Euroopan yhteisön uusi terveysstrategia

Tässä tiedonannossa esitetään yhteisön laaja-alainen terveysstrategia ja kerrotaan, kuinka sen avulla voidaan laatia eri politiikan alueilla esiintyviä terveysnäkökohtia koskeva yhtenäinen ja tehokas lähestymistapa. Strategian keskeinen tekijä on uusi kansanterveyden puiteohjelma. Puiteohjelman avulla yhteisö voi täyttää velvollisuutensa tehokkaammin, sillä ohjelmassa määritellään selkeästi tavoitteet ja se, millä politiikan välineillä niihin pyritään.

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle Euroopan yhteisön terveysstrategiasta, annettu 16. toukokuuta 2000 [KOM(2000) 285 lopullinen - Ei julkaistu EYVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Euroopan unionin kansalaiset pitävät oikeutetusti terveyttä erittäin tärkeänä asiana ja odottavat, että heitä suojellaan mahdollisilta uhkilta. Yhteisön on varmistettava, että terveydensuojelu on korkeatasoista. Uutta terveysstrategiaa tarvitaan, sillä terveydensuojelun alalla on ilmennyt uusia haasteita ja uusia painopisteitä, jotka liittyvät muun muassa laajentumiseen, uusien sairauksien ilmenemiseen, terveydenhuoltojärjestelmiin kohdistuviin paineisiin sekä perustamissopimuksen (3 ja 152 artikla) muutoksista johtuvien yhteisön velvollisuuksien vahvistumiseen.

Uusi strategia syntyi vuonna 1998 aloitetun keskustelun myötä. Komissio avasi keskustelun tiedonannolla, jossa käsiteltiin kansanterveyspolitiikan kehittymistä. Uudessa strategiassa otetaan huomioon tämän keskustelun tulokset sekä aiemmista toimintaohjelmista saatu kokemus.

Kaksi keskeistä osaa

Strategiassa on kaksi keskeistä ohjelmalohkoa:

Kansanterveyden toimintapuitteet ovat keskeinen osa strategiaa, ja niihin kuuluu erityisesti kansanterveyttä koskevia toimia. Näihin puitteisiin kuuluu myös kolmesta toiminta-alasta muodostuva uusi toimintaohjelma, jonka tavoitteena on

Rajallisista varoista huolimatta yhteisö aikoo toimia tehokkaasti ja luoda paljon yhteisöllistä lisäarvoa toimimalla erityisesti sellaisilla aloilla, joilla jäsenvaltioiden omat toimet eivät ole riittävän tehokkaita eli joilla koordinointi yhteisön tasolla on tärkeää. Nykyisiä ohjelmia on tarkoitus jatkaa siihen asti, kunnes uusi toimintaohjelma on toteuttamisvaiheessa.

Kansanterveysohjelman lisäksi kansanterveyden toimintapuitteisiin kuuluu kansanterveyden eri osa-aloja koskevia ja ohjelman puitteissa toteutettavia muita lainsäädännöllisiä toimenpiteitä, jotka koskevat

Yhtenäisen strategian toteuttaminen

Kansanterveyden toimintapuitteiden toimien on liityttävä muilla politiikan aloilla toteutettuihin terveysaloitteisiin, jotta voidaan taata yhteisön laaja-alaisen terveysstrategian yhtenäisyys. Näitä aloja ovat muun muassa yhtenäismarkkinat, kuluttajien suojelu, sosiaaliturva, työllisyys ja ympäristö.

Yhteyksiä on lisäksi vahvistettava käyttämällä uusia järjestelmiä ja välineitä, joilla varmistetaan, että muut yhteisön politiikat edistävät terveydensuojelua.

Terveysalan kannalta merkittäviin ehdotuksiin on vuodesta 2001 lähtien sisällytettävä selvitys siitä, miten ja miksi terveyskysymykset on otettu huomioon. Lisäksi on osoitettava todennäköiset terveysvaikutukset.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1786/2002/EY, tehty 23. syyskuuta 2002, yhteisön kansanterveysalan toimintaohjelman (2003-2008) hyväksymisestä [EYVL L 271, 9.10.2002].

Ohjelma on olennainen osa Euroopan yhteisön terveysstrategiaa. Sillä on seuraavat tavoitteet: parantaa tietoa ja tietämystä kansanterveyden ja terveysjärjestelmien edistämiseksi, parantaa valmiutta reagoida nopeasti ja koordinoidusti terveysuhkiin sekä ryhtyä toimiin terveyteen vaikuttavien tekijöiden osalta.

Viimeisin päivitys 26.07.2007