Neuvoston suositus jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan toteuttamisesta (2004)

Suosituksessa vahvistetaan prioriteetit jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten toteuttamalle työllisyyspolitiikalle. Siinä kehotetaan jäsenvaltioita ja työmarkkinaosapuolia parantamaan erityisesti työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä, saamaan lisää väkeä työmarkkinoille, tekemään työnteosta todellinen vaihtoehto kaikille, investoimaan enemmän ja tehokkaammin henkilöpääomaan ja elinikäiseen koulutukseen sekä varmistamaan uudistusten tehokas täytäntöönpano paremmalla hallintotavalla. Neuvoston suositukset suunnattiin ensimmäistä kertaa myös Euroopan unionin kymmenelle uudelle jäsenvaltiolle.

ASIAKIRJA

Neuvoston suositus (EY) N:o 741/2004, annettu 14. lokakuuta 2004, jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan toteuttamisesta [EUVL L 326, 29.10.2004]

YHTEENVETO

Vuoden 2004 suositukset on laadittu kansallisten toimintasuunnitelmien (DE) (EN) (FR) tarkastelun, vuosiksi 2003-2005 laadittujen työllisyyden suuntaviivojen analyysin sekä työllisyystyöryhmän (es de en fr) päätelmien perusteella; nämä kaikki sisältyvät yhteiseen työllisyysraporttiin 2003-2004. Työllisyyspolitiikkaa toteutetaan johdonmukaisesti talouspolitiikan laajoja suuntaviivoja koskevien suositusten kanssa.

Tässä raportissa todetaan, että jäsenvaltiot ja työmarkkinaosapuolet ovat vastanneet vain osittain 22. heinäkuuta 2003 annettuihin neuvoston suosituksiin. Vuoden 2004 suositusten yhteiset prioriteetit ovat seuraavat:

Erityisesti uusien jäsenvaltioiden on kaksinkertaistettava pyrkimyksensä, jotta ne saisivat aikaan tasapainon joustavuuden ja turvallisuuden välillä ja parantaisivat työntekijöiden terveyttä. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun sekä hallintovalmiuksien voimistaminen ovat välttämättömiä, jotta Euroopan sosiaalirahaston tukea voitaisiin hyödyntää täysimääräisesti ja tehokkaasti. Työllisyystyöryhmän raportissa jokaiselle maalle esitetyt viestit voivat toimia ohjenuorana pantaessa työllisyyden suuntaviivoja täytäntöön uusissa jäsenvaltioissa.

MAAKOHTAISET SUOSITUKSET

Belgia | Tanska | Saksa | Kreikka | Espanja | Ranska | Irlanti | Italia | Luxemburg | Alankomaat | Itävalta | Portugali | Suomi | Ruotsi | Yhdistynyt kuningaskunta | Kypros | Tšekki | Viro | Unkari | Liettua | Latvia | Malta | Puola | Slovenia | Slovakia

Belgia

Belgian työllisyysaste jää hyvin kauas Lissabonin tavoitteista. Ikääntyneiden työllisyysaste kuuluu pienimpiin EU-25:ssä, ja muitten maitten kansalaisten työllisyysaste on silmiinpistävän matala. Belgian olisi siis toteutettava ensisijaisesti seuraavat toimet:

Tanska

Tanskan työllisyysasteet ylittävät reilusti Lissabonin tavoitteet - myös naisten ja ikääntyneiden kohdalla. Tanskan on kuitenkin pyrittävä varmistamaan työvoiman riittävyys pitemmällä aikavälillä. Tanskan olisi siis toteutettava ensisijaisesti seuraavat toimet:

Saksa

Saksan työllisyysaste ylittää EU:n keskiarvon mutta jää edelleen paljon Lissabonin tavoitteista. Ikääntyneiden työllisyysaste on EU:n keskiarvon alapuolella; naisten työllisyysaste on keskiarvoa korkeampi, mutta sen kehitys on pysähtynyt. Vuodesta 2000 lähtien työllisyys on laskenut ja työttömyys lisääntynyt. Pitkäaikaistyöttömyysaste on korkea, ja maan itä- ja länsiosien väliset erot ovat edelleen merkittävät. Saksan olisi siis toteutettava ensisijaisesti seuraavat toimet:

