa. Joulukuussa 2001 perustettiin (komission ja lääketeollisuuden yhteinen) työryhmä käsittelemään biologisen iskun yhteydessä mahdollisesti käytettävien lääkkeiden saatavuutta sekä niiden tuotanto-, varasto- ja jakelukapasiteettia.

Kansalliset varastot

Suurin osa jäsenvaltioista ylläpitää - tai on parhaillaan muodostamassa - omia antibioottivarastoja bioterrori-iskujen varalta. Kaksi suurta jäsenvaltiota on tarjoutunut jakamaan varastoja muiden jäsenvaltioiden kanssa. Koska muiden jäsenvaltioiden valtaosa ei kuitenkaan halunnut ottaa tarjousta vastaan, jakojärjestelyjä koskevat keskustelut lopetettiin.

Koska isorokkovirusta pidetään ensisijaisesti pohjana biologisten aseiden kehittämiselle - kyseinen virus on erittäin tarttuva ja mahdollisesti kuolemaan johtava -, kansallisista isorokkorokotevarastoista on tehty arviointi. Se osoitti, että useimmissa jäsenvaltioissa on jo rokotevarastoja tai niitä kerätään.

EU:n tason varastot

EU:n tasolla ei ole vielä minkäänlaista lääkevarastoa. Komission yksiköiden ja lääketeollisuuden yhteinen työryhmä ja jäsenvaltiot ovat kuitenkin esittäneet, että isorokkorokotteille, antibiooteille ja viruslääkkeille on tarpeellista perustaa yhteisön tason varastot.

Mitä tulee antibiootteihin, yhteisön varastossa pitäisi olla riittävä ja monipuolinen kokoelma aineita kattamaan mahdollisimman monet potentiaalisista patogeeneistä. Suurtuotannon etujen lisäksi yhteisön antibioottivaraston muodostamisen etuihin kuuluisi EU:n kansalaisten turvallisuudentunteen parantuminen. Ongelmia saattaisivat kuitenkin aiheuttaa sopiminen eri terapeuttisiin luokkiin kuuluvien antibioottien valikoimasta samoin kuin lopullisen tuotteen valinta.

Mitä tulee yhteisön isorokkorokotteisiin, on todettu, että varaston olisi toimittava kansallisten varastojen rinnalla eikä korvattava niitä. Varaston olisi lisäksi oltava kaikkien käytettävissä yhtäläisesti ja EU:n kaikkien kansalaisten kannalta tasapuolisesti. Kun jäsenvaltioita kuultiin erilaisista yhteisön varastoihin liittyvistä vaihtoehdoista, kävi ilmi, etteivät useimmat jäsenvaltiot tukisi isorokkorokotevaraston perustamista yhteisön tasolle

Suunnitellut toimet

Terveysturvaohjelman puitteissa on käynnistetty toimenpiteitä kartoittamaan lääkealan yhteistyötarpeita. Lisäksi tarkastellaan säännöllisin väliajoin isorokkorokotteiden tuotannon ja saatavuuden kehitystä.

TUTKIMUS

Komission aloitteesta perustettiin vuonna 2001 tutkimuksen ja kehittämisen asiantuntijaryhmä käsittelemään biologisen ja kemiallisen terrorismin vaikutusten torjuntaa. Asiantuntijaryhmä laati selvityksen jäsenvaltioissa meneillään olevista tutkimustoimista, ja sen perusteella on annettu erilaisia suosituksia.

Bioterrorismin vastainen toiminta kuuluu Kuudennen tutkimuksen puiteohjelman ensisijaisten aihealueiden piiriin, joita ovat "terveysalan biotieteet, genomiikka ja bioteknologia" ja "elintarvikkeiden laatu ja turvallisuus". Tutkimustarpeita voitaisiin lisäksi käsitellä politiikan tieteellistä tukea koskevassa ohjelman osiossa, joka sisältää erityisen toimintalinjan "pelastuspalveluun liittyvät kysymykset ja kriisinhallinta".

MONIALAISTEN VASTATOIMIEN JÄRJESTÄMINEN

Terroritekojen ehkäisyyn ja niiden vaikutuksiin reagoimiseen tarvitaan toimijoita ja resursseja monelta muultakin alalta kuin terveydenhuollosta. Etenkin seuraaviin aloihin on kiinnitettävä erityistä huomiota:

Elintarviketurvallisuus: yhteisöllä on runsaasti lainsäädäntöä, joka kattaa maataloustuotteiden alkutuotannon ja elintarvikejalosteiden teollisen tuotannon. Uusia järjestelmiä ei tarvita, vaan sen sijaan olisi muokattava nykyisiä mekanismeja ja parannettava niiden toimintaa bioterroriuhkaa silmällä pitäen.
Eläinten turvallisuus: Kuten elintarviketurvallisuuden tapauksessa, EU:lla on tällä alalla kattava lainsäädäntö. Nykyisiä mekanismeja olisi tärkeää hyödyntää siten, että bio- ja kemiallisten terrori-iskujen uhka otettaisiin niissä paremmin huomioon.
Kasvien turvallisuus: Kasvinsuojelutuotteiden käyttö viljakasveihin on osa elintarvikeketjun hallintaa. Yhteisössä on jo käytössä nimenomaan kasvinsuojelutuotteiden väärinkäyttöä ehkäisemään perustettuja rakenteita, joilla on tarkoitus torjua tai havaita vahingossa tapahtuva saastuminen.
Veden turvallisuus: Neuvoston ja komission yhteisessä ohjelmassa kehotettiin jäsenvaltioita ja yhteisöä selvittämään, vastaavatko juomaveden laatuun sekä pintaveden laatuvaatimuksiin liittyvät yhteisön toimenpiteet riittävällä tavalla turvallisuusvaatimuksia sekä niitä vaatimuksia, jotka koskevat tartunnanaiheuttajien ja myrkkyjen varhaista havaitsemista.

KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ

Ottawassa marraskuussa 2001 pidetty kokous mahdollisti erityisen maailmanlaajuisen terveysturvan toimintaryhmän muodostamisen. Toimintaryhmän tehtävänä on toteuttaa kokouksessa sovittua yhteistoimintasuunnitelmaa. Suunnitelmaan kuuluvat mm. tietojen ja kokemusten vaihtaminen valmius- ja reagointisuunnitelmista, laboratorioyhteistyö, terveydenhuoltohenkilöstön koulutus, viestintä- ja riskinhallintamenetelmien kehittäminen.

Komissio tekee Maailman terveysjärjestön (WHO) (ES) (EN) (FR) kanssa yhteistyötä eräissä seikoissa, jotka liittyvät siihen, miten biologisten ja kemiallisten tekijöiden tahallisen levittämisen seurauksia torjutaan. Neuvoston, komission ja NATOn välisissä tapaamisissa osapuolet vaihtoivat asiakirjoja kemiallisiin, biologisiin sekä säteily- ja ydinuhkiin liittyvistä toimenpiteistä. Nämä tapaamiset voisivat myöhemminkin toimia viitekehyksenä asiaan liittyvälle yhteistyölle.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Komission vihreä kirja biouhkiin varautumisesta, hyväksytty 11. heinäkuuta 2007 [KOM(2007) 399 lopullinen - ei julkaistu EUVL:ssä]. Terrorismia pidetään nykyisin yhtenä Euroopan unionin suurimmista haasteista. Madridin, Lontoon ja New Yorkin terrori-iskut osoittivat, että terrorismi on uhka kaikille valtioille. Terroristit voivat käyttää iskuissaan muitakin kuin tavanomaisia keinoja, erityisesti biologisia materiaaleja, jotka voivat levittää tartunnan tuhansiin ihmisiin, aiheuttaa tuhoa maataloudessa, tartuttaa eläimet ja saastuttaa elintarvikkeet. Bioterrori-iskun riski on vähäinen, mutta sen seuraukset voivat olla tuhoisat.

Sairauksien puhkeaminen luonnollisen altistumisen seurauksena, laboratorio-onnettomuudet ja taudinaiheuttajien pääseminen ympäristöön tahattomasti ovat myös uhka, joka voi toteutuessaan vahingoittaa eurooppalaisia yhteiskuntia.

Tällä vihreällä kirjalla on tarkoitus käynnistää Euroopan tasolla kuuleminen siitä, miten biologisia riskejä voitaisiin vähentää ja miten biouhkiin voitaisiin varautua ja vastata entistä paremmin. Ilmaus "varautuminen" käsittää kaikki biouhkan ulottuvuudet, joita ovat mm. ehkäiseminen, suojaaminen, ensivastevalmius, rikollisten syytteeseen asettaminen, seuranta, tutkimuskapasiteetti, vastatoimet ja tilanteen ennalleen palauttaminen.

Kuuleminen on suunnattu erityisesti riskien ehkäisemisestä ja niiden toteutuessa toteutettavista toimista vastaaville kansallisille viranomaisille, kansanterveys-, tulli- ja lainvalvontaviranomaisille, biotekniikkateollisuudelle sekä epidemiologian ja terveysalan asiantuntijayhteisöille. Kuuleminen voi johtaa siihen, että vuonna 2008 toteutetaan konkreettisia toimia biouhkiin varautumiseksi.

Sidosryhmien oli lähetettävä vastauksensa komissiolle ennen 1. lokakuuta 2007.

Komission tiedonanto, annettu 28. marraskuuta 2005, kansanterveydellisiä hätätilanteita koskevien yleisten valmiussuunnitelmien koordinoinnin vahvistamisesta EU:n tasolla [KOM(2005) 605 lopullinen - ei julkaistu EUVL:ssä]. Tämän tiedonannon tavoitteena on avustaa jäsenvaltioita kansallisten suunnitelmien laatimisessa ja EU-ulottuvuuden huomioon ottamisessa. Tiedonanto tarjoaa viitekehyksen kansallisten yleis- ja erityissuunnitelmien laatimiseen, ja siinä kuvataan kansanterveydellisiin hätätilanteisiin valmistautumisessa huomioon otettavat keskeiset tekijät.

Komission tiedonanto, annettu 28. marraskuuta 2001, "Pelastuspalvelu - ennakkovalmiudet mahdollisten hätätilanteiden varalta" [KOM(2005) 707 lopullinen - ei julkaistu EUVL:ssä].

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 2119/98/EY, tehty 24. syyskuuta 1998, tartuntatautien epidemiologisen seurannan ja valvonnan verkoston perustamisesta yhteisöön [EYVL L 268, 3.10.1998].

See also