Kreikka

Vaikka uusia työpaikkoja on viime aikoina luotu entistä enemmän, Kreikan työllisyysaste lukeutuu edelleen matalimpiin EU:ssa etenkin naisten kohdalla. Pimeä työnteko on yleistä, työn tuottavuus on heikko, ja aikuisten osallistuminen koulutukseen on vähäistä etenkin kun otetaan huomioon työikäisen väestön heikko koulutustaso. Lisääntynyt maahanmuutto on viime vuosina lisännyt työvoiman tarjontaa. Kreikan olisi siis toteutettava ensisijaisesti seuraavat toimet:

Espanja

Huolimatta vuosina 1997-2002 tapahtuneesta suuresta edistymisestä Espanjan työttömyys ylittää kuitenkin selvästi EU:n keskiarvon ja työllisyysaste jää reilusti sen alle. Alue-eroihin puuttuminen on Espanjalle yhä ensisijainen tehtävä. Naisten osallistumisaste ja iäkkäiden työllisyysaste ovat pysyneet erityisen matalina. Lisäksi noin kolmanneksella työntekijöistä on määräaikainen työsopimus, ja työn tuottavuus on yhä heikkoa. Yleinen koulutustaso ja aikuisten osallistuminen koulutukseen ovat erityisen matalia. Lisääntynyt maahanmuutto on viime vuosina lisännyt työvoiman tarjontaa. Espanjan olisi siis toteutettava ensisijaisesti seuraavat toimet:

Ranska

Ranskan kokonaistyöllisyysaste on alle EU:n keskiarvon ja ikääntyneiden (55-64-vuotiaiden) työllisyysaste kuuluu EU:n alhaisimpiin. Etenkin nuorten (15-24-vuotiaiden) työttömyysaste on EU:n korkeimpia. Ulkomaan kansalaisten, etenkin naisten, työllisyysaste on huomattavan alhainen. Määräaikaisten sopimusten osuus ylittää yhä EU-15:n keskiarvon, ja aikuisten osallistuminen koulutukseen jää hieman keskiarvon alapuolelle. Ranskan olisi siis toteutettava ensisijaisesti seuraavat toimet:

Irlanti

Vuodesta 1997 Irlannin kokonaistyöllisyysaste on noussut 56,1 prosentista 65,3 prosenttiin, työttömyys on vähentynyt liki kahdella kolmanneksella ja pitkäaikaistyöttömyys 5,6 prosentista 1,3 prosenttiin. Naisten ja miesten työllisyysasteissa on kuitenkin vielä merkittävä ero, ja sukupuolten palkkaerotkin ovat suuret. Työvoimapula on yhä ongelma, jota tosin helpottaa lisääntynyt maahanmuutto. Irlannin menestyksen kannalta merkittävä tekijä on maan kyky houkutella ulkomaisia suoria investointeja. Työmarkkinayhteistyö, verotusjärjestelmä, hyvä sääntely-ympäristö ja henkilöpääomasijoitukset ovat nekin keskeisiä menestystekijöitä. Irlannin olisi siis toteutettava ensisijaisesti seuraavat toimet:

Italia

Heikosta taloustilanteesta huolimatta työllisyyden kasvu jatkuu edelleen ja vahvistaa tilanteen parantumisen vuodesta 1997 lähtien. Italian työllisyysaste kuuluu kuitenkin edelleen EU:n matalimpiin. Naisten työvoimaosuus ja iäkkäiden työntekijöiden työllisyysaste ovat nekin yhä pienimpiä EU-25:ssä. Työttömyys on viime vuosina vähentynyt mutta ylittää edelleen EU-15:n keskiarvon. Työttömyysprosentti on maan keski- ja pohjoisosissa 5 mutta etelässä 18, joten alue-eroihin puuttuminen kuuluu ensisijaisiin tehtäviin. Pimeä työnteko on edelleen hyvin yleistä, vaikka 700 000 maahanmuuttajan työllisyystilanne onkin laillistettu. Yleinen koulutustaso on edelleen matala ja osallistuminen koulutukseen vähäistä. Italian olisi siis toteutettava ensisijaisesti seuraavat toimet:

Luxemburg

Luxemburgin työllisyysaste lähentelee EU:n keskiarvoa mutta jää yhä unionin tavoitteesta. Työttömyys on vähäistä ja pitkäaikaistyöttömyysaste EU:n alhaisimpia. 1990-luvun voimakkaan talouskasvun myötä syntyneet uudet työpaikat ovat kuitenkin menneet pääosin rajatyöntekijöille ja naisille, kun taas iäkkäiden työllisyys on erittäin heikkoa. Osallistuminen koulutukseen jää edelleen EU-15:n keskiarvosta. Luxemburgin olisi siis toteutettava ensisijaisesti seuraavat toimet:

Alankomaat

Naisten ja miesten työllisyysaste ylittää selvästi Lissabonin tavoitteet, mutta maahanmuuttajien työllisyysaste on yhä matala. Työmarkkinoille on leimallista osa-aikatyön poikkeuksellisen suuri osuus (noin 44 % työvoimasta) ja työkyvyttömyysetuuksia saavien suuri määrä. Iäkkäiden työllisyysaste ylittää EU:n keskiarvon mutta jää selvästi EU:n tavoitteesta. Työttömyys on kasvanut huomattavasti vuodesta 2001 mutta on yhä pienimpiä EU:ssa. Alankomaiden olisi siis toteutettava ensisijaisesti seuraavat toimet:

Itävalta

Itävallan kokonaistyöllisyysaste on korkea ja naisten työllisyysaste suhteellisen hyvä; luvut noudattelevat Lissabonin tavoitteita. Maan työttömyysluvut kuuluvat EU:n pienimpiin. Työmarkkinayhteistyöllä on suuri merkitys työn organisoinnin nykyaikaistamisessa, työlainsäädännön parantamisessa ja tyydyttävän palkkakehityksen varmistamisessa. Iäkkäiden työllisyysaste on kuitenkin erityisen matala. Työllisyyskasvu on hidastunut ja työttömyys on alkanut nousta. Aikuiset osallistuvat koulutukseen vähemmän kuin EU:ssa keskimäärin. Sukupuolten palkkaerot kuuluvat EU:n suurimpiin. Itävallan olisi siis toteutettava ensisijaisesti seuraavat toimet:

Portugali

Portugali on lähes saavuttanut Lissabonin kokonaistyöllisyystavoitteen ja jopa hieman ylittänyt naisten ja iäkkäiden työllisyystavoitteet. Talouden viimeaikainen laskusuunta on lisännyt työttömyyttä, joka on kuitenkin varsin matalalla tasolla EU:n keskiarvoon verrattuna. Tuottavuuden taso, yleinen koulutustaso ja koulutuksen saatavuus ovat edelleen erityisen heikkoja. Lisäksi merkittävän suurella osalla työvoimasta (yli 20 %) on määräaikainen työsopimus. Lisääntynyt maahanmuutto on viime vuosina lisännyt työvoiman tarjontaa. Portugalin olisi siis toteutettava ensisijaisesti seuraavat toimet:

Suomi

Kokonaistyöllisyysaste lähentelee Suomessa tavoitetasoa ja naisten työllisyysaste on jo ylittänyt sen. Iäkkäiden työntekijöiden osallistumisaste on noussut selvästi viime vuosikymmenen aikana ja on saavuttamassa EU:n tavoitteen. Työttömyysaste ylittää EU:n keskiarvon ja on erityisesti nuorilla korkea. Suomen olisi siis toteutettava ensisijaisesti seuraavat toimet:

Ruotsi

Ruotsi ylittää kaikki työllisyystavoitteet, myös naisten ja iäkkäiden. Kokonaistyöttömyysaste on noin 5 prosenttia. Ruotsin olisi jatkettava toimiaan työvoiman riittävän tarjonnan takaamiseksi. Maan väestö ikääntyy, minkä vuoksi työvoiman tarjontaa on pidettävä yllä hyödyntämällä maahanmuuttajien, nuorten ja pitkillä sairauslomilla olevien tarjoamaa potentiaalia ja parantamalla työnteon kannustimia. Ruotsin olisi siis toteutettava ensisijaisesti seuraavat toimet:

Yhdistynyt kuningaskunta

Yhdistynyt kuningaskunta ylittää kaikki työllisyystavoitteet, myös naisten ja iäkkäiden. Työmarkkinoiden ulkopuolella olevien määrä ja vähemmässä määrin myös työttömyys keskittyvät itsepintaisesti tiettyihin kuntiin ja väestöryhmiin. Tuottavuustasot ovat erityisesti työtuntia kohti laskettuina yhä suhteellisen matalia. Tämä johtuu osittain työvoiman yleisesti ottaen heikosta taitotasosta. Sukupuolten palkkaerot kuuluvat EU:n suurimpiin. Yhdistyneen kuningaskunnan olisi siis toteutettava ensisijaisesti seuraavat toimet:

PAINOPISTEET UUSILLE JÄSENVALTIOILLE

Kypros

Kyproksen työllisyysaste on selvästi EU-15:n keskiarvon yläpuolella ja työttömyysaste on matala. Ulkomaisten, usein tilapäistyötä tekevien työntekijöiden osuus on kasvanut huomattavasti vuosien mittaan vastauksena työmarkkinoiden tarpeisiin. Kyproksen olisi

Tšekki

Tšekin työllisyysaste on hieman EU-15:n keskiarvoa korkeampi. Työttömyys asettuu EU:n keskiarvon tietämiin mutta on kasvanut hitaasti 1990-luvun puolivälistä lähtien. Vaikka iäkkäiden työllisyysaste lähentelee EU:n keskiarvoa, se on kuitenkin etenkin naisten kohdalla matala lakisääteisen eläkeiän vuoksi. Alueelliset erot ovat suuria. Tšekin olisi

Viro

Viron työllisyysaste jää hieman EU-15:n keskiarvon alapuolelle. Työttömyysaste on laskenut vuosien mittaan mutta ylittää edelleen EU:n keskiarvon. Lisäksi pitkäaikaistyöttömien osuus on suuri. Väestörakenteen muutoksen myötä tapahtuvan työikäisen väestön vähenemisen odotetaan vaikuttavan erittäin voimakkaasti juuri Viroon. Viron olisi

Unkari

Työllisyysaste on Unkarissa matala erityisesti heikosti koulutettujen, muita heikommassa asemassa olevien, naisten ja iäkkäiden työntekijöiden kohdalla. Samaan aikaan työttömyysluvut jäävät kuitenkin selvästi alle EU-15:n keskiarvon. Taustalla on heikko osallistumisaste eli työmarkkinoiden ulkopuolella olevien työikäisten suuri määrä. Alueellisten erojen (maan keski- ja länsiosien ja muun maan välillä) torjuminen on edelleen etusijalla. Alueellinen ja toimialojen välinen liikkuvuus on vähäistä, koulutetusta työvoimasta on puutetta eivätkä koulutusjärjestelmät vastaa riittävällä tavalla työmarkkinoiden tarpeisiin. Unkarin olisi

Liettua

Liettuan työllisyysaste on viime aikoina hieman parantunut mutta jää vielä selvästi EU-15:n keskiarvosta. Vaikka työttömyysaste onkin laskenut selvästi, se ylittää vielä EU:n keskiarvon. Liettuan olisi

Latvia

Latvian työllisyys on lisääntynyt sangen voimakkaasti kahden viime vuoden aikana. Kokonaistyöllisyysaste jää kuitenkin alle EU-15:n keskiarvon. Työttömyys taas ylittää EU-15:n keskiarvon ja vaihtelee voimakkaasti alueittain. Riiassa on samanaikaisesti pulaa etenkin ammattitaitoisesta työvoimasta. Latvian olisi

Malta

Maltan työllisyysaste on varsinkin iäkkäiden työntekijöiden kohdalla erittäin paljon matalampi kuin EU-15:ssä keskimäärin. Naisten työllisyysaste on EU-25:n pienin: vain kolmannes työikäisistä naisista käy työssä. Työttömyys on viime vuosina hieman vähentynyt mutta ylittää edelleen EU-15:n keskiarvon. Maltan olisi

Puola

Puolan työllisyysaste kuuluu EU-25:n heikoimpiin. Työmarkkinatilanne on heikentynyt viimeisten neljän vuoden aikana. Naisten, iäkkäiden, nuorten ja heikosti koulutettujen työllisyysaste on erityisen matala. Työttömyysaste on lähes 20 prosenttia eli korkeimmillaan talousuudistusten aloittamisen jälkeen; se on myös EU-25:n korkein. Puolan olisi

Slovenia

Slovenian työllisyysaste jää hieman alle EU-15:n keskiarvon, mutta iäkkäiden työllisyysaste on erityisen matala. Työttömyysaste on selvästi alle EU:n keskiarvon. Slovenian olisi

Slovakia

Kokonaistyöllisyysaste on Slovakiassa yhä matala verrattuna EU-15:n keskiarvoon. Työttömyys on vähenemässä mutta edelleen erittäin suurta, ja pitkäaikaistyöttömiä on paljon. Naisten työllisyysaste on matala, ja erityisen matalana voidaan pitää nuorten, heikosti koulutettujen ja iäkkäiden (etenkin naisten) työllisyysasteita. Alueelliset erot ovat suuria. Slovakian olisi

ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Neuvoston suositus (EY) N:o 579/2003, annettu 22. heinäkuuta 2003, jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan toteuttamisesta [EUVL L 197, 5.8.2003]

Komissio esittää työllisyysalan suosituksia koskevan luonnoksen, jolla täydennetään uusia työllisyyden suuntaviivoja. Vuoden 2003 työllisyyden suuntaviivoissa on kolme päätavoitetta ja kymmenen prioriteettia rakenneuudistuksia varten, ja niissä kehotetaan jäsenvaltioita parantamaan hallintotapaa, eri toimijoiden välistä yhteistyökumppanuutta sekä prosessin toteuttamista. Ottaen huomioon kansallisella tasolla toteutettuja toimia tarkastelevassa vuoden 2002 yhteisessä työllisyysraportissa esitetyt huomautukset komissio antaa jäsenvaltioille tarkkoja ohjeita uusien suuntaviivojen täytäntöönpanosta ja kohdistaa jäsenvaltioiden poliittiset toimet tärkeimpiin haasteisiin. Suositukset koskevat pääasiassa elinikäistä oppimista, työvoiman tarjontaa, aktiivisena ikääntymistä, sukupuolten tasa-arvoa, työnteon kannattavaksi tekemistä sekä muutoksiin vastaamista ja sopeutumiskyvyn edistämistä.

Neuvoston suositus (EY) N:o 178/2002, annettu 18. helmikuuta 2002, jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan toteuttamisesta [EYVL L 60, 1.3.2002]

Vuoden 2002 suosituksissa esitetään neuvoston vuonna 2001 ehdottamat suositukset.

Neuvoston suositus (EY) N:o 64/2001, annettu 19. tammikuuta 2001, jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan toteuttamisesta [EYVL L 22, 24.1.2001]

Suositukset koskevat pääasiassa aktiivista ja ennaltaehkäisevää politiikkaa nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden torjumiseksi, työvoiman tarjonnan ja kysynnän lisäämistä erityisesti vero- ja etuusjärjestelmää uudistamalla, elinikäistä koulutusta koskevaa kattavaa strategiaa, yhtäläisiä mahdollisuuksia, alueellisten erojen pienentämistä, hallitusten ja työmarkkinaosapuolten yhteistyötä sekä käyttökelpoisia toimintamallien yhdistelmiä.

Neuvoston suositus (EY) N:o 164/2000, annettu 14. helmikuuta 2000, jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan toteuttamisesta [EYVL L 52, 25.2.2000]

Näissä suosituksissa tuodaan esiin keskeiset haasteet, joita jäsenvaltioiden työmarkkinoilla esiintyy, ja ehdotetaan asianmukaisia toimintalinjoja. Suosituksen keskeiset aiheet koskevat nuorten työttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden torjumista, vero- ja etuusjärjestelmien uudistusta, ammattipätevyyttä, elinikäistä oppimista, iäkkäitä työntekijöitä ja työelämän pidentämistä, sukupuolten tasa-arvon huomioon ottamista eri aloilla ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia, palvelualan edistämistä, työmarkkinaosapuolia sekä työn organisoinnin nykyaikaistamista.

Viimeisin päivitys 21.03.2